106 Syytän ekonomisteja sekä visioiden puutteesta että moraalittomuudesta.
11.3.2026
Sanomien arkistojen perusteella sana ”ekonomisti” on esiintynyt Hesarissa vuoden 2024 aikana keskimäärin joka päivä. Parhaimpina päivinä kolmesta viiteen kertaa. The New York Times tutki muutama vuosi sitten ekonomistien mediatilan haltuunottoa. Kävi ilmi, että ekonomistit pääsevät mediassa moninkertaisesti esiin verrattuna esimerkiksi psykologeihin ja historioitsijoihin.
Siksi on erittäin vaarallista, jos he levittävät tai ovat levittäneet taloudesta väärää tietoa poliittisille päättäjille. Valitettavasi teknologian yhteiskuntaa mullistavista vaikutuksista he ovat olleet aivan pihalla – ja ovat sitä vieläkin – ainakin Suomessa.
Graafi nro:1 Suomalaiset huippuekonomistit
Kuvateksti: Nykyiset suomalaiset ”huippuekonomistit” eivät vieläkään uskalla kertoa digitalisaation valtavasta muutosvoimasta. Kaikki ylistävä sität, koska se lisää tuottavuutta.He eivät kerro, että se hävittää ostovoiman ja sitä kautta kasvun ja investoinnit.
Kun aloitin julkisen keskustelun ja kritiikin digitalisaation ”mahdollisesta” kääntöpuolesta, sain silloisilta vallassa olevilta ekonomisteilta täyslaidallisen: "räyhäävä tyhjäntoimittaja", "populisti", "demagogi", "kiihkoilija", "diletantti", "suunsoittaja", ”kylähullu” jne.
Myös1990-luvulla vallassa olleet ekonomistit olivat uusliberalismin sokaisemia taloususkovaisia, joiden kädenjälkiä nyt ”ihailemme”. Silloin vielä jotkut hurmahenkisemmät uskaltautuivat julkiseen debattiin kanssani Yliopistolehdessä.
Näiden kokemuksien jälkeen he eivät ole uskaltautuneet kritisoimaan näkemyksiäni enää 2000-luvulla, vaikka olen monesti heitä pyytänyt. Vain talousprofessori Risto Harisalo on uskaltautunut, joten Suomessa on edes yksi rohkea, joka on valmis moniarvoiseen keskusteluun.
Tämän 1990-luvulla alkaneen uusliberalistlsen ”talouskokeilun” jälkeen Suomen talousprofessorit eivät ole oppineet mitään. Hesarin toimittaja Anssi Miettinen kävi juuri Davosissa näiden rikkaiden salaisessa kokouksessa. Siellä hän otti valokuvan kahdesta miljardööristä ja alkoi taskulaskimella tutkia, kuinka suurta varallisuutta he hallinnoivat. Kahdella ahkeralla ja innovatiivisella huippuosaajalla oli yli 18 biljoonan dollarin varallisuus.
Nvidian markkina-arvo on noin 4,5 biljoonaa dollaria. Blackrockin Larry Finkillä puolestaan on yli 14 biljoonan dollarin varat määräysvallassaan. Biljoonassa on 12 nollaa. Summat ovat niin mielipuolisia, että niitä on vaikea hahmottaa. 18 biljoonaa dollaria on 18 000 miljardia, joka on noin 60 kertaa Suomen bruttokansantuote. Tämä kertoo samalla myös pääoman valtavasta keskittymisestä rikkaille. Siitäkään meidän ekonomistimme eivät ole varoittaneet.
Pääoma- ja muut sijoitusyhtiöt voivat olla useita kertoja suuremmat kuin maailman arvokkaimman Jensen Huangin johtaman Nvidian markkina-arvo. Digimiljardööreillä voi olla lukuisia omia sijoitusyhtiöitä, joista ekonomistit eivät ole varoittaneet. ja Ne ostavat heti muiden maiden lupaavat startup yritykset pelkillä portsarirahoillaan.
Graafi nro: 2 Maailman arvokkaimmat digiyhtiöt
Kuvateksti: 1980-luvulla maailman arvokkaimmat yhtiöt olivat öljy-yhtiöita, 2000-luvulla taas pankit ja nyt digiyhtiöt. Niiden markkina-arvot ovat jo käsittämättömän suuria.
Koska ekonomistit eivät ymmärrä teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia, he eivät myöskään ole varoittaneet etukäteen nykyisestä digidiktatuurista, jonka johtajaksi miljardöörit ovat vaalirahoituksellaan valinneet Trumpin edusmiehekseen. Nauttikaamme hänen ”upeasta” johtamistyylistään.
Jopa Suomen taloustutkimuksen kruununjalokivi nobelisti Bengt Holmström ylisti, että Suomen ja Euroopan pitäisi ottaa mallia amerikkalaisesta yrittämisestä ja riskinotosta ja lopettaa kaikenlainen sääntely - Tilanne on katastrofaalinen. Juuri Turussa käydessään hän totesi: ”Taloudellisen kehityksen perusta. – Jos kukaan ei tee rahaa, niin ei mitään tapahdu”. Tämä uusliberalistin nobelistin ohje ei ole ainoastaan typerä – se on moraaliiton.
Holmströmin pitäisi tutustua Amerikassa pitkään asuneen toimittaja Ida Tikan erinomaiseen podcast dokumenttiin: ”Amerikka murenemassa” niin ehkä nobelisti palaisi maan pinnalle.
Jos joku on todella ahkera, älykäs ja innovatiivinen (tai ahne, vallanhimoinen ja häikäilemätön?) ja tienannut sen ansiosta rahaa, onko tosiaan siitä syytä iloita, vaikka se tapahtuisi massojen köyhtymisen kustannuksella. Onko syntiä, jos joku on kateellinen ja uskaltautuu kritisoimaan. Silloin saa heti näiltä kokoomuslaisilta ”telaketjukommunistin” leiman” vaikka kaipaan vain tuttua ja turvallista keynesläistä talousoppia takaisin.
Holmström toistaa Kokoomuksen ja yrittäjien sekä toisen nobelistin, Milton Friedmanin uskomusta, että kun valtio ei puutu talousasioihin ja bisnekseen, niin pääomien ja kaupan vapaus lisäävät itsestään talouskasvua ja hyvinvointia, jolloin kaikki voittavat. Orpon hallitus on siitä tuore esimerkki. Näinhän Friedmanin Chicagon -pojat toimivat Chilen diktaattori Pinochetin neuvonantajina katastrofaalisin seurauksin.
