(Jyrki Katainen) JULKAISTU: Kansan Uutiset/Viikkoliite/Horisontti-palsta 9.1. 2009 Kokoomuslainen valtionvarainministeri Jyrki Katainen vaikeroi laman kourissa olevan Suomen budjetin tulopuolen niukkuutta. Hän on keskittynyt vain säästöihin, vaikka hänen tulisi keskittyä tulopuolen kattamiseen ja hyvinvointivaltion säilyttämiseen. Missä sitä joutilasta rahaa olisi? Maailman rikkaimmat ihmiset ovat vieneet poliitikoilta ja verottajalta piiloon 60-80 veroparatiisiin hyvin varovaisen arvion mukaan 11,5 tuhatta miljardia /eli biljoonaa) dollaria. Sen vuosituotosta voisi kerätä 255 miljardin potin, kertoo Matti Ylönen tuoreessa kirjassaan “Veroparatiisit“. Veroparatiiseja ei ole ainoastaan pienillä saarilla kuten Cayman, Jersey, Man, Guernsey ja lilliputtimaissa kuten Luxemburg, Gibraltar, Monaco. Niitä on myös Yhdysvaltojen joissakin osavaltioissa (Delaware, New Jersey, Oregon, Nevada), Lontoossa, Latviassa, Tokiossa, Singaporessa, Hongkongissa jne. Pelkästään Neitsytsaarilla on...

JULKAISTU: Helsingin Sanomat 23.3. 2004 otsikolla: “Veronkevennysten tehottomuus jo koettu”. Salon Seudun Sanomat 27.3. 2003 otsikolla: “Missä verotuksen dynaamiset vaikutukset?” Teollisuuden työnantajat ja Veronmaksajain keskusliitto lupaavat, että verohelpotusten tuomilla talouden “dynaamisilla vaikutuksilla” elvytetään talous, verotulot kasvavat ja siten uskotaan hyvinvointivaltion palvelujen säilyvän ja jopa paranevan. Uskomusta levitetään tehokkaasti, vaikka meillä on jo 90-luvulta empiiristä kokemusta moisesta hölynpölystä. Mediat, uusliberalistiset taloustieteilijät sekä TT ja yrittäjäjärjestöt toistavat vieläkin tätä dynaamisten vaikutusten pajunköyttä. 80-luvun lopussa Harri Holkerin hallitus julkaisi kirjasen “Verotus kevenee” ja kokoomusvetoinen hallitus alensi verotusta. Veronkevennyksistä huolimatta ja talousoppien vastaisesti työpaikat eivät kasvaneet vaan Suomi ajautui lamaan ja kokoomuksen Iiro Viinanen joutui kiristämään kokonaisveroastetta n. kolme prosenttia...

(Olli-Pekka Heinonen) JULKAISTU: Ilta-Sanomat / Vapaa Sana 8. 3. 2001, Uutispäivä Demari 8. 3. 2001, Nykypäivä 10.4. 2001.  Soneran johdon optiot ovat puhuttaneet Suomen kansaa. Sitä on nimitetty jopa "optiomoraalin rappioennätykseksi". Kriitikoiksi ovat tulleet myös ne henkilöt, jotka ovat niitä näkyvästi puolustaneet. Jopa ministeri Olli-Pekka Heinonen on joutunut pyörtämään jo kertaalleen hyväksytyt uudet optiojärjestelyt. Optioita on perusteltu johdon sitouttamisella ajamaan pörssikurssien maksimaalista nousua. Nyt kun pörssikurssit ovat romahtaneet, niin siitä pitäisi palkita johtoa kehittelemällä uusia idioottivarmoja optioehtoja. Epäily siitä, että optioista on tullut yritysjohdon ja it -osaajien pelkkä ylimääräinen - suhteeton ja kohtuuton palkanlisä, on todentunut. Onko pörssikurssien 90-luvun lopun valtava nousu ollut näiden yritysjohtajien nerouden, osaamisen ja poikkeuksellisen kyvykkyyden tulosta?

