( Jyrki Katainen) JULKAISTU: Työkansan Sanomat 7.3. 2012 Parempiosaisilla on niin Suomessa kuin ulkomailla erilaisia Hyväveli-järjestelmiä ajamassa niiden etuja. Osa niistä on julkisia ja vielä useampi salaisia. Yhteistä niille on, että niihin ei liitytä vaan niihin kutsutaan. Kaikkia niitä ei edes tiedetä eikä tunneta.

(Björn Wahlroos) JULKAISTU: Kauppalehti 11. 1. 2000. Kauppalehden vuoden viimeisessä juhlanumerossa “Kauppalehti 2000” oli Mandatum-pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin aukeaman haastattelu. Se oli harvinaisen paljastava aikamme arvoista ja moraalista. Haastattelija luonnehtii haastateltavaa: “Wahlroosissa yhdistyvät äly, tyylitaju ja röyhkeys”. Tietynlaista älyä (joka ei tarkoita välttämättä viisautta) ja varsinkin röyhkeyttä hänellä varmaankin on. Tyylitajusta voi sitten olla montaa mieltä. Tähän asti avointa ahneutta ja omanvoiton pyyntiä ei ole tavattu pitää tyylikkyytenä. Ainahan niitä on esiintynyt, mutta asianosaiset ovat olleet hiljaa. Tai yrittäneet perustella rikastumistaan ns. trickle down -ilmiöllä, jossa rikkaan pöydältä tippuvat muruset hyödyttävät myös köyhiä. Wahlroos sanoo suhtautuvansa Suomen näkymiin luottavaisemmin ja innostuneemmin kuin pitkään aikaan. “Maata on päättyvällä vuosikymmenellä kohdannut satumainen onni”. Erityisesti hän iloitse...

(Kansanedustajat) JULKAISTU: Karjalan Maa 27.02. 2007 Yhä useamman suomalaisen mieleen on hiipinyt selittämätön pelko. Melkein kaikilla on nykyään huoli työpaikan säilymisestä ja toimeentulosta. Fuusiot, saneeraukset, toiminnan lopetukset, rönsyjen leikkaukset, synergian etsimiset, kondolisointi, yhtiön “tervehdyttäminen” ja lomautukset ovat kaikkialla arkipäivää.

(Kansanedustajat) JULKAISTU: KANSAN UUTISET/Viikkoliite 13.5. 2011, otsikolla; ”Loppua pankkituelle ei näy”. (Hesari ei julkaissut) Perussuomalaisten ”jytky” -vaalivoiton jälkeen on Kokoomus Jyrki Kataisen johdolla alkanut etsiä uutta hallituskokoonpanoa. Valtamedioissa on pidetty selviönä, että se rakennetaan vaalivoittajien pohjalta.

(Matti Vuoria, Lasse Laatunen) JULKAISTU: Kansan Uutiset / 26. 02, 2010 Yritysten ja eläkevakuutusyhtiöiden ahneudella ei ole minkäänlaista perälautaa. Yhden viimeisimmistä esimerkeistä esitti Marcus Berglundin toimittama MOT-ohjelma 25.1. 2010. Siinä kerrottiin, kuinka yritykset ovat alkaneet purkaa omia eläkesäätiöitään. Niiden varat oli sijoitettu ”ammattitaidottomasti” osakkeisiin niin hyvin, että niiden tuotto oli paljon parempi kuin ammattilaisten johtamien eläkeyhtiöiden vastaavat tuotot. Yritysten voitot on kannattanut sijoittaa verovapaasti eläkesäätiöihin. Eläkevastuisiin tarvittavan 12 prosentin pääomalle oli joissakin yhtiöissä kertynytkin 25 prosentin pääoma. Eläkeyhtiöiden pääjohtajille tuli yllättäen markkinarako. He alkoivat kuiskutella yritysjohtajille, että tulkaa meidän asiakkaiksi, niin saatte 13 prosentin vakavaraisuusylijäämän ottaa omaan taskuunne. Jos tulette, saatte samalla rahakkaita vakuutusyhtiöiden hallituspaikkoja.