Graafi: nro: 3 Työttömyys jatkaa nousua
Kuvateksti: Orpon uusliberalistinen talouskuuri köyhille ja rikkaiden veronalennukset eivät oikein toimineet: Ei tullut dynaamisia vaikutuksia, ei investointeja eikä uusia työpaikkoja. Kasvukaan ei digiaikana enää lisää työpaikkoja kehittyneissä maissa. (= jobless growth)
Petteri Orpo vastuullisena talousmiehenä lupasi laittaa tällä talousopilla Suomen talouden ja velat kuntoon. Se tapahtui köyhiin kohdistuvalla uusliberalistisella talouskurilla. Hänen hallituksensa kehui vähentäneensä 10 miljardilla valtion velkoja mutta todellisuudessa se jäänee 3,5 miljardiin.
Sopeuttamisrahat otettiin köyhiltä ja rikkaille ja yrityksille annettiin verohelpotukset – oikeaoppista Friedmanilaista taloususkontoa, jota melkein kaikki ekonomistit vieläkin suosittelevat.
Suomalaisten ekonomistien osaamisten tasosta kertoo Helsingin yliopiston silloin vallassa olevan talouseliitin professori Vesa Kanniaisen puolustuspuhe. Miksi taloustieteilijät eivät osanneet varoittaa etukäteen finanssikriisistä ja vierittävät syyn amerikkalaisille kollegoilleen?
Graafi nro: 4 Taantumaan ei uskottu
Kuvateksti: Kanniainen puolusteli osaamattomuuttaan, että kukaan ei Yhdysvalloissakaan kyennyt ennustamaan finanssikriisiä, joten ei SUOMESSAKAAN. Ilmeisesti omaehtoinen ajattelu on Suomen yliopistoissa kielletty.
Olen osannut ilmeisesti ”vahingossa” arvata kolme viimeistä talouskriisiä. Kuinka moni talousekonomisti on pystynyt ennakoimaan tulevat talouskriisit yhtä tarkasti ja vielä etukäteen?
Nykyiset ”huippuekonomistit” eivät vieläkään ymmärrä teknologian vaikutuksia yhteiskunnan eri toimintoihin. Mitään uusia avauksia he eivät ole kyenneet tekemään, vaan nyhräävät vain inflaation, korkotason ja kilpailukyvyn (so. palkkojen alennusten) turvallisessa viidakossa.
He luistavat vastuusta vastaamalla toimittajille, jotka kyselevät: ”Sopeutetaanko taloutta pelkästään menoja leikkaamalla, vai myös tuloja kasvattamalla? Valtavirtaekonomistin vakiovastaus on: ”Se on poliittinen valinta”, vaikka tietävät, että edessä voi olla vielä lisää miljardien eurojen leikkauksia.
Aika kovapäisiäkin he ovat myös olleet, kun he kaikissa medioiden kyselyissä ovat silmät kirkkaina jo 18 vuotta lupailleet, että jo ensi vuoden lopulla on näköpiirissä pientä orastavaa kasvua ja uusia työpaikkoja. Tällainen valehtelu aikaansaa pelkkää myötähäpeää ekonomistien osaamisesta.
Voin vakuuttaa, että ei tule kasvua, koska ostovoima tulee jatkossa koko ajan pienenemään. Vaikka pientä kasvua olisikin, se ei enää tekoälyn aikakaudella luo uusia työpaikkoja.
Vaikka 18 vuotta on hakattu talouskasvun odottelun aikana päätä seinään, EK:n ohjauksessa oleva Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju luo EK:n toivomaa positiivisuuden ilmapiiriä. Hän julisti: ”Torille – talous on kääntynyt” lupaa Etlan maksettu positiivisuus visionääri.
Positiivinen käänne on jo tapahtunut. Tosin klrjassaan ”Käänne” (2018) hän tosin tunnustaa, että pääosin hän visioi tulevaa ns, ”perstuntumalla”.
,
Graafi nro 5 /Etlan ennuste.
Kuvateksti: Tällaisia ennusteita ”Huippututkimuslaitokset” ovat tehneet ”Sixten Korkmanin johdolla. Eivät muutkaan tutkimuslaitokset ole yltäneet yhtään parempaan. Sittemmin Korkman on onneksi kääntänyt takkinsa ja puhuu nykyään myös talouden oikeudenmukaisuudesta ainoana suomalaisista ekonomisteista
Bruttokansantuotteen ja tuottavuuden kasvu on ollut kaikkien neoliberalististen ekonomistien pyhä ”Raamattu”. Se erittäin huono hyvinvoinnin mittari joka tavallisen kansalaisen ja poliitikkojen kannalta on surkea mittari.
Tuottavuutta peräänkuulutetaan kaikkien ekonomistien suulla, vieläpä nykyisillä nollasummamarkkinoilla. Vaikka Suomen talouskasvu on ollut jo lähes parikymmentä vuotta olematonta, ekonomistit vain ihmettelevät eivätkä kerro mistä se johtuu. Teknologian kehitys ei ole polkenut paikallaan 20:tä vuotta.
Kokonaistuottavuus mittaa, kuinka tehokkaasti työ ja pääoma on yhdistetty lopputuotteeksi. Parikymmentä vuotta pääoma ei ole investoinut, koska kysyntä on romahtanut markkinoilta. On jaettu hulppeita osinkoja ja ostettu omia osakkeita.
Lisäksi työtuntien määrä ei ole kasvanut ja työpaikkojen laatu eli palvelualojen ns. ”paskatyöpaikat” ovat vain lisääntyneet. Ekonomistit lupasivat ja valehtelivat, että teollisuuden työpaikkojen mennessä Kiinaan, tilalle tulee vastaava määrä parempipalkkaisia korkean osaamisen työpaikkoja. Ei tullut ja nyt tekoäly tulee ryminällä hävittämään niitäkin työpaikkoja.
Näillä ns. palvelualojen ”paskatyöpaikoilla” tuottavuus ei kyllä nouse, koska niitä on vaikea automatisoida. Kaiken kukkuraksi näillä palvelualojen työntekijöillä ei ole varaa käydä ravintoloissa, kulttuuririennoissa ja kauneushoitoloissa eli ne tuhoavat oman toiminta-alustansa.
On täysin anteeksiantamatonta, että ekonomistit eivät ole puuttuneet BKT:n sisäiseen tulonjakoon, vaikka olen jo melkein 40 vuotta yrittänyt valistaa heitä teknologian turmiollisesta vaikutuksesta tulonjakoon ja kansalaisten hyvinvointiin.
