(Jukka Tarkka, Alexander Stubb) JULKAISTU: IPU-lehdessä Nro 8-9 / 2010. Ryssävihan ja -pelon jokainen suomalainen on saanut jo äidinmaidossaan. Lähimuistissa olleet kaksi sotaa pitävät otteessaan vielä niin kauan kuin sodan kokenut sukupolvi on elossa. Yhdysvaltoja taas on yleisessä suomalaisessa mielipiteessä totuttu pitämään rauhan ja vapauden esikuvana. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi jopa käsite: ”Pax America”, joka on sukua ”Uusi Rooma” käsitteelle Rooman vallan monopolina. Yhdysvaltojen valta-asema on ajateltu olevan ikään kuin ”itsestään selvä” ja tätä maailmanpoliisin tehtävää on sitten toteutettu Etelä-Amerikassa, Vietnamissa, Afganistanissa ja Irakissa.

(Jorma Ollila). Kirjoitettu 25.1. 2010. Hesari ei julkaissut kirjoitusta. Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kirjoitti (HS 23.1. 2010) tulevaisuutta luotaavassa sarjassa ”Suomi 2017” viimeisen osan otsikolla ”Palveluihin teollisen ytimen kautta”. Otsikon asia oli niitä harvoja kirjoituksessa esitettyjä asioita, joihin voin yhtyä hänen kanssaan. Muuten voisin luonnehtia hänen näkemyksiään taitavasti karamellipaperiin käärityksi myrkkypilleriksi. Ollila kirjoitti: ”Eri työtehtävät hakeutuvat niille alueille, jotka saadaan kokonaisuuden kannalta järkevimmin hoidettua. Menestyminen tällaisessa maailmassa edellyttää, että yksilöinä ja yhteisönä meillä on globaaleille markkinoille (siis vapaana juoksevalle pääomalle) sellaista tarjottavaa, jolla ansaitaan riittävästi hyvinvoinnin lisäämiseksi”. Nokiakin juoksee niiden tarjousten perässä matalapalkkamaihin, joissa yhteisö tarjoaa verottomat erityistuotantoalueet, halvan orjatyön, joissa ay-liike on kielletty, olemattomat ympäris...

(taloustoimittajat) JULKAISTU: Vakuutusväki Nro 3 / 2001. Nyt kun koko 90-luvun olemme saaneet ilakoida sosialistisen suunnitelmatalouden romahdusta, melkein kaikki taloustoimittajat mediaan katsomatta ovat rummuttaneet vapaan markkinatalouden nimeen. Kun kaikki on nyt vapautettu uusliberalismin hengessä, on suorastaan pyhäinhäväistystä kritisoida vapaan markkinatalouden kääntöpuolta. Siksi olikin virkistävää seurata TV1:stä (24. 9. 2000) ranskalaisten tuottamaa Ulkolinjan ohjelmaa: “Maailmankauppa maalitauluna”. Tällaisia ohjelmia ei jostain syystä suomalainen TV-journalismi tuota. Mistähän syystä? Ohjelmassa ranskalaiset ja amerikkalaiset uskalsivat ottaa esille sellaisia näkökulmia joista suomalaiset taloustoimittajat pääsääntöisesti vaikenevat. Erityisesti talouslehdet ovat olleet täysin kritiikittömiä ja sensuroineet tehokkaasti muidenkin yrityksiä tuoda poikkeavia näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Tässä muutamia katkelmia ohjelmasta.

(Antti Kasvio) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta otsolla: “Venäjän markkinat eivät ole nykyajan Eldorado”. 4. 9. 2003, Elonkehä 26.9. 2003, Salon Seudun Sanomat 14.9. 2003 otsikolla: “Venäjästä ei oikein ole tulevaisuuden markkina-alueeksi”. Vuoden 2000 pörssikuplan jälkeen maailman talous on luisunut taas taantumaan. 90-luvun alussa talousihme Japani vaipui koomaan, Kaukoidän “Tiikerit” romahtivat, lupaavat Etelä-Amerikan markkinat luhistuivat. Euroopan markkinat ovat samoin pysähdyksissä entisen talousihmeen Saksan johdolla. Yhdysvallat oli ainut merkittävä markkina-alue, jonka kulutuskysyntä kasvoi, - tosin velkarahalla. Nyt amerikkalaisten kansalaisten ja valtion velka on kasvanut niin suureksi, että alamäki sielläkin on tosiasia. Nyt kaikki taloustieteilijät ja pörssikeinottelijat etsivät epätoivoisesti uusia markkina-alueita, jonne saisivat automaatiolla yliviritettyä ylituotantoaan markkinoiduksi. Tuottavuudella tehostettua tuotantoa on kaksin verroin liikaa o...

(Wahlroos) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 25.11. 2003, Elonkehä 3 / 2004 otsikolla: Tehomaatalous - huono työnantaja, Vapaa Suomi 2 / 2006. Maapallon kuuden miljardin väestöstä n. viisi miljardia asuu eriasteisissa kehitysmaissa. Niissä pääasiallisin tuotantoala on yhä maatalous. Näissä maissa pääosa kansasta saa elantonsa kuokkimalla muutaman aarin peltotilkkua tai paimentamalla muutaman kymmenen pään lammaslaumaa. Kun näiden maiden tuotantoa aletaan “kehittää” länsimaiselle tehokkuustasolle, sieltä vapautuu satoja miljoonia ihmisiä tarpeettomien armeijaan. Jos EU:n maatalous jätettäisiin markkinoiden armoille ja lopetettaisiin EU:n tukiaiset, Suomesta loppuisivat melkein kaikki tilat ja Euroopastakin suurin osa. Eurooppalaisetkin farmarit saavat puolet tuloistaan erilaisina EU:n tai kansallisina tukina. eurooppalaiset tilakoot ovat huomattavasti suurempia kuin Suomessa. Huvittavana yksityiskohtana voi todeta, että “vähävarainen” kuningatar Elisabeth oli joku ...