(Ben Zyskovicz , Kanniainen) Hesari, eikä Aamulehti julkaissut. Silmiini osui vanha teksti: ”Arvoisa äänestäjä! Vaalit ovat tulossa, ja koska vaalit ovat ainoa tilaisuus, jolloin sinäkin voit olla päättämässä tämän maan asioista, on tärkeätä, että käytät äänioikeuttasi”. – Oheinen kirjoitus voisi olla minkä tahansa puolueen ehdokkaan. ”Tulisimme toimimaan pääomavirtojen ohjaamiseksi suurteollisuudelta pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle”... – nyt teksti haiskahtaa vasemmistoliittolaisen ehdokkaan kirjoitukselta. ”Varsinkin pääomavirtojen ohjaamisen, mutta myös verohelpotusten antaminen maaseudulle poistaisivat työttömyyden melkein kokonaan”. – nyt taas teksti tuoksahtaa kepulaiselta. ”Kommunistit ja suuri raha ovat paiskanneet kättä ja tehneet valtavilla liikevaihtoveroilla pienyritteliäisyyden mahdottomaksi samalla kun he ovat antaneet suuryrityksiin verohelpotuksia. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tämän epäkohdan korjaaminen on kansantaloudellisesti tärkeätä, tulen pyrk...

JULKAISTU: 23.2. 1999 / HELSINHIN SANOMAT / Puheenvuoro-palsta. Viime aikoina yhteiskunnassa on käyty vilkasta keskustelua johtajien optioiden tarpeellisuudesta ja siunauksellisuudesta. Optioiden rantautuminen Yhdysvalloista on seurausta amerikkalaisen share holder value - ajattelun voimistumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Käytännössä se tarkoittaa, että pääoman voiton maksimointi menee yhteiskunnallisen ja kansalaisten hyvinvoinnin maksimoinnin edelle. Rahan vapaa liikkuvuus ja pääoman tyytyväisenä pitäminen asettavat demokraattisesti valitulle poliittisille päättäjille yhä ahtaamman liikkumatilan. Käytännössä valta on jo luisunut poliitikoilta kasvottomille markkinavoimille ja megaluokan monikansallisille yrityksille. Ne ovat määränneet jo pitkään maapallon kehityksen suunnan ja vauhdin. Minäkin tunnustaudun “kateellisena ja kaunaisena” optiovillityksen vastustajaksi. Mutta en kuitenkaan kokonaan. Ehdotan että ne poistetaan yritysjohtajilta, mutta otetaan ne sitä vastoin...

(Christoffer Taxell, Jorma Ollila, Björn Wahlroos) JULKAISTU: Demari 17.1 2002, Kirkko & Kaupunki 23.1.2002 (Lyhennettynä otsikolla: “Henki päästetty pullosta”), Kansan Uutiset 14.2.2002 otsikolla: “Poliitikot luovuttaneet valtansa pääomalle”, Länsi-Suomi 30.3.2002 lyhennettynä otsikolla: “Tuotanto kasvaa, jaettava ei”. Salon Seudun Sanomat 4.2. 2002 otsikolla: “Suomea ei ole enää vuosiin johdettu Suomesta”. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila ja Nordean hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio ovat parin viikon väliajoin alleviivanneet tarvetta alentaa Suomen veroastetta, jotta yritykset voisivat toimia kilpailukykyisesti eivätkä karkaisi ulkomaille. Molemmat ovat korostaneet sekä yritysverotuksen että fyysisten henkilöiden tuloveroasteikkojen nykyisin aiheuttamia ongelmia. Keskon pääjohtaja Matti Honkala on vaatinut jopa uutta “Sailaksen leikkauslistaa”. Nyt poliitikot paheksuvat tätä TT:n yhteistä painostusohjelmaa ja pitävät sitä törkeänä uhkailuna. Poliitikoilta on jäänyt jot...

(Matti Vanhala) JULKAISTU: Tiedonantaja 30.11.20001 (lyhennetty), Kansan Uutiset 13.12.2001, Yliopisto 20 / 2001(lyhennetty). Olemme juuri saaneet seurata hupaisaa farssia Suomen Pankin uudesta johtokunnan jäsenyydestä. Valinnan yhteydessä on puhuttanut ehdokkaiden asiantuntijuus. Presidentti Tarja Halonenkin perusteli valintojaan asiantuntijuudella. Siksi on tarpeellista tarkastella mitä se “asiantuntijuus” oikein on. Kun Suomi on liittynyt nyt Euroopan keskuspankin jäseneksi, Suomen Pankin finanssipoliittinen merkitys ja mahdollisuudet vaikuttaa Suomen taloudelliseen kehitykseen ovat lähes olemattomat. Sen ainoa tehtävä on yrittää pitää inflaatio kurissa ohjauskoron määrityksellä ja tämän päämäärän saavuttamiseksi se on valmis uhraamaan kaikki muut talouspoliittiset ja yhteiskuntapoliittiset tavoitteet. Suomen Pankista on tullut yhden asian liike. Siis eräänlaisia “kettutyttöjä”. Silti sinne oltiin hankkimassa lisää johtajia oikein kaksin kappalein.