(Kokoomus) JULKAISTU: Kansan Uutiset 6.2. 2003, Vakuutusväki nro 1 / 2003, Kunta ja Me Nro 2 / 2003 (Lyhennettynä) Mikä on kohtuullinen palkka? Jokainen, jolta sitä kysytään, on omasta mielestään henkilökohtaisesti palkkakuopassa. Käsitys on myös täysin riippumaton toimialasta. Entä mikä on sitten kohtuullinen palkka- ja tuloero? Tunnetuin tähänastisista rajoittamattoman voitontavoittelun vastustajista lienee filosofi Platon . Hänen mielestään kukaan ei saanut olla enempää kuin neljä kertaa rikkaampi kuin yhteiskunnan köyhin jäsen. Tätä suurempien tulo- ja varallisuuserojen antiikin Kreikan suurin ajattelija arveli vaarantavan yhteiskunnan vakauden. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ahkeruudesta, koulutuksesta ja työn vastuullisuudesta pitää palkita. Olen jopa valmis hyväksymään hieman suuremmatkin tuloerot kuin Platon. Mutta en useampi satakertaista palkkahaitaria, joka on todellisuutta Yhdysvalloissa ja vielä vähemmän yli 1000-kertaisia tuloeroja, joita löytyy esime...

(Zyskowicz, Ollila) JULKAISTU: Pohjalainen 30.3. 2003, Kaleva 3.4. 2003 otsikolla: “Kansa odottaa dynaamisia vaikutuksia”, Kouvolan Sanomat 27.3. 2003, KU / Viikkolehti 11.4. 2003, Uusi Invalidi 1 / 2003, Viikko-Häme 10.4. 2003, Voima otsikolla: “Sailaksen ‘dynamiikka’” Nro 4 / 2003, Salon Seudun Sanomat 27.3. 2003 otsikolla: “Missä verotuksen dynaamiset vaikutukset?”. Vaalien alla Ville Itälän ja Ben Zyskowiczin johdolla kokoomuspuolue vaati veronalennuksia, jonka seurauksena uskoteltiin, että talouden ns. “dynaamisten” vaikutusten seurauksena valtion verotulot jopa kasvavat. Ne takaavat siten hyvinvointipalvelujen säilymisen ja jopa paranemisen. Uskomusta markkinoitiin jopa Nokian Jorma Ollilan avulla tehokkaasti, vaikka meillä on jo 90-luvulta empiiristä kokemusta moisesta hölynpölystä. Mediat, uusliberalistiset taloustieteilijät sekä kokoomus toistavat vieläkin tätä dynaamisten vaikutusten pajunköyttä.

(Jorma Ollila, Raimo Sailas, Sauli Niinistö) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 3.4. 2003. Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila väitti äskettäin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) järjestämässä veroseminaarissa , että Suomen ansiotuloverotus on liian kovaa. “Ansiotulojen avulla ei ole mahdollista kartuttaa varallisuuttaan ja tämä näkyy ihan selvästi työhalukkuudessa. Korkea tuloverotus korkeimmissa tuloluokissa tulee ongelmaksi”, Ollila arvioi. “Olen täsmälleen eri mieltä, totesi siihen ministeri Erkki Tuomioja samassa tilaisuudessa. “Tiedätkö ketään suurituloista, joka olisi verotuksen vuoksi kieltäytynyt vastaanottamasta korkeasti verotettuja optioita”, hän kysyi Ollilalta. Ollilan mukaan veronalennuksessa unohdetaan usein ettei veronalennus ei tarkoita samaa kuin palveluiden huonontaminen. “Jos pudotamme veroastetta oikein, syntyy dynaamisia vaikutuksia ja taloudellista kasvua, ja meillä onkin kasvun seurauksena alemmalla veroasteella suurempi julkinen sektori kui...

(Ben Zyskowicz, Sauli Niinistö) JULKAISTU: 4.3. 2003 Kansan Uutiset / Horisontti palstalla otsikolla: “Työttömyys ei vähene Kokoomuksen resepteillä”. Salon Seudun Sanomat 8.9. 2003 otsikolla: “Hyvinvointivaltiota on ajettu alas pitkin 1990-lukua”. Kansanedustaja Ben Zyskowicz otti kantaa kokoomuksen vaalilupauksiin (31.1.) KU / Viikkolehden Puhelu-palstalla. Hän lupasi, että kokoomus-puolue kyllä pystyy kahden miljardin euron veronalennuslupauksista huolimatta tarvittaessa budjetin leikkauksiin, jos taloustaantuma pahenee. Hän sanoi: “Tässä vaiheessa ei ole vielä perusteltua esittää konkreettisia säästökohteita. Mutta kenenkään ei tarvitse epäillä sitä, etteikö kokoomus - jos kansakunnan taloustila sitä vaatii - ole valmis tilanteen vaatimiin säästöihin. Meillä on siitä näyttöä”. Varmemmaksi vakuudeksi Zyskowicz toteaa: “Me emme lupaa parantaa palveluita joka suunaan, puhumattakaan tulonsiirroista”. Onhan säästöistä ollut riittävästi näyttöä. Kokoomuksesta on sen vastustajien pi...