Jo ensimmäisessä kirjoituksessani yli 40 vuotta sitten kyselin Kauppalehdessä yllättäen puhjenneesta massatyöttömyydestä, jolloin teknologinen työttömyys tuli agendalle. Jo silloin puhuttiin ”kansalaispalkasta” tai perustulosta. Silloinkaan ei löytynyt ”tarpeettoman” joukon ylläpitämiseksi maksajaa.
Jo tuolloin mieltäni askarrutti hyvinvointivaltion kohtalo. Teknologian käyttö tuottavuuden nostamiseksi hävittää työpaikkoja ja on samalla käytännössä laillistettua veronkiertoa. Tuottavuushyödyt menevät pääomalle eivätkä enää valtiolle ja kansalaisille. Tekoälystäkin varoittelin jo tuolloin, vaikka internettiä ei vielä ollut edes olemassa.
Asian paikkansa pitämisen voit varmistaa lukemalla ja kopioimalla ensimmäisen kirjani tästä: Kummallista, että 1980-luvulla ei ollut yhtään talousprofessoria, työelämätutkijaa, tulevaisuustutkijaa eikä ajatushautomoa varoittelemassa teknologian kääntöpuolesta tai uhkakuvista. Kaikki ekonomistit olivat hurmoksessa, koska sillä voitiin nostaa tuottavuutta.
Työpaikkojen häviämisestä he eivät kertoneet mitään. He uskottelivat poliitikoille, että automaation syrjäyttämälle työntekijälle syntyy automaattisesti vastaava määrä uusia ja parempipalkkaisia työpaikkoja.
Graafi 6: Puhe työn loppumisesta on spekulointia
Kuvateksti: Ekonomistit ovat jo 20-30 -vuotta toistaneet tätä samaa virttä. Tilalle toki tuli uusia työpaikkoja, mutta pääosin palvelualojen ns. ”paskatyöpaikkoja”, joiden palkkataso ja työtuntimäärä ovat niin vähäisiä, että ne eivät riitä elämiseen. Ostovoima ja yhteiskunnan verotulot vähenevät koska ekonomistit eivät ole huomanneet verotuksen järjestelmävikaa.
Sama valehtelu jatkuu nyt tekoälyn kohdalla. Suurin synti ekonomisteilla on se, että he eivät ole varoittaneet poliittisia päättäjiä BKT:n sisällä tapahtuneesta valtavasta tulonsiirrosta palkansaajilta pääomalle ja lopulta digimiljardööreille. Se lähentelee jo täydellistä vastuuttomuutta ja moraalittomuutta.
Olen jo 30-40 vuotta viestinyt heille tästä valtavasta muutoksesta, joka tuhoaa markkinoiden ostovoiman, hyvinvointivaltion ja lopulta romahduttaa koko markkinatalouden kysynnän hiipuessa. Siksi olin pakotettu tekemään omin käsin oheisen ”graafin. Vuonna 2019 (viimeinen normaalivuosi ennen koronaa ja muita häiriöitä) tein tämän graafin, jotta yhdestä kuvasta ”hitaampikin” ekonomisti ymmärtäisi, mistä on kysymys.
Graafi nro 7: Digitalisaation vaikutus tulonjakoon ja ostovoimaan.
Kuvateksti: Tätä graafia olen epätoivoisesti lähetellyt kaikille huippuekonomisteille ja valtamedioille, jotta se saisi ongelman julkiseen keskusteluun. Se on ilmeisesti kiusallinen ja dynamiittia, josta halutaan kollektiivisesti vaieta.
Siitä paljastuu monta ikävää tosiasiaa. Kun vuositasolla palkansaajilta häviää 40 miljardia euroa ostovoimaa, niin kansalaisilla ei ole varaa enää kuluttaa. Silloin talous ei taatusti kasva eikä uusia investointeja eikä luvattuja uusia työpaikkoja takuuvarmasti tule.
Ekonomistit eivät edes uskalla kertoa hyvinvointivaltion hiipumista ja loppumista. digitalisaation johdosta häviää vuositasolla lähes 20 miljardia verotuloja. Orpolla olisi takuuvarmasti niille käyttöä.
Tämä on rakenteellinen verotuksen järjestelmävika, joka vain kiihtyy tulevina vuosina, kun tekoäly tulee lisäämään tuottavuutta. Kehruujennyn aikainen verojärjestelmä on aikansa elänyt, koska digitalisaatio ja tekoäly siirtää työntekijöitä kiihtyvällä vauhdilla tarpeettomien armeijaan.
Kukaan suomalainen ekonomisti ei ole varoitellut nykyisestä todellisuudesta, vaikka jo 37 vuotta sitten varoittelin työn loppumisesta ensimmäisessä kirjassani seuraavasti:
”Lienee selvää, että” tulevaisuudessa ei kaikille riitä enää varsinaista tuottavaa työtä. Kuinka suureksi tämä tarpeettomien ihmisten määrä kasvaa, riippuu aika pitkälti tulevasta kehityksestä ja sen nopeudesta. Teknologia on järkyttänyt jo melko pahasti markkinatalousjärjestelmän perusteita”. (s. 278). Yksikään nykyisistä huippuekonomisteista ei ole uskaltanut sanoa sitä ääneen.
Etlan ja Aki Kangasharjun tutkijat vähättelevät tekoälyn työllisyysvaikutuksia, ja lupailevat jopa joissain tapauksissa lisäävän kallispalkkaisten koulutettujen töitä.
Graafi nro 8: Minut irtisanottiin vuosi sitten
Kuvateksti: Taas Etlan ennustajat menevät metsään. Tekoälyn hyväksikäyttö on vasta aivan alkuaskelmilla ja kehitysvaiheessa. Yhdysvalloissa ollaan jo paljon pitemmällä.
Tämä poispotkittu insinööri Pertti Laine kertoi kokemuksistaan, että jos ennen ohjelmiston tekemiseen kului puoli vuotta, nyt sama homma hoituu tekoälyn avulla viikossa.
Etlan ja EK:n ekonomistit moittivat tekoälyä, että ei siihen voi luottaa, kun se ”hallusinoi”. Kun itse olen kokeillut tekoälyä, olen yllättynyt sen luotettavuudesta ja arvioista. Ne olivat vaarallisen hyviä tulevan työllisyyden kannalta.
Minä väitän aivan päinvastaista kuin Etla. Tuore esimerkki on Orpon -hallituksen lupaus velkojen vähentämisestä. Valtionvarainministeriön ekonomistit laskivat, että Orpon säästötoimet vähentävät valtion velkaa 10 miljardilla. Valtiontalouden tarkastusviraston ekonomistit laskivat Matti Okon johdolla, että säästöjä tulee vain 3,5 miljardia vaikka köyhät laitettiin kyykkyyn. Kummatkohan tässä ”hallusinoivat”, suomalaiset huippuekonomistit, vai tekoäly?