(Paavo Lipponen, Max Jakobson) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 29.6. 2005. Maailma on täynnä erilaisia salaseuroja, joilla yritetään horjuttaa demokratiaa ja jotka ajavat yleensä raha- ja pankkimaailman sekä yritysmaailman taloudellisia ja kauppapoliittisia etuja. Suomessakin alkoi 80-luvun alussa Idän pelon suojassa syntyä salaisia seuroja pohtimaan Suomen hivuttamista EU-maiden piiriin. Jo Kekkosen aikana Suomi oli liittynyt Eftaan. Erään klubin toimintaan siihen itsekin osallistuneet Pekka Varoma ja Raimo Väyrynen kertovat mielenkiintoisen historiikin Ulkopolitiikka-lehdessä. Kyse on vuosina 1983-88 toimineesta “Iloniemen klubista”, jossa isokenkäiset pohtivat maailman muuttumista pääomaliikkeiden liberalisoinnin käynnistyessä, teknologian kehittyessä ja Euroopan yhteisön noustessa yhä suuremmaksi voimatekijäksi.

(Viialainen, Lipponen, Liikanen) Kirjoitettu vuonna 2005, KU ei julkaissut kirjoitusta. Ammattiyhdistysvaikuttajat Matti Viialainen ja Timo Roppola ovat esittäneet Vasemmistoliiton ja Demarien yhdistämistä. Voimat pitäisi yhdistää, jotta työntekijöiden joukkovoima EU-maailmassa kasvaisi. Periaatteessa ajatus on kannatettava, mutta... Kun seurasin A -Studiossa Viialaisen ja Evan johtajan Risto Penttilän keskustelua televisiossa vuoden 2005 alussa, heräsi pieni epäilys. Molemmat herrat kehuivat ohjelmassa toinen toisiaan niin että hävetti. Penttilän näkemykset Evan johtajana ymmärsin, mutta Viialaisen suitsutukset työelämän kehityksestä positiiviseen suuntaan puistattivat. AY -liikettä lähellä olevat demarit ovat olleet Paavo Lipposen johdolla vallassa koko laman jälkeisen ajan. Molempien itsetyytyväisyys tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen kehitykseen on ollut sitä luokkaa, että ainoastaan Evan Penttilällä on syytä itsetyytyväisyyteen. Tilastojen valossa sekä AY -liikkeellä e...

(Katainen, Niinistö. Zyskowicz) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 1.2. 2008. Kolonialismi-sana kalskahtaa korvaan aika ikävältä. Se tuo mieleen siirtomaaherrojen raa´an riistämisen, jossa Euroopasta tulleet seikkailijat ja rahamiehet omivat kehitysmaiden parhaat maat ja orjuuttivat paikallisen väestön kasvattamaan heidän varallisuuttaan. Raaka-aineet ja voitot kärrättiin sitten emämaahan. Eihän sellaista ole enää – eihän? Kaikki toki tiedämme, että sitä tapahtuu vieläkin kehitysmaissa, mutta ei enää onneksi kehittyneissä teollisuusmaissa kuten Suomessa. Suomi vietti juuri Itsenäisyyden 90-vuotispäivää. Tali-Ihantala -filmi valmistui juhlan kunniaksi ja poliittiset päättäjät kilistelivät samppanjalasejaan ja pitivät juhlapuheitaan itsenäisyyden, vapauden ja demokraattisen itsemääräämisen kunniaksi.

(Katainen, Zuskowicz,) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite 20.3. 2009 (lyhennettynä). Verkkojulkaisussa 29.4. 2009 Voima/Fifi: http://fifi.voima.fi/ Arvopuolue Kokoomus on onnistunut kasvamaan Suomen suurimmaksi puolueeksi. Jo neljännes kansasta uskoo arvoihin, joista puheenjohtaja Jyrki Katainen hiljattain kertoi Helsingin Sanomissa (16.2.09). Hän kertoi olevansa sivistysuskovainen ja näki valtion roolin yhteiskunnassa olevan ”mahdollistaja”. Hän kertoi, että kokoomuslainen arvomaailma on hyvin ihmiskeskeinen. ”Me uskomme, että ihmiset luovat oman ja yhteisen onnen omilla toimillaan, kun se vain on mahdollista”, Katainen muotoili. ”Suomi on tulevaisuudessa korkean osaamisen ja tuottavuuden maa”, hän hehkutti. Hän kertoi, että työnteon pitää olla rahallisesti kannustavaa ja menestyksestä hyötyy koko yhteisö. Kataisen mukaan Suomessa on menty kymmeniä vuosia kohti yhteiskuntaa, jossa välittämisen vastuun on katsottu kuuluvan valtiolle ja kunnalle.

