Kanniaisen malliesimerkki ”yrittäjyydestä”. (Kanniainen) (Hesari ei julkaissut) JULKAISU: Kansan ääni Nro 2, 2014, sivu 6 + graafi Uusliberalistiset taloustieteilijät ovat pitäneet yllä kokoomuslaista hokemaa, että yrittäjyyden kautta luodaan työpaikkoja ja sitä kautta saadaan verotuloja ja ylläpidetään hyvinvointipalveluita. Vuonna 2006 tutkija Kimmo Kevätsalo sohaisi muurahaispesää Helsingin Sanomien Debattipalstalla (26.2. 06) esittämällä väitteen: "Väestön vauraus ei riipu yrittäjien määrästä", referoidessaan kirjaansa ”Työelämän valttikortit”.

(Parviainen) JULKAISTU: Helsingin Sanomat 18.1. 2010. Juho Parviainen jatkoi (15.1. 10) Tommi Hartikaisen (13.1. 10) aloittamaa keskustelua suurista palkoista ja palkkaeroista otsikolla: ”Suurten palkkojen tehtävä ei ole tuottaa onnellisuutta”. Parviainen kirjoitti: ”Jos palkkoja alettaisiin rajoittaa tiettyjen ihmisten kohtuullisuusvaatimusten mukaan, se aiheuttaisi väistämättä vääristymiä työmarkkinoilla. Tällöin tiettyyn työhön ei todennäköisesti saataisi parasta mahdollista työntekijää, koska työn hyväksyisivät vain ne henkilöt, jotka suostuvat työskentelemään annetulla tulotasolla”. Hän antaa ymmärtää, että korkeapalkkaiset yritysjohtajat takaavat paremmin uusien työpaikkojen synnyn ja sitä kautta verokannan kasvun hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi.

(Ollila) JULKAISTU: Kansan Uutiset 6.6. 2001 Otsikolla: “Varustamoiden perässä tulevat muutkin tukiaisten vaatijat”. Varustamoalalla tapahtunut viimeaikainen globalisaatiokehitys enteilee ikävää kehitystä ja paineita palkansaajille pian muillakin aloilla. Nyt polttopisteessä ovat käsi ojossa matkustajaliikenteen varustamot, joiden tukiaisiin Helsingin Sanomat otti kantaa (26.4.2001) otsikolla: “Merenkulun tukiaiskierre on jo syytä lopettaa”. Äskettäin ulosliputtamisen uhan johdosta Silja Linen matkustajalaivojen henkilökunta joutui jo nostamaan työtuntiensa määrää ilman vastaavaa palkanlisää. Käytännössä he siis alensivat vapaaehtoisesti palkkojaan, jotta säilyttäisivät työpaikkansa.

(Matti Pohjola, Raimo Sailas) JULKAISTU: Viikko Eteenpäin 27. 1. 2005, Voima otsikolla: Tavaramarkkinat (4.2.) 1/2005. Työkansan Sanomat 3.2. 2005, Forssan lehti 30.1. 2005, Vakuutusväki 3 / 2005 Otsikolla: “Palvelujen tulevaisuus kyseenalaista”, Salon Seudun Sanomat 24.1. 2005 otsikolla: “Palvelut eivät työllisyyttämme pelasta”. Helsingissä pidettiin noin vuosi sitten ties monesko “Palveluissako tulevaisuus” -seminaari (19.1. 2004). Siellä koko poliittinen ja talouselämän eliitti vannoi palveluiden nimeen uusien työpaikkojen luojana. Pääministeri Matti Vanhanen on myöskin perännyt uusia yrittäjiä juuri palvelualoille, jotta hänen hallituksensa asettama työllisyystavoite nousisi 75 prosenttiin. Hallituskauden alun 68 prosentista se kuitenkin laski hetkeksi 66 prosenttiin. Seminaarissa valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan Suomessa joudutaan pian kysymään, riittävätkö hallitusohjelmassa todetut keinot hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseen. Vaihtoehtona hänen mukaans...