Kun kukaan ekonomisteista ei ole asettanut kyseenalaiseksi edellä esittämääni BKT:n tulonjakograafia, jouduin vaihtamaan ajatuksia tekoälyn kanssa. Tekoäly totesi lähettämäni BKT: sisällä tapahtuneet tulosiirtymät oikeiksi. Lähetin tekemäni ”graafin” ChatGPT:lle ja kysyin siltä, miten tulonjako on jatkunut vuoden 2019 jälkeen?
Graafi nro: 9: Suomen tulonjako BKT:n sisällä vuosina 1991-2025
Kuvateksti: Sama palkansaajien palkkapotin pieneneminen ja ostovoiman kuihtuminen on jatkunut, tosin hieman lievempänä. Nyt kun tekoäly on viemässä koulutetut ja parempipalkkaiset kortistoon, palkkapotti tulee kiihtyvästi pienenemään.
Laboren (entinen palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja) Mika Maliranta ei ole ”jostakin syystä” saanut tällaista graafia aikaiseksi tutkimuslaitoksessaan. Tämän pitäisi ehdottomasti olla tärkeimpien tutkimuskohteiden joukossa.
Jatkoin keskustelua tekoälyn kanssa ja tiedustelin työikäisen väestön ja sen sisällä olevan työttömien määrää sekä muitten epäaktiivien määrää, joista valtio joutuu pitämään huolta.
Graafi nro: 10 ( Suomen työikäinen väestö ja sen osallistuminen työelämään.
Kuvateksti: Työllisistä yhä suurempi osa joutuu keinotekoisiin ja tarjolla oleviin ala-arvoisiin pakkotyöpaikkoihin, joilla ilman tulonsiirtoja ei enää tule toimeen. Työllisetkään eivät tuota yhteiskunnalle verotuloja kuten ennen koska työpaikkojen laatu- ja ansiotaso on huonontunut.
Työlliseksi on saatu n. 2,6 miljoonaa (64%) työntekijää, joista iso osa ei maksa juuri veroja, koska siellä on kasvava määrä ns.” paskatyöntekijöitä”, jotka saavat tulonsiirtoja, ja veronmaksukyky on minimaalista. ”Ei työelämässä” olevista sisältää epäaktiiveja työikäisiä kuten opiskelijoita, työkyvyttömyyseläkeläisiä, muita eläkeläisiä kuten pakkoyrittäjät koska kunnollisia työpaikkoja ei enää synny jne.
Graafi nro: 11 / Lähes miljoona suomalaista vakavissa riskeissä
Kuvateksti: Lähes miljoona suomalaista riskissä pudota tarpeettomien joukkoon. Ekonomistit eivät ole vaivautuneet varoittamaan digitalisaation vaikutuksista työvoiman sisällä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten pienituloisten, köyhyysvaarassa olevien ja toimeentuloa saaneiden lisääntymiseen.
Näillä BKT:n sisällä tapahtuneilla tulonjaon muutoksilla on ollut vakavat seurauksensa joista ekonomistit ovat vaienneet. Myös työvoiman sisällä tapahtunut tarjonnan laadullinen heikkeneminen eli ns. ”paskatyöpaikat” ovat jatkuvassa kasvussa. Ekonomistit eivät ilmeisesti tunnista termiä: ”jobless growth”.
Suomennettuna se tarkoittaa, että tilastoissa ”työlliset” ovat kasvavassa määrin työllisiä, jotka ovat niin köyhiä, että saavat erilaisia sosiaalitukia.
Graafi nro: 12 /Avoimien työpaikkojen määrä väheni
Kuvateksti: .Orpon hallituksen piti luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan tarjolla olevat avoimet työpaikat vähenivät n. 50 000:lla. Ne olivat niitä ns. ”paskatyöpaikkoja” joilla ei enää elä.
Tarjolla olevista työpaikoista on n. 70 prosenttia osa- ja määräaikaisia epätyypillisiä työpaikkoja tai lyhytaikaisia vuokratyöpaikkoja, joiden tuntimäärä ja palkkataso ovat niin huonoja, että seurauksena ovat työssä käyvät köyhät. Lähes 200 000 työntekijää joutuu tekemään 2-3 eri työtä samanaikaisesti pysyäkseen hengissä.
Tarjolla olevat työpaikat ovat luokkaa: puhelinmyyjät, mainosjakelijat, tarjouksia franchising-yrittäjäksi, erilaiset nollatuntisopimuksella tehtävät viikonloppu extraajat, ruuhka-aikojen kassat, Wolt-kuskit, jäätelönmyyjät (vain aurinkoisina päivinä), provisiomyyjät, Bolt-taksit, tilapäiset muuttoavustajat ja muut satunnaiset keikat, marjanpoimijat, jne. Ne työpaikat ovat jo lähellä ns. orjatyötä, joita ei ”hyvinvointivaltiossa” pitäisi edes tarjota työpaikoiksi.
Lisäksi tarjotuista työpaikoissa piilee suuri sumutus. MOT paljasti tarjolla olevista avoimista työpaikoista pahan virheen. Ylen MOT analysoi puoli miljoonaa työpaikkailmoitusta. Tilastoihin päätyi tuhansia ylimääräisiä ”keksittyjä” työpaikkoja joka kuukausi.
Vuokratyöpaikkafirmoja (henkilöstöpalvelufirmoja) on Suomessa 2800 yrittäjää. Ne hakevat työttömille työntekijöille työpaikkoja. Vuokrafirmat hakevat heitä varastoonsa, vaikka niillä ei ole edes omaa työpaikkaa tarjolla. Ne eivät kerro hakijoille edes työpaikkayrityksen nimeä, koska heillä ei ole oikeasti työpaikkaa, sillä he ovat varastaneet sen kilpailevan yrityksen ilmoituksesta.
Työmarkkinatorilla alettiin tutkia työpakkailmoituksia vuoden 2024 alusta. Henkilöstövuokrausfirmat tehtailevat työpaikkailmoituksia kilpailijoiltaan. Sitten ne alkoivat kopioida toistensa ilmoituksia. Lopputuloksena oli, että yhtä avointa työpaikkaa saatettiin tarjota 3-5 eri vuokratyöfirmassa.