JULKAISTU: Kansan Uutiset 26.11. 2010 (Tuolloin ei tiedetty Irlannin tuen suuruutta) Aikoinaan, kun Suomi liitettiin EU:n arvoyhteisöön ja rahaunioniin, meille luvattiin rahamarkkinoiden vakautta. Samoin luvattiin kasvua ja työllisyyttä. Pääomien vapauttaminen oli kaikkien vapauksien äiti. Valitettavasti poliittiset päättäjät eivät ymmärtäneet tuolloin, mitä ”vapauden –ideologia” merkitsi pääoma- ja pankkimaailmassa. Kun Yhdysvalloista alkoi vuonna 2008 nykyinen finanssikriisi, valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi, että se ei tule koskemaan EU:ta ja varsinkaan Suomea. Poliitikot eivät ymmärtäneet mitä seuraa, kun pankkien johdannaismarkkinat olivat kasvaneet IMF:n mukaan 11 -kertaisiksi koko maailman BKT:hen verrattuna. Ei Kataisella eikä valtionvarainministeriön asiantuntijoilla mikään hälytyskello soinut. Kaikki oli vain ”fantastista”. Islannin pankkien romahdus oli alkusoittoa EU:n tulevalle kehitykselle. Kun Islanti ei ollut EU:n jäsen, se oli tietysti islantilais...

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite19.3. 2004. otsikolla: “Terveydenhuollon yksityistäminen kallista”. Professorit Paul Lillrank ja Erkki Vauramo Teknillisestä korkeakoulusta rusikoivat Suomen terveyshuollon toiminnan tehottomuutta ja kalleutta (HS 26. 2.). Erityisesti heidän kritiikkinsä kohteena oli vanhustenhuolto. Sen korjaamiseksi he peräävät terveys- ja hoivapalveluiden yksityistämistä. Vanhustenhoidosta he totesivat, että “Jos lopetetaan terveiden ihmisten makuuttaminen ja käynnistetään kuntoutus, voidaan säästää helposti kolmannes kuntien vuotuisista laitoskustannuksista eli noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.

JULKAISTU: Kansan Uutiset/Horisontti-palsta: 18.4. 2008 Tavallinen kansalainen on ihmeissään seuratessaan medioiden hehkuttelua poliitikkojen törttöilystä. Viime aikoina lööpeissä ovat komeilleet kokoomuksen ulkoministeri Ilkka Kanervan erotiikkatanssijalle lähettämät tekstiviestit ja pääministeri Matti Vanhasen tyttöystävän muistelmakirja. Jos vastaavia erheitä tapahtuisi muissa sivistysmaissa, ne johtaisivat automaattisesti henkilökohtaiseen eroilmoitukseen. Kanervan törttöily oli itse asiassa “positiivista“ lähestymistä naisihmisiin. Kokoomuslaiset miehet ovat kunnostautuneet aiemmin paljon negatiivisemmin. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Harri Jaskari ja entinen ministeri Kari Häkämies pahoinpitelivät avo- ja muita naisystäviään. Asioiden tultua ilmi on aina ensin kielletty, vähän valehdeltu, muunneltu totuutta jne.

JULKAISTU: Kansasan Uutiset / Viikkoliite 24.10. 2008 Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella heti kansalaissodan jälkeen äänestäjällä ei ollut vaikeutta löytää asemaansa puoluekentässä. Ammatti ja sosiaalinen asema määrittivät automaattisesti puolueen. Nyt kaikki on toisin. Tuoreessa Turun Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että kansalaiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja heidän tietonsa poliittisista päättäjistä oli olematonta puhumattakaan puolueiden ideologioista. Mitä sitten itse puolueissa on tapahtunut? Aikaisemmin oli selvä jakolinja oikeiston ja vasemmiston välillä. Oli kypäräpappi- ja alkiolaisten puolueet, jotka ajoivat parempiosaisten asioita sekä sosiaalidemokraatit ja kommunistit, jotka ajoivat vähempiosaisten asioita.

JULKAISTU: Yhteiskuntapolitiikka-lehti 2 / 2009 Markkinataloudessa on totuttu siihen, että lamoja tulee ja menee. Se on ikään kuin sisäänrakennettu ominaisuus, jolle ei voi mitään. Noususuhdanteen jälkeen tulee lasku ja sitten alkaa taas nousu. Joku aina kärsii ja joku käyttää tilannetta hyväkseen ja voittaa. Sitä kutsutaan myös omaisuuden uusjaoksi. Nyt harrastan pientä ajatusleikkiä ja ennustan, kuinka nykyinen lama etenee. Tämä taantuma tai lama on aivan erilainen ja paljon vaarallisempi kuin aikaisemmat ylikuumenneet suhdannevaihtelut.