(Sitra, Tekes, Akatemia) JULKAISTU: Helsingin Sanomat 26.5. 2010. IPU Nro 3-4 2012 Sitran, Tekesin, VTT:n ja Suomen Akatemian pääjohtajat vaativat yhteisessä kirjoituksessaan (HS 1.4. 2010) Suomeen kansallisen innovaatiostrategian lisäksi tiedestrategian. Jos pääjohtajat kirjoittavat mielipideosastolla tavallisille kansalaisille, heiltä voisi odottaa jonkinasteista selkokieltä. Yritän nyt vähän selventää heidän ”tiedejargonia”. Kantavana ajatuksena heillä oli , että Suomalaisten yritysten menestykseen tarvitaan tuotteitten ja palveluiden laatutason kohottamista erityisesti tuottavuuden nousua sekä yksityisessä että julkisessa palvelutuotannossa. Perimmäisenä tavoitteena lisätä kilpailukykyä, jotta saataisiin uusia kaivattuja työpaikkoja. Rahaa vaadittiin tietysti lisää, jotta näitä huippuosaajia saataisiin ”uudistamaan organisaatioita korkeatasoisen tutkimuksen ja innovoinnin avulla”. Heiltä kuitenkin unohtui mainita, että tuottavuuden lisäys merkitsee aina ihmis...

(Talousprofessorit) JULKAISTU: Kansan Uutiset 13.12. 2000 . "Uusi talous" on muoti-ilmaus, jolla ei ole yksiselitteistä määritelmää. Lähinnä tietotekniikan nopeaan etenemiseen ja sen uusiin mahdollisuuksiin liittyvää kehitysvaihetta kaikessa taloudenpidossa kutsutaan yleensä uudeksi taloudeksi. Kysymys on talouden uusista teknologisoituneesta toimintavälineistöstä, jonka vaikutukset ovat yhtä mullistavat kuin aikanaan teollisen vallankumouksen höyry- ja polttomoottoreilla. Nyt muutos ei koske ainoastaan teollisuutta vaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita globalisoituneessa maailmassa. Uusi talous on saanut taloustieteilijät ja ekonomistit ymmälle, koska vanhat taloustieteen lainalaisuudet eivät tahdo toimia enää kuten teorian mukaan pitäisi.

(Antti Kasvio) JULKAISTU: Vakuutusväki 8/2000. Tutkimusjohtaja Antti Kasvio kirjoitti (HS / 20. 6. 2000) tuottavuuden siunauksellisuudesta otsikolla: “Tuottavuustason nostaminen turvaa tulevaisuuden”. Lisäksi hän väittää (HS / 16. 11.), että työllisyys kasvaa parhaiten niissä maissa, joissa on investoitu eniten uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan. Poliitikkojen vapauttamassa globaalissa taloudessa Kasvion näkemys valitettavasti pitää paikkansa - ainakin teoriassa ja lyhyellä aikajänteellä. Tuottavuuden työllisyysvaikutuksista voi kuitenkin perustellusti olla päinvastaistakin mieltä. Tuttavuuden lisäys sisältää työllisyysvaikutuksiltaan “myrkkypillerin” josta Kasvio ei puhu mitään. Tuottavuutta alettiin voimaperäisemmin nostaa 80-luvulla tietokoneilla, automaatiolla, roboteilla ja telekommunikaatiolla. 90-luvulla vauhti kiihtyi varsinkin internetin ja langattoman tiedonsiirron ansiosta. Teknologian kehitys mahdollisti myös yrityshierarkioiden madaltamisen, yritysten verkottum...

(Vesa Kanniainen) JULKAISTU: Kansan Uutiset 15. 4. 2003. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) julkisti hiljattain professori Vesa Kanniaisella teettämänsä tilaustutkimuksen, jossa suositeltiin yhteiskunnan palveluiden ulkoistamista. Uusliberalististen taloustieteilijöiden keskuudessa ulkoistaminen on ihmelääke kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, vaikka esimerkkejä epäonnistumisista on vaikka kuinka paljon. Myös yritykset yrittävät parantaa tuottavuuttaan keskittymällä ydinbisnekseen ja ulkoistamalla mahdollisimman pitkälle erilaisia toimintojaan, niin meillä kuin muuallakin. Suuret kone- ja metalliyritykset teettävät jo 40 prosenttia tuotannostaan alihankkijoilla. Ulkoistaminen alkaa useimmiten vartiointipalveluista, terveydenhuollosta ja keittiöstä. Seuraavaksi yritys antaa ulkopuolisten hoitoon kuljetukset ja varastoinnin. Nyt on muotia ulkoistaa myös puhelinkeskukset, palkkahallinto ja laskutus. Seuraavassa aallossa ulkoistetaan tuotantoa eli teetetään alihankintana melkein k...