Digitalisoitunut markkinatalous ei enää luo kunnollisia työpaikkoja – kaikkia kansalaisia ei enää tarvita. Sitä poliitikot ja ekonomistit eivät uskalla sanoa julkisesti. Tällaisia työpaikkoja kokoomuslaiset tarjoavat näille ”työtä vieroksuville sosiaalipummeille”. He julistavat rinta rottingilla: ”Kyllä työtä tekevälle riittää”. Norsunluutornista ei nähdä, että keskuudessamme on jo työssäkäyviä köyhiä. Olemme jo siirtymässä orjatyöyhteiskuntaan.
Vaikka Orpo oli toteuttanut kaikki EK:n ja ekonomistien toivomat palkansaajien työehtojen heikennykset eli ns. ”märkäunet”, uusia työpaikkoja ei vaan syntynyt. Orpo parkaisi jopa EK:lle: ”Kantakaa vastuuta”, ja alkakaa työllistää!
Graafi 13 Talouskasvu vakautuu tänä vuonna
Kuvateksti: Ostovoiman kasvu Euroopan kehittyneissä maissa on hyytynyt lähelle yhtä prosenttia. Se ei riitä edes inflaation kompensointiin. Suomi ja Eurooppa ovat olleet ns. nollasummamarkinoilla jo18 vuotta. Kehitysmaissa kasvu voi olla prosentuaalisesti suurempi, koska lähdetään nollatasolta.
Erityisesti syytän entisen palkansaajien tutkimuslaitoksen eli nykyisen Laborin toimitusjohtajan Mika Malirannan kyvyttömyyttä hoitaa palkansaajien etua. Hän on tarkoituksella ”unohtanut” tutkia ja kertoa BKT:n sisällä tapahtuneesta satojen miljoonien tulonsiirrosta työntekijöiltä pääomalle kuluneiden 30 vuoden aikajaksolla. Olen siitä häntä muistuttanut ainakin vuosikymmenen ajan.
EK on taas onnistunut ujuttamaan hänet ”troijan puuhevoseksi” ja samalla palkansaajien edusmieheksi pitämään palkat kurissa, vieläpä AY-liikkeen ymmärtämättä sitä. Hän oli pitkäaikainen EK:n propagandalaitoksen Etlan tutkimusjohtaja.
Ekonomistit ja Maliranta eivät ole huomanneet tuottavuus -kiimassaan, että digijätit imevät kansalaisten pienentyneen palkkapotin kuiviin. Suomi käyttää yhteiskunnan kaikkiin digipalveluihin vuositasolla 3.4 miljardia euroa. ja maksaa digijäteille loputtomasti palvelumaksuja.
Jos laskee karkeasti taskulaskimella, kustannus on huima. Työssä käyville kansalaisille 3,4 miljardia jaettuna työssä käyvää 1,6 miljoonaa kansalaista kohden, se on karkeasti n. 600 euroa vuodessa. Lisäksi tulee henkilökohtaiset teleyhtiöiden kuukausimaksut (12 kpl. 30 € = 360 €/v) ja muut digipalveluiden lisämaksut kuten spotify, Netflix ja muut suoratoistopalvelut, urheilukanavamaksut jne.
Kukaan ei tiedä kuinka valtavat olevat yritysten digipalveluistaan maksamat miljoonat tai miljardit. Kasvava osa niistä menee näille digimiljardööreille heidän omistamiensa datakeskusten ja pilvipalveluiden kautta.
Saksassakin liittovaltio maksaa vuosittain yli 200 miljoonaa euroa lisenssimaksuja pelkästään Microsoftille, minkä lisäksi tulevat osavaltiot ja kunnat. Saksassa Yhdysvaltojen valta on vielä paljon suurempaa.
Suomessakin Microsoftille maksetaan julkisista palveluista noin miljardi euroa vuodessa. Se tarkoittaa jokaiselta suomalaiselta yli 200 € vuodessa.
Graafi nro: 14 / Mikä on taloustieteilijöiden yhteiskunnallinen vastuu?
Kuvateksti: Olen kritisoinut taloustieteilijöitä ja heidän moraaliaan jo 1990-luvulla lukuisissa medioissa, mutta kukaan heistä ei ole uskaltautunut debatoimaan kanssani. Puuttuuko heiltä osaaminen vai rohkeus – vai kenties molemmat?
Koska taloustieteilijät ovat omineet kaiken viisauden, mediatkin ovat niiden liekanarussa. Olen tätä kyhäämääni ”graafia” lähetellyt tietenkin myös valtamedioille koska se on mielestäni kohtalaisen tärkeä. Vastaanotto ei ole ollut mitenkään kannustava. Olen melkein epäillyt jonkinasteista ”salaliittoteoriaa”.
Hesarissa sain reilusti palstatilaa vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella koska kirjoitukseni poikkesivat voimakkaasti valtavirtaekonomistien näkemyksistä ja ne laitettiin ilmeisesti ns. ”kylähullun” tiliin, jotta voitiin elvistellä lehden moniarvoisuudella.
Kun sitten 2000-luvulla ennustukseni alkoivat toteutua, vaikka ekonomistit olivat aivan toista mieltä, Hesarin Päätoimittaja Janne Virkkunen laittoi minut boikottiin. Seuraavat päätoimittajat Mikael Pentikäinen ja Kaius Niemi jatkoivat sitä.
Koska tämä BKT:n sisällä tapahtunut valtava tulojen siirtymä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, olen kuitenkin yrittänyt sitkeästi saada sitä Vieraskynä- tai Mielipide -palstalle. Kun se ei ole onnistunut, olen pommittanut sitä pääkirjoitustoimittajille, kaikille robotisaatiosta ja tekoälystä kirjoittaneille toimittajille. sekä HS Vision tulevaisuus- ja tekoälytoimittajille. He eivät ole joko ymmärtäneet, tai saaneet lupaa kirjoittaa siitä järjestelmätasolla.
Graafi nro: 15 / Yhdysvaltojenkin uusien työpaikkojen lasku prosenteissa.
Kuvateksti: Tekoälyn vaikutukset alkavat näkyä jo Yhdysvalloissa selvästi. Se näkyy siellä myös korkeapalkkaisissa ja koulutetuissa valkokaulusammateissa. Kangasharjun lobbauslaitos Etla taitaa olla tekoälystä vähän jälkijunassa.
Lopulta olen ainakin 4-5 kertaa yrittänyt lähestyä Vieraskynä-palstan esihenkilöä Saska Saarikoskea oheisella viestillä:
Kirje Hesarille ja Saska Saarikoskelle.
Esimies Saska Saarikoski,
Kummallista, että työelämän tutkijat, ay-liike, vasemmistopoliitikot ja suomalaiset ekonomistit ovat olleet hiljaa kansantulon sisällä tapahtuneesta valtavasta tulonsiirrosta palkansaajilta pääomalle.