(Puttonen) JULKAISTU: Vihreä lanka / Panoksena tulevaisuus / 28.2. 2000. Uhkapeliä pidetään suomalaisessa yhteiskunnassa moraalisesti arveluttavana asiana. Siksi rahapelit on valtion toimesta monopolisoitu yhteiskunnan kontrolloimiin valtionyhtiöihin. Puolet niiden keräämistä rahoista jaetaan voittoina pelaajille ja toinen puoli jaetaan yhteiskunnan kannalta hyviin tarkoituksiin kuten kulttuurille, liikuntapalveluihin, koulutukseen ja tieteisiin. Näin moraalisesti arveluttava toiminta saavuttaa moraalisen hyväksyttävyyden. Kuitenkin yhteiskuntaamme on syntynyt aivan uusi uhkapeli: pörssikeinottelu. Se on paljon vaarallisempi kuin perinteiset lotto- ja veikkauspelit. Pörssipelin riskit eivät rajoitu pelkästään pelaajien kesken tapahtuvaan riskinottoon, vaan vaikuttavat kaikkien yhteiskunnassa elävien kansalaisten elämään. Ongelmana on maailmalla vellova liika raha, jolle ei enää tahdo löytyä uutta mielekästä tuotannollista sijoituskohdetta. Rikkaat ovat rikastuneet liikaa, eivätkä...

(Johannes Koroma) JULKAISTU: Kansan Uutiset otsikolla: “Yrityselämä kantaa heikosti yhteiskunnallisen vastuunsa” 17.5.2001, : Helsingin Sanomat. 24. 4. 1998. / Moraali & Yhteiskunta-kirjoitussarja (Lyhennettynä). Yritysjohdolla on ollut tärkeä ja merkittävä vaikutus työelämässä tapahtuneisiin nopeisiin muutoksiin. Muutosten suunnittelusta ja siihen kuuluvasta vastuusta heille myös maksetaan. Juhlapuheissa ja seminaareissa kutyymiin kuuluu yleensä vakuutella, että “henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara” ja lisäksi, että yritystoiminta luo yhteiskuntaan hyvinvointia tasapuolisesti kaikille ja ottaa vastuuta yhteiskunnan kehittämisestä. Tärkeimpiä päätöksentekoon ja tavoitteiden asettamiseen vaikuttavia ryhmiä ovat yrityksen johto, henkilöstö, asiakkaat ja rahoittajat. ”Yhteiskuntavastuu voi olla yritykselle kilpailuetu”. Tätä on julkisuudessa painottanut myös TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma . Yhteiskuntavastuuta on alettu käsitellä työnantajienkin piirissä, koska s...

(Björn Wahlroos) JULKAISTU: Kansan Uutiset 6.9. 2001. Kun nyt taas ollaan pörssikurssien ja rahamaailman suunnattoman nousun jälkeen menossa taantumaan tai lamaan, on syytä hieman tarkastella historian valossa pankkien ja pankinjohtajien valtaa ja vastuuta sekä miten valtaa käytettiin jo 90-luvulla. Silloin kun yhteiskunnassa on noususuhdanne ja kaikki menee hyvin, löytyy helposti vastuunkantajia. Jo 80-luvun lopussa SYP:n silloinen pankinjohtaja Björn Wahlroos ilmoittautui vastuunkantajaksi. Hän lausui Ideapäivillä Dipolissa isolle markkinointihenkiselle kuulijakunnalle: ‘’Kun vielä saataisiin poliitikot uskomaan, ettei heidän osallistumisensa talouspoliittiseen päätöksentekoon ole niin olennaista kuin muiden, se auttaisi asioiden eteenpäin viemistä’’. Sillä hän tarkoitti, että talousasioista pitäisi päästä päättämään niiden, jotka niistä jotain ymmärtävät. - Siis pankkimiesten. Eikä talousasioita ymmärtämättömien poliitikkojen.

(Lipponen, Jaakonsaari) JULKAISU: Kansan Uutiset 1.4. 2004, Elonkehä Nro 8-9 2004 Otsikolla: “Nato instrumentti ja sen käyttöohjeet”. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on ollut näkyvin Natoon liittymisen puolestapuhuja: “Kysyn vain, mitä vikaa Natossa on?” Lipponen alkoi ajaa jo presidentti Kekkosen aikana Suomea EU:n ja edelleen Naton piiriin. Hän veti jo tuolloin päättäjien salaseuraa nimeltä “Iloniemen-klubi”, joka kokoontui säännöllisesti Suomen Pankin tiloissa vuosina 1983-88. Hänen johdollaan Suomi vietiin valuuttaunioni EMU:un ilman kansanäänestystä ja nyt Suomea ajetaan kansalta kysymättä Natoon kuin käärmettä pyssyyn. Jo nyt Suomen armeijalla ja ilmavoimilla on ollut joukkojen yhteistoimintaharjoituksia Norjassa ja vastaavasti Nato-joukkoja Nordic Peace -sotaharjoituksissa Suomen maaperällä.