(Max Jakobson) JULKAISTU: Kansan Uutiset 3.6. 2004. Helsingin Sanomien pääideologi ministeri Max Jakobson kirjoitti kolumnissaan (HS 31.3. 2004) “Ongelmien ytimessä Hamas”. Hän pitää Hamas -järjestöä kaiken pahan alkuna Palestiinassa. Israelin valtiota ja juutalaisia hän pitää kirjoituksessaan puhtaina pulmusina, jotka vastentahtoisesti ovat joutuneet puolustautumaan Hamasin ja palestiinalaisten epäinhimillisiä itsemurhahyökkäyksiä vastaan. Jakobson panee kaikki terroriteot maailmalla rehottavan antisemitismin syyksi. Hänen mukaansa kansalaisille tarjotaan juutalaisvastaisuus vielä Mel Gibsonin elokuvassa Kristuksen kärsimysnäytelmänä. Jakobson hyväksyi kritiikittä pääministeri Ariel Sharonin oikeuden ampua ohjuksilla palestiinalaisten vastarintaliikkeen johtajia. Hän hyväksyi turva-aidan rakentamisen yli ns. vihreän linjan, jonka suojassa israelilaiset voivat odotella palestiinalaisten selvittävän sisäiset välinsä. Jakokobsonin kirjoituksen yksisilmäisyyden voi jotenkin y...

JULKAISTU: Kansan Uuutiset 1.2. 2006 Muistaako kukaan enää, että 90-luvun alussa vannottiin “Aasian tiikerien” nimeen lupaavina uusina markkina-alueina. Perinteiset maailman talousveturit Japani ja Saksa alkoivat tuolloin pahasti piiputtaa. Kaikkien perinteisten teollisuusmaiden ostovoimaiset markkinat alkoivat hyytyä ja olla kyllästettyjä, joten kuumeisesti etsittiin uusia potentiaalisia markkinoita. Suomessakin kaikki kynnellekykevät taloustieteilijät ja yritysjohtajat hehkuttivat, että koko teollinen painopiste siirtyy lopullisesti Kaukoitään. Aluksi kaikki menikin hyvin. Maailman pääomamarkkinoilta riitti rahaa ja uskoa mitä mielipuolisimpiin investointeihin ja sijoituksiin. Yritysten pörssikurssit nousivat ja sitä mukaa rahaa löytyi yhä uusiin lupaaviin hankkeisiin. Uusia työpaikkojakin tuli ja kansalaiset siirtyivät peltotilkuiltaan liukuhihnojen ja rakennustelineiden ääreen. Kunnes kupla sitten puhkesi ja Aasian tiikerit olivat rähmällään. Kymmeniä miljoonia työntekijöitä joutui...

JULKAISTU: Helsingin Sanomat 16.5. 2005 (Lyhennettynä), Kansan Uutiset 1.11. 2005. Työvoimapula ja maahanmuuttajat on poliittisesti kuuma peruna. Jo 80-luvun lopulla Eteläranta pelotteli tulevasta “työvoimapulasta”. 90-luvun alussa lähes puoli miljoonaa “vapautettiin” työtehtävistään liikatarjonnan seurauksena. Maahanmuuttajien määrä Suomeen on kansainvälisesti Euroopan alhaisimpia. Lukuisat päättäjät ovat vaatineet, että suomalaisia pitäisi valmentaa laajempaan maahanmuuttajien tuloon. Inhimillisesti vaatimus on perusteltu, mutta käytännössä ei pitäisi ummistaa silmiä tosiasialta, että se tuottaa myös melkoisia ongelmia. Niitä ei poisteta pelkällä asennekasvatuksella.

JULKAISTU: Kansan Uutiset 14. 12. 2004. Salon Seudun Sanomat 27.12. 2005 otsikolla: “Teollinen tuotanto on työllisyyden kivijalka”. 1600-luvulla neekereitä pyydystettiin kuin villieläimiä ja rahdattiin laivalasteittain kahleissa orjiksi Amerikkaan. Onko nyt kaikki toisin? Siirtomaiden hyödyntäminen kukoisti 1900-luvun vaihteessa, jolloin kehitysmaiden öljy, mineraalit ja parhaat viljelysmaat joutuivat rikkaitten valkoisten omistukseen ja hallintaan. Nyt kaikki merkittävät raaka-aineet ovat tukevasti monikansallisten amerikkalaisten jättiyhtiöiden hallinnassa. Uudenlaisen kolonialismin eli Kiina-ilmiön mahdollistaa mm. Nokiankin kehittämä viestintä- ja tietotekniikka, jossa tuotanto viedään maapallon toiselle puolelle orjuutta muistuttaviin hikipajoihin. Niissä nämä tietoyhteiskunta-ajan uudet orjat tekevät monikansallisille yhtiöille nälkäpalkalla työtä epäinhimillisissä olosuhteissa.