(Järventaus, Ollila) JULKAISTU: Kansan Uutiset 27.11.2001. Teknologia on mahdollistanut ja pakottanut valtavan maailmanlaajuisen tuotantoelämän keskittymisen. Sen jälkeen kun suuret monikansalliset yritykset ovat päässeet monopoliasemaan, ne voivat vapaasti ryhtyä “rahastamaan”. Näinhän japanilaiset toimivat 80-luvulla kulutuselektroniikassa ja teleoptiikassa. Amerikkalaiset taas 90-luvulla esimerkiksi ohjelmistoja suunnittelevan Microsoftin ja mikropiirejä valmistavan Intelin toimesta. Kohottaakseen keinotekoisesti tuotteittensa hintoja ne voivat säädellä tarjontaa lopettamalla tarvittaessa kilpailijoilta ostamaansa tuotantoa. Suomestakin on ostettu merkittävästi yrityksiä, joiden toiminta on vuoden parin sisällä lopetettu. Esimerkkeinä vaikkapa Tudor, Mölnlycke, Partek, Unilever, Varta, Nestle, Reynolds, Swedish Match, Orkla, Electrolux, Kantolan keksit jne. Monia kokonaisia tuotealoja on ostettu ja haudattu. Suomessa ei enää valmisteta tulitikkuja, lukkoja, kankaita, savukke...

(Kiander, Pekkarinen) JULKAISTU: Ilta-Sanomat 1. 2. 2000, Työelämä Nro 2. 2000, Salon Seudun Sanomat 5.4. 2000, Kansan Uutiset 10. 10 2000. Yliopisto Nro 1/2000 Otsikolla: “Tutkimuslaitokset manipuloivat”. Laman aikana ja sen jälkeen Suomessa on julkaistu kymmenittäin julkaisuja, jotka käsittelevät työttömyyttä ja sen syitä. Olen lukenut niistä muutamia kuten Pentti Vartian ja Jaakko Kianderin “Suuri lama” (-98), Matti Pohjolan “Suomalainen työttömyys”(-98), Jukka Pekkarisen “Takaisin täystyöllisyyteen”(-98) ja Pentti Vartian ja Pekka Ylä-Anttilan “Teknologia ja Työ”(-99). Ainoa yhteinen nimittäjä niille valitettavasti on, että sen paremmin työttömyyden syille kuin työttömyyden parannusehdotuksille ei tahdo löytyä yhteistä nimittäjää. Lukijana tulee entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että taloustiede on parhaimmillaan selitystiedettä.

(Pentti Vartia, Pekka Ylä-Anttila) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite / 3.10. 2003, Salon Seudun Sanomat 4.10. 2003 otsikolla: “Taloustieteilijät tekivät täyden lehmänkäännöksen”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pentti Vartia ja tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila kirjoittivat vuonna 1992 tulevaisuuteen kurkistavan kirjan: “Kansantalous 2017”. Laman kourissa he ennakoivat Suomen tulevaa kehitystä 25 vuoden päähän. Silloin vielä taloustieteilijöiden keskuudessa oli vallalla uskomus, että teknologisella kehityksellä ei ole mitään yhteyttä työttömyyden kanssa. Kirjassa väliotsikolla: “Viekö teknologinen muutos työpaikkoja?” kirjoittajat totesivat seuraavasti: “Käsitys teknisen kehityksen pysyvistä kielteisistä työllisyysvaikutuksista on kuitenkin virheellinen. Se perustuu ajatukseen, että uutta teknologiaa soveltavan yhteisön kokonaistuotanto ja sen koostumus pitkälläkin aikavälillä olisi jotenkin muuttumaton. Jos teknologian muutos systemaattisesti loisi ty...

JULKAISTU: Kansan Tahto 14.12. 2004, Vakuutusväki Nro 1 / 2005, Salon Seudun Sanomat 27.11. 2004 otsikolla: “Tuottavuuskilpailu ei pelasta työpaikkoja” Työttömyyttä on yritetty poistaa jo 15 vuotta. Keinoja on etsitty yhteiskunnallisten palveluiden säästöistä, tuotannon kasvusta, korkojen ja verotuksen alentamisesta, palkkamaltista, työllisyysasteen kohottamisesta jne - tuloksetta. Viimeisenä ihmelääkkeenä työttömyyden nujertamiseksi Suomen Pankin tuore pääjohtaja Erkki Liikanen on lanseerannut tuottavuuden kohottamisen. Tuottavuuskeskustelu on ollut taloustieteilijöiden keskuudessa kuuma peruna. Kaikki kyllä pitävät tuottavuuden parantamista tarpeellisena, mutta sen kääntöpuolesta ei sovi keskustella. Valtioneuvoston sihteeristön päällikön Vesa Vihriälän Vieraskynä-kirjoitus (HS 13.10. 04) oli oiva esimerkki. Hän kirjoitti otsikolla “Työllisyys on tärkeä siinä missä tuottavuuskin” . Kirjoituksessaan hän toteaa, että “kaikki talouskasvu tulee tuottavuuden noususta”. Hän siteera...