(Autio, Kanniainen) JULKAISTU: / HELSINGIN SANOMAT / Vieraskynä: "Ihmisiä ei pidä narrata yrittäjäksi" 18. 8. 2000, / Kansan Uutiset / Horisontti, 28. 3. 2001. Melkein jokainen päättäjä vannoo nykyään yrittäjyyden nimeen. Varsinkin työttömyyden poistajaksi sitä on peräänkuulutettu ihmelääkkeenä. Parhaillaan yrittäjäjärjestöt ja kokoomus uskottelevat, että yrittäjiä saataisiin lisää, jos työehtojen yleissitovuus purettaisiin. Yrittäjyyden aktivoimiseksi on viime vuosikymmeninä perustettu yhteiskunnan verovaroilla erilaisia professuureja, yrittäjyyden kehityshankkeita ja laitoksia. Yrittäjyyden mantraa ovat hokeneet julkisuudessa mm. professorit Erkko Autio , Antti Paasio , Arto Lahti , Helena Yli-Renko ja Vesa Kanniainen . Heidän kaikkien hyvää tarkoittavissa puheenvuoroissa on ollut kuitenkin vakava puute. Kaikki ovat kuin yhteisestä sopimuksesta vaienneet yhdestä yrittäjyyden perusvaatimuksesta. Kukaan heistä ei ole julkisuudessa ollut huolissaan markkinoiden ostovoi...

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 12.1. 2005. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut huolissaan väen pakenemisesta työelämästä eläkkeelle liian aikaisin uumoillen samalla työvoimapulaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Suomessa ei ole tavoiteltu 65 vuotta vaan 59 vuotta. Ennenaikaiselle eläkkeelle hakeutuvia EK:n johto pitää työtävieroksuvina sosiaalipummeina, jotka menevät ns. “eläkeputkeen” köllöttelemään muiden elätettäviksi. He ovat kovasti huolissaan kuvitellusta työvoimapulasta. Systemaattisesti on unohtunut, että he itse ovat toimineet aktiivisena vanhemman väen saneeraajana, joten työelämässä yhä harvempi saavuttaa lakisääteisen eläkeiän. Toiseksi, keskimääräistä 59 vuoden eläkeikää madaltaa ennenaikaiselle sairaseläkkeelle siirtyneet (keskim.52 vuotiaana), jotka työnantajat ovat ajaneet loppuun ennen aikojaan. Farisealaista on EK:n huoli, koska huippujohtajat lähtevät itse pääsääntöisesti eläkkeelle 60 vuotiaana henk...

JULKAISTU:Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 22. 11. 2005 Fortumin optioista on tehty aiheellinen välikysymys. Lisäpontta ajatus sai, kun yritysoikeuden professori Petri Mäntysaari piti Ylen A-Piste -ohjelmassa Fortumin optio-ohjelman toteutusta osakeyhtiölain vastaisena. Hän todisti vakuuttavasti, että yhtiön hallitus laiminlöi velvollisuutensa perustella poikkeaminen osakkeenomistajien tasavertaisuudesta yhtiön osakkeiden uusmerkinnässä. Pienosakkailta ei kysytty mitään. Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli aiemmin syksyllä pitkään sitä, miten ministerit olivat tulleet hyväksyneeksi Fortumin johtajille mahdollisuuden puolen miljardin euron optiotuloihin. Valiokunta totesi lopulta, että asialle ei jälkikäteen voi tehdä mitään vaikka optioehdoissa oli selvät varaumat optioiden muutoksiin markkinahäiriöiden varalta. Kaikki johtavat poliitikot levittelivät käsiään ja sysäsivät vastuuta toisilleen. Optioiden asettamisen aikoihin vastaavana kauppa- ja teollisuusministerinä oli Sinikka Mön...

JULKAISTU: Vakuutusväki Nro 2 / 2005, Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 19.5. 2005, Salon Seudun Sanomat 14.2. 2005 / Otsikolla: “Yritysten omistajien kotimaalla on väliä”. On ilahduttavaa, että elinkeinoelämän kaksi suurinta mahtimiestä Jorma Ollila ja Björn Wahlroos ovat julkisuudessa ottaneet kantaa suomalaisen omistajuuden puolesta. Tähän asti yritysjohtajat ovat vähätelleet sitä, että pörssiyhtiöistämme 70 prosenttia on luisunut ulkomaiseen omistukseen, jolloin on vaara, ettei suomalaisilla enää ole sananvaltaa omiin ja maansa asioihin. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila moitti äskettäin Ylen A-Plus ohjelmassa Suomen talouspolitiikkaa siitä, että yritysten omistus valuu ulkomaille. Esimerkkinä Ollila mainitsi MTV3:n myynnin ruotsalaisille. Kanava on hänen mielestään osa suomalaista kulttuuriperintöä. Ollila tuntee asian, sillä hän on itse toiminut MTV:n hallituksen puheenjohtajana muutaman vuoden 90-luvulla.