(Kokoomus) JULKAISTU: Kansan Uutiset 12. 12. 2002 Otsikolla: “Työttömyys ja työpanos”, Suomen Kuvalehti (lyhennettynä) Nro 51-52 / 2002, Tiedonantaja 3.1. 2003, Elokehä otsikolla: “Talouskasvu ei poista työttömyyttä” Nro 1 / 2003, Salon Seudun Sanomat 9.12. 2002 otsikolla: “Palkanmaksun perusteet vaativat uutta ajattelua”. Yhteiskuntaan on pesiytynyt uusi yhteiskunnallinen sairaus, joka on palkkatyön eli työpaikkojen puute. Tämä johtuu siitä, etteivät markkinoiden mekanismit pysty jakamaan työtä. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Teknologia syrjäyttää kiihtyvää vauhtia ihmistyötä sekä palvelu-, että tavaratuotannossa. Hallitus mainostaa luoneensa laman jälkeen n. 300 000 uutta työpaikkaa. Se ei ole mitenkään mahdollista. Vuonna 2000 tehtiin vähemmän työtunteja sekä teollisuudessa että laskettaessa kaikki valtakunnassa tehdyt työtunnit verrattuna kymmenen vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Vähentyneet työtunnit tehdään nyt vain epätyypillisten työsuhteitten avulla, joilla ei enää e...

(Ylä-Liedenpohja) JULKAISTU: Kansan Uutiset 10.4. 2002, Salon Seudun Sanomat 25.3. 2002 otsikolla: “Reiluun verotukseen pitkä matka”. Verotus on ilmeisesti tulossa seuraavien vaalien vaaliteemaksi. Ainakin lukuisat päättäjien puheenvuorot ennakoivat sitä. Myös kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja otti äskettäin kantaa Helsingin Sanomissa (14.3.) otsikolla: “Mitä vaatisikaan verotuksen reiluus” kommunistipuolueen puheenjohtaja Yrjö Hakasen kirjoitukseen (10.3.) joka alkoi otsikolla: “Pääomatuloja olisi verotettava samalla tavalla kuin palkkoja”. Ylä-Liedenpohja jätti vastaamatta Hakasen verotusta koskeviin aivan asiallisiin kysymyksiin. Sen sijaan hän jatkoi taloustieteellistä kikkailua “reiluuden” nimissä viitaten yhteen Hakasen varomattomasti käyttämään sanaan. Vaikka Suomessa on tapahtunut Suomen taloushistorian suurin tulonjako palkansaajilta pääoman hyväksi, verovaroilla elävä kansantaloustieteen professori ehdottaa lisää verohelpotuksia pääomalle verotu...

(Kokoomus) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite / Horisontti-palsta 15.1. 2010. ”Jokainen on oman elämänsä sankari” on kokoomuslainen hokema. Se tähdentää joka käänteessä, että ahkeruudella ja yritteliäisyydellä jokaisen on ansaittava oma varallisuutensa. Siksi he vierastavat sosiaalisia tulonsiirtoja ja työttömien paapomista. He ovat monien mielestä vain ”työtä vieroksuvia sosiaalipummeja”. Kokoomuslaisessa arvomaailmassa lähimmäisistä huolehtiminen tarkoittaa lähinnä omista lapsista huolehtimista. Oman perheen huolehtimisessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Alkeellisimmissakin yhteisöissä, kuten eläinmaailmassa, poikkeuksetta hoidetaan omat pentueet. Vastuu lähimmäisistä yleensä laajenee sitä mukaa, mitä korkeammassa kulttuurissa ja sivistystasossa liikutaan. Perheen jälkeen tulee yleensä suku. Eteläisissä maissa, joissa länsimainen sosiaaliturva puuttuu, suvun merkitys on suuri. Kyläyhteisöissäkin heikommista on jollakin lailla huolehdittu.

(Järventaus, Korpela, Sailas) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 3.6. 2003. Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Teollisuuden työnantajien Tarmo Korpela ovat useissa yhteyksissä valittaneet Suomen verotuksen liian korkeaa tasoa. Vaikka yhteisöverokanta eli yrityksiä koskeva verotus on Suomessa 29 prosenttia ja selvästi alhaisempi kuin teollisuusmaissa keskimäärin (33 prosenttia). Laajasta veropohjasta ja poistoista johtuen yritysten todellinen veroaste on vain 16 prosenttia. Koko 90-luvun alussa verojen kiristys kohdistui kuitenkin ihmistyön verotuksen ja sosiaalimaksujen kiristyksiin. Yritysten verotus on maailmanlaajuisesti taas keventynyt. Sitä on helpotettu aina kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä. Pelkästään vuosien 1996-2001 välillä yritysten veroprosentti EU-maissa on vähentynyt 39 prosentista alle 34 prosenttiin. Vastaavasti OECD-maiden yritysverotus on vähentynyt vajaasta 38 prosentista alle 33 prosenttiin. Globaali markkinatalous ja pääomi...