Näistä veromenetyksistä on vaiettu kollektiivisesti.
Ekonomisti Jaakko Kiander nosti ansiokkaasti esiin (11.2. 2023) tärkeän veronmenetyksen, jossa kokonaisveroprosentti on laskenut vuoden 2016 tasosta (44%) nykyiseen 41,2 prosenttiin. Se merkitsee 8 miljardia vähemmän verotuloja. Siis melkein Suomen vuosittainen budjettivaje. Päätökset niihin ovat tapahtuneet nykyisten poliitikkojen päätöksillä.
Hän kuitenkin unohti tärkeimmän, jota kukaan suomalainen ekonomisti ei ole huomannut ottaa julkiseen keskusteluun. Onneksi Harvardin yliopiston ekonomistit ottivat (HS 9.2.2023) sen vihdoin esiin.
"Asiantuntijat Guardianissa: Tekoäly tuhoaa työpaikkoja ja kasvattaa tuloeroja. Chat GPT:n kaltaiset tekoälymallit lisäävät todennäköisesti tuottavuutta. Suuri kysymys on, kuka kerää tuottavuuden hyödyt”.
Näin arvioivat brittilehti The Guardianin haastattelemat asiantuntijat. ”Tekoäly todennäköisesti leikkaa työntekijöiden osuutta tuloista, sillä myös monet (valkokaulus) tehtävät automatisoituvat”,
Harvardin ekonomisti Lawrence Katzin mielestä yksi suurimpia kysymyksiä tekoälyyn liittyen on, kuka kerää tekoälyn tuottavuuden hyödyt. ”On mahdollista, että työntekijöiden tulotaso (siis digiasiantuntijoiden) nousee vaikka heidän osuutensa piirakasta jäisikin pieneksi”,
Tämä on vasta brittiekonomistien ”visioita tulevasta”. Allekirjoittanut on varoitellut siitä jo yli 35 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassani: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä (Tammi 1989). Ikävä ”brittivisio” on jo numeroin todennettavaa faktaa ja todellisuutta Suomessa.
Valtion saamat verotulot hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi ovat vähentyneet sadoilla miljardeilla viimeisten 30 vuoden aikana. Palkansaajien osuus kansantulosta (BKT) on digitalisaation vuoksi pienentynyt 90-luvun jälkeen vuositasolla (1991-2019) peräti 16,5 prosenttiyksikköä.
Vuonna 1991 palkkojen osuus oli vielä 73,6 prosenttia ja omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus oli vain 11,2 prosenttia. Vuonna 2019 (viimeinen normaalivuosi ennen koronaa) vastaavat luvut olivat 57,1 (eli palkkapotin vähennys -16,5 prosenttiyksikköä) ja 27,1 (Pääomatulot kasvoivat +15,8 prosenttiyksikköä).
Se on merkinnyt palkkapotin pienentymistä melkein 40 miljardilla. Silloin ostovoima katosi ja talouskasvun polttoaine tyrehtyi. Se on kasvattanut lähes samalla summalla voittoja ja pääomatuloja.
Kun tämä lähes 17 miljardia lisättäisiin Kianderin 8 miljardiin, niin vuosittaisella 25 miljardilla meidän ei tarvitsisi jatkuvasti leikata ja ylläpitää hyvinvointivaltiota pelkästään velkarahalla – siis jos poliitikot olisivat ymmärtäneet ulosmitata digitalisaation tuottavuushyötyjä ja valtion osuutta BKT:sta kasvun suhteessa. (Jatkuu...)
Graafi 16. Verottaja saa isoimmat tulot palkoista ja hinnoista
Kuvateksti: Kun digitalisaatio hävittää työpaikat, se pienentää palkkapottia ja samalla hävittää ostovoimaa. Samoin se hävittää sekä valtion verotuloja että kunnallisveron kakkua. Koko työnantajan palkkaperusteisista maksuista vain valtion tulovero on progressiivista (5 -6%). Muut ovat tasaveroja. Jollei verotusjärjestelmää korjata, voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle.
Jatkoa: Ei siis mikään ihme, että BKT:n kasvu on kaikkialla hyytynyt nollasummamarkkinoiksi, koska palkansaajien ostovoima on kadonnut. Digitalisaatiolla aikaansaatu tuottavuuden parantava vaikutus ei kasvata työpaikkoja ja ostovoimaa pysähtyneillä markkinoilla minkään talousopin mukaan!
Suomen BKT oli vuonna 2019 (viimeinen normaalivuosi ennen pandemiaa) noin 240 miljardia. Verotulot ovat myös pienentyneet 17 miljardilla (44% veroasteella). Siksi Kokoomus vaatii valtiolta säästöjä eli menojen tulisi olla ”suu säkkiä myöten”.
Pieni- ja keskituloisten säkki on kansantulon kasvusta suhteessa pienentynyt ja rikkaiden säkki kasvanut - vieläpä suurin osa osinkoina ulkomaisille rikkaille Suomen rajojen ulkopuolelle.
Nyt kaikki suomalaiset ekonomistit ja poliitikot valittavat, että Suomi on saatava nousuun ”kilpailukykyä” ja markkinaosuutta lisäämällä. Sillä uskotaan hyvinvointivaltion säilyvän. Se ei onnistu elleivät palkansaajat ja valtio pääse myös osalliseksi digitalisaation tuottavuushyödyistä.
Nykyisillä pysähtyneillä markkinoilla parille kolmelle valtiolle markkinaosuuden lisääminen muiden kustannuksella saattaa hetkeksi onnistuakin, mutta pitemmällä aikajaksolla maapallon parin sadan muun valtion talouden lasku tuhoaa vientimarkkinoiden kasvun.
Tämä tuottavuuden kasvun ja markkinoiden hyytymisen ”kuolemanspiraali” huoletti minua jo 40 vuotta sitten. Silloin jo ymmärsin verotuksen vakavan ”järjestelmävian”.
Koska työn osuus teknologian seurauksena jatkuvasti pienenee, ehdotin kirjassani nykyiseen ihmistyöhön ja kulutukseen perustuvan verotuksen tilalle tuotannon jalostusarvon verottamista (ns. kassavirtaverotusta), jota ehdotti hieman myöhemmin myös saksalainen ekonomisti Hans Werner Sinn.
Silloin myös tavalliset kansalaiset hyötyisivät teknologian tuottavuushyödyistä. Nyt vain muutamat digimiljardöörit vievät koko potin ja käyttävät hyväkseen markkinatalouden
pääomien vapauduttua keskittymishyödyt ja samalla monopolisoivat vallan.