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta: 27.10 2004, Kauppalehti Presso 13.11. 2004 (lyhennettynä), Salon seudun Sanomat 2.1. 2003 otsikolla: ”Oman onnensa sepät lyövät ahneesti rahoiksi”. Tosielämä alkaa muistuttaa yhä enemmän tosi-tv:tä. Työpaikoista on alkanut tulla niin harvinainen luonnonvara, että hyvistä työntekijöistä kilpaillaan myös kaupallisessa viihdetelevisiossa. Megaluokan liikemies Donald Trump juontaa MTV:ssä alkanutta uutta “viimeinen pari uunista ulos” ohjelmaa nimeltä “Diili”. Siinä multimiljonääri etsii itselleen uutta työntekijää johonkin bisnesimperiuminsa yhtiöön, jossa voittajalle maksetaan pätkätyöläisenä huippuluokan johtajan 250 000 dollarin palkkaa vuoden ajan. Ensin tätä pudotuspeliä harjoiteltiin televisiossa erilaisissa Survivor-, Selviytyjät- ja V.I.P. Seikkailu-kisoissa, joissa oli palkintona iso rahapalkinto. Ahneus ja kilpailutilanteessa juoniminen, liittoutuminen ja toisen selkään puukottaminen auttavat menestymään aivan kuten tosi-työelämässä...

JULKAISTU: Iisalmen Sanomat 12.1. 2004, Kansan Uutiset / Viikkoliite 30.1. 2004, Rautatieläinen 6.2. 2004, Vakuutusväki 2 / 2004, Salon Seudun Sanomat 12.1, 2004 otsikolla: “Osaamisyhteiskunta on talouden kuolemankierre”. Verovaroilla toimivat Sitra, Tekes, Suomen Akatemia ja Valtionvarainministeriö peräävät jatkuvasti säästöjä ja palkkamalttia kilpailukyvyn säilyttämisen puolesta, jotta työllisyysaste saataisiin nostetuksi valtiosihteeri Raimo Sailaksen ja pääministeri Matti Vanhasen vaatimaan 75 prosenttiin. Vanhasen johtaman hallituksen lähtötaso oli 68 prosenttia ja jo kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo. Työllisyysaste on tipahtanut heti hallituskauden alussa 66 prosenttiin, joten tavoite karkaa jo alkumetreillä. Poliitikot näyttävät muodostaneen eräänlaisen “valehtelijoiden klubin”. Lipponen lupasi jo ensimmäisenä hallituskautenaan puolittaa työttömyyden, mutta toisenkin hallituskauden lopussa ns. “laaja työttömyys” oli 17 prosenttia. Valtakuntaan on perust...

JULKAISTU: Kansan Uutiset/Viikkolehti 15.9. 2006 otsikolla: “Yksityistämiselläkö uudet työpaikat? Esko Ahon hallituksen aikana Suomi liittyi EU:hun, osingot tehtiin verovapaiksi ja Suomen eriarvoisuus ja köyhyys räjähti käsiin. Hänen hallituksensa aikana aloitettiin hyvinvointivaltion purku. Yhteensä vuosien 1991-2000 välillä kunnat saivat valtiolta 26 miljardia vähemmän sosiaalipalvelujensa ylläpitoon. Kaiken kaikkiaan 90-luvulla on säästetty sosiaalimenoista yli 60 miljardia markkaa. Siksi yhteiskunnan palveluiden omavastuun hintoja on jatkuvasti korotettu ja ennen ilmaisia palveluja on pantu maksullisiksi. Valtion budjettirahoitetun henkilöstön määrä laski runsaassa kymmenessä vuodessa 215 000:sta noin 131 000:een. Muutokseen liittyi valtion tehtävien siirtäminen kunnille, mutta vuonna 2002 kunnissa oli 10 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 1990. Varsinkin alueellinen eriarvoisuus on muutoksen myötä lisääntynyt. Reaalinen palkkapotti on pysynyt melkein paikallaan, mutta rikkain pr...