JULKAISTU: Kansan Uutiset 2.3. 2004 Nykyään lehdet pursuvat kirjoituksia lasten pahoinvoinnista. Lapset ja nuoret tekevät Suomessakin murhia ja räjäyttelevät ostoskeskuksia Amerikan malliin. Lastenpsykiatrit ihmettelevät miksi. Siksi, koska parisuhteet voivat huonosti ja jo joka toinen avioliitto päättyy eroon, vaikka Jumala on useimpien avioliiton siunannut. Perheterapeutit ja papit voivottelevat, miksi parisuhteet voivat huonosti. Työelämä nykyisessä globalisoituneessa ja teknologisoituneessa maailmassa on muuttunut rajusti ja osalta kansalaisista on mennyt markkina-arvo työntekijänä. Ihmisarvolla ei ole kysyntää, ja työntekijän korvaa tuotantoprosessissa yhä useammin kone ja/tai tietokonepohjainen itsepalvelujärjestelmä. Yhä harvemmaksi käyvistä työpaikoista taistellaan verisesti ja yhä useimpien koulutustaso, resurssit ja voimat eivät enää riitä yhä kovenevassa kilpailussa. Jäljelle jää vain toivottomuus ja pelko. - Miksi sitten työelämä on kiristynyt?

JULKAISTU: Kansan Uutiset 12.7. 2006. Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti juuri (15.2. 06) työmarkkinastrategiansa eli ns “Saatanalliset säkeet”. Teollisuuden äänenpainot ovat koventuneet syksystä 2003 asti, jolloin suuryritykset aloittivat jälleen massairtisanomiset. Tuolloin TT:n tuore puheenjohtaja Juha Rantanen ei hyväksy ollenkaan ay-liikkeen vaatimusta irtisanomisturvan parantamisesta. Tällä ehdolla ei synny tuloratkaisuja, eikä tule edes neuvotteluja, Rantanen uhkasi. Itse hän asetti keskitetylle tuloratkaisulle ehdottoman ehdon: Palkanmuodostuksen mallin on muututtava entistä joustavammaksi ja sellaiseksi, että se sallii myös pienipalkka-ammatit Suomessa. Rantanen uskoo nykyistä laajempaan palkkojen hajontaan ja yrityskohtaisempaan palkanmuodostukseen. Käsitykset solidaarisuudesta pitäisi hänen mukaansa “räjäyttää”. Tekniikka & Talous lehti kertoi vuoden 2004 alussa, että suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet ehdottamaan palkanalennuksia vaihtoehdoksi toimihenkilöiden irti...

JULKAISTU: Kansan Uutiset/Viikkoliite/Horisontti-palsta 9.1. 2009 Kokoomuslainen valtionvarainministeri Jyrki Katainen vaikeroi laman kourissa olevan Suomen budjetin tulopuolen niukkuutta. Hän on keskittynyt vain säästöihin, vaikka hänen tulisi keskittyä tulopuolen kattamiseen ja hyvinvointivaltion säilyttämiseen. Missä sitä joutilasta rahaa olisi? Maailman rikkaimmat ihmiset ovat vieneet poliitikoilta ja verottajalta piiloon 60-80 veroparatiisiin hyvin varovaisen arvion mukaan 11,5 tuhatta miljardia /eli biljoonaa) dollaria. Sen vuosituotosta voisi kerätä 255 miljardin potin, kertoo Matti Ylönen tuoreessa kirjassaan “Veroparatiisit“. Veroparatiiseja ei ole ainoastaan pienillä saarilla kuten Cayman, Jersey, Man, Guernsey ja lilliputtimaissa kuten Luxemburg, Gibraltar, Monaco. Niitä on myös Yhdysvaltojen joissakin osavaltioissa (Delaware, New Jersey, Oregon, Nevada), Lontoossa, Latviassa, Tokiossa, Singaporessa, Hongkongissa jne. Pelkästään Neitsytsaarilla on 707 000 pöytälaatikkoyrity...