PS. Kummallista, että vielä vuonna 2003 sain kirjoittaa teknologian tuottavuushyötyjen jaosta ja nyt olen ollut vuosia boikotissa. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000003291912.html
Jatkoa: Kun Janne Virkkunen laittoi minut boikottiin, Hesarin toimituksessa alkoi puolipimeä ”keskiaika” ja laitettiin pää pensaaseen ikään kuin digitalisaation kääntöpuoli häviäisi itsestään. Päätoimittaja Kaius Niemi onneksi perusti tulevaisuuteen kurkottavan HS Vision. Se alkoi varovasti kirjoittaa digitalisaation varjopuolista. Niemen aikana se liikkui enemmän yksilöiden tietoturva-asioissa ja somessa. Laajemmista yhteiskuntaa ja järjestelmiin kohdistuvista uhkakuvista oltiin vielä aivan hiljaa.
Mutta sitten Hesariin tuli päätoimittajaksi Erja Yläjärvi niin alkoi tapahtua. Hesari siirtyi nopeasti nykyiselle digiaikakaudelle. Hän ymmärsi mitä on tapahtumassa. Jopa HS Vision toimittajat heräsivät eloon. Nykyään jotkut heidän kirjoituksensa ovat kuin omasta kynästäni.
Graafi nro 17 Tekoäly muuttaa toimittajan työn
Kuvateksti: Hän on tutustunut perusteellisesti tekoälyyn. Käytyään Kööpenhaminassa tekoälyseminaarissa, hän kirjoitti oheisen kolumnin.
Siinä hän komppaa kollegaansa Alma Median toimitusjohtajaa Kai Telannetta, joka on myös sanonut, että ”jo viiden vuoden kuluttua työt on tehtävä 50 prosenttia tehokkaammin. se tarkoittaa puolta vähemmän työvoimaa”. Yläjärvi tietää satavarmasti, että tämä ei ole iloinen uutinen hänen alaisilleen, jotka muutenkin ovat peloissaan työpaikkansa puolesta. Onhan toimittajien työpaikat vähentyneet puolella viimeisten 20 vuoden aikana.
Se kuitenkin on todennäköistä myös Hesarin kohdalla, sillä markkinalogiikka ja kilpailukyvyn säilyttäminen pakottaa siihen myös Hesarin. Digiaikakaudella markkinatalous on kuin käärme, joka syö häntäänsä. Se hävittää kansalaisilta ostovoiman ja lopulta tuhoaa koko järjestelmän.
Yläjärvi kuitenkin osoittaa poikkeuksellista rohkeutta olla rehellinen asiasta, jolle hän ei voi mitään muuta kuin vähän varoittaa tulevasta. Kaikki hänen edeltäjänsä Virkkusesta alkaen ovat yrittäneet tätä ikävää asiaa piilotella. Minä olen ollut yksi, joka on joutunut boikottiin juuri sen takia, että olen yrittänyt varoitella ja saada julkista keskustelua aiheesta.
Nyt HS Vision toimittajat joko saaneet luvan tai alkaneet ymmärtää missä mennään. Vaikka olen vieläkin Hesarin boikotissa, olen kuitenkin iloinen, että tärkeistä asioista on vihdoin alettu ja saanut kirjoittaa. Minä olen joutunut ”huutamaan tuuleen” jo 40 vuotta.
Yksi HS Vision yli kymmenhenkisestä toimittajajoukosta on Niclas Storås. Hän sai hiljattain Helsingin Sanomain Säätiön Ilkka Malmberg -palkinnon. Hän kirjoitti erinomaisen haastattelujutun tekoäly -asiantuntija Mikko Alasaaresta, joka on ennustanut yleisen tekoälyn (AGI) läpimurron tapahtuvan vuoteen 2027 mennessä.
Sen kehitys voi johtaa monien ajattelutyötä tekevien työttömyyteen ja yhteiskunnan uudelleenjärjestelyyn lähivuosina. Tekoälyn vallankumouksesta ei yksikään ekonomisti ole varoitellut, koska se muka lisää tuottavuutta nykyisillä pysähtyneillä markkinoilla! – ”Unohtavat” kertoa, että samalla menee myös paljon työpaikkoja.
Storåsin haastattelujuttu Alasaaresta oli tärkeä ja hyvä. Siinä oli kuitenkin pienen pieni ”moga”, joka ei ole hänelle kovin tärkeä, kun väitti, että Suomessa ei kukaan ole osannut varoittaa tekoälystä.
Graafi nro: 18 /kukaan ei osannut ennustaa
Kuvateksti: Storåsille ei ilmeisesti ole tapahtunut asiavirhe aivan ”vahingossa”, koska olen sähköpostitse lähettänyt hänelle ensin kehut Alasaaren jutusta ja samalla tässä jutussa tekemäni ”graafin”. Samalla pyysin häntä tutkimaan tekoälyn vaikutusta ostovoimaan ja verotukseen.
Samassa yhteydessä pyysin häntä korjaamaan tekemänsä ”pienen asiavirheen”, joka kuitenkin on minulle 40 vuoden elämäntyö. Siis se on ASIAVIRHE, joka Hesarin päätoimittaja Erja Yläjärven tekemän ”Lehden journalismin perusperiaatteet” mukaan PITÄISI KORJATA! Kummallista, että Hesarin palkittu tekoälytoimittaja ei muka ole tietoinen, että jo hänen syntymänsä aikoihin Suomessa varoitettiin tekoälystä jopa kovakantisessa kirjassa.
Kummallista myös, että tekoälytoimittaja ei myöskään ole tietoinen, vaikka itse tekoäly on pitkästä ja perusteellisesta teknologiakritiikistäni erittäin tietoinen. En panisi kovasti vastaan, jos virheen tekijä korjaisi sen tekemällä allekirjoittaneesta yhtä näyttävän haastattelun kuin Mikko Alasaaresta. Saattaisin jopa suostua siihen, ettei tarvitsisi turvautua Julkisen sanan neuvostoon.
Kohtalaisen mittavasta elämäntyöstäni huolimatta allekirjoittaneesta EI OLE TEHTY YHTÄ AINUTTA HENKILÖHAASTATTELUA 40 VUODEN AIKANA HESARIIN! Siitä huolimatta, että olen ainoana suomalaisena (ja jopa tiedemaailman ulkopuolelta) onnistunut ennustamaan ja varoittamaan kolmesta viimeisestä lamasta ETUKÄTEEN – tai ehkä juuri siksi!
Voit lukea ja kopioida tämän 37 vuotta vahan kirjani tästä: Tästä voit lukea ja kopioida PDF:nä kaikki kolme allekirjoittaneen kokonaan kirjoittamat kirjat.
Graafi nro 19 / Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä?
Kuvateksti: Tällaista teknologian kääntöpuolesta kertovaa kirjaa 1980-luvulla ei yksikään ekonomisti ymmärtänyt kirjoittaa, ennustaa tulevaa kehitystä eikä varoittaa. Siinä oli myös parikymmentä sivua varoituksia tekoälystä, vaikka silloin ei vielä ollut olemassa edes internettiä.
Suunnittelin itse kirjan kansikuvan, joka oli tuolloin vähän dystooppinen, sillä halusin vähän provosoida ja varoittaa tulevasta. Halusin kuvata kuinka tulevaisuudessa teknologian kehitys tulee tekemään massat tarpeettomiksi. Se on jo toteutunut haalariduunareille mutta tekoälyn myötä nyt myös valkokaulustyöntekijöille.
Nyt hyvätuloiset koodarit joutuvat ”tarpeettomien armeijaan”. Tekoäly kirjoittaa koodin 10-100 kertaiseksi, sanoo it-palvelutalo Reaktorin AI-johtaja Marko Aalto. Ohjelmistokehittäjätkin ovat ahtaalla. Jos aiemmin ohjelmistoprojekti kesti vuoden, nyt tekoälyn avulla pari ohjelmistokehittäjää hoitaa homman parissa viikossa. Hän käyttää apurinaan ns. ”tekoälyagentteja”. Näin yhdellä työntekijällä voi olla 30 uutta ”työntekijää”.
Hänestä tulee ikään kuin ”orkesterin johtaja” joka johtaa tekoälyagentteja. Niillä tulee olemaan rajuja vaikutuksia tulevaan digialan työvoimatarpeeseen. Nyt jo nämä tekoälyagentit tekevät itsenäisesti päätöksiä ihmisen puolesta.
Nykyiset vallassa olevat ekonomistit sekä Etla vähättelevät tekoälyn vaikutuksia tulevan koulutetun työvoiman tarpeisiin. He eivät uskalla sanoa ääneen, että tekoäly vie heitä jo nyt kortistoon, vaikka tekoälyn kehittely on aivan alkuaskelmilla. Suomalainen pörssiyhtiö alkaa jakaa jo potkuja tekoälyn takia. Jotkut toimitusjohtajat uskaltavat sanoa sen jo ääneen.
Meidän tuottavuuskiimaiset huippuekonomistimme sen sijaan katsovat vain taakse ja peruutuspeiliin. Minusta ekonomistin ammattitaitoon pitäisi kuulua myös katsoa tulevaisuuteen ja visioida. Heidän suhtautumisensa vakavaan tekoälyongelmaan on vastuutonta ja moraalitonta.
Kirjani kannen visualisointi on osunut ”vahingossa” kohdalleen. Harvoin yksi kuva kertoo asian paremmin kuin tuhat sanaa. Tekoälyagentit todistavat uhkakuvani lähes 40 vuoden odottelun jälkeen. Kirjani dystopiakuva on jo todellisuutta. Harvoin dystopioista lopulta tulee todellisuutta. Voit myös lukea tiivistelmän kirjani tekoälyn varoituksista.
Näin on myös massatyöttömyys tapahtumassa jo digialan sisällä. Kohta tekoäly leviää myös muiden korkeasti koulutettujen kohdalla ja muillakin tuotanto- ja palvelualoilla. Tekoäly alkaa jo rakentaa itse itseään. Niclas Storås on kirjoittanut siitä erinomaisen ja pelottavan uhkakuvan otsikolla ”Vauhtia ja vaarallisia agentteja”.
Sekin on dystooppinen ja jopa pelottava. Vaikka minun dystopiakirjani ennustuksettulevasta kehityksestä valitettavasti toteutuivat, en mitenkään voi uskoa ja toivoa, että Storåsin visiot toteutuisivat. Sosiaalisesta mediasta tulee jo nyt niin paljon potaskaa, että jos tekoälybotit alkavat monistaa itseään ja levittää valetietoa potensseissa, koko internet on mennyttä.
Lisäksi se vaatii niin paljon energiaa ja sähköä, että maapallon luonnonvarat eivät riitä alkuunkaan. Silloin kaikki metsät, tunturit ja merenrannat olisivat täynnä tuulimyllyjä, pellot katetaan aurinkopaneeleilla ja joka niemessä ja notkossa sähkösyöppöjä datakeskuksia. Tarvittaisiin yli 10 maapallon verran raaka-aineita, kun jo nyt suomalaiset ylikuluttavat n. neljän maapallon verran jne.
Ekonomisteja se ei ole haitannut mitenkään. Heille maapallon pelastaminen ja ekologinen katastrofi on toisarvoisia asioita. Nykyisen talouslaman pelastamiseksi talousprofessorimme ja poliitikkomme ehdottavat silti kuorossa kasvua ja lisää kasvua. Kaikki uusliberalistisista ekonomisteista keynesläisiin taloustutkijoihin sekä poliitikoista oikeistosta vasemmistoon vaativat kasvua työpaikkojen saamiseksi. Se on moraalitonta valehtelua.
Kun aloitin maailmanpelastamisen 1980-luvun puolivälissä, ei törmännyt edes yhteen ainoaan ekonomistin, joka olisi varoitellut tulevasta ekokatastrofista. Kaikki huusivat kuorossa kasvua ja lupaivat sen tuovan kaikille tasapuolisesti hyvinvointia! Nyt vasta 2020-luvulla joku harva on ottanut kantaa vihreän siirtymän puolesta ainakin silloin, kun sillä voi teoriassa tehdä bisnestä, tuottoa ja voittoa – eli rahaa ja voittoja!.
Graafi nro: 20/ Maapallon väestön päästöjen jakautuminen
Kuvateksti: Rikkaitten loputon kasvun ja voiton tavoittelu tuhoaa luonnon ja ekonomistien loputon tuottavuuden metsästäminen tuhoaa työpaikat. Työpaikkojen häviäminen tuhoaa ostovoiman, investoinnit, kasvun ja lopulta koko markkinatalousjärjestelmän. Jos ekonomistit eivät ymmärrä puuttua verotuksen uudelleenjärjestelyyn, tuhon kierre on varma.
Tämä kirjatrilogiani ensimmäinen osa on vuodelta1989, jossa yritin herätellä poliittisia päättäjiä teknologia uhkakuvista. Toinen kirjani: ”Ahneuden aika – kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi”. Se ilmestyi parikymmentä vuotta myöhemmin (2006), jossa todensin, että ensimmäisen kirjan ennustukset ovat toteutuneet jo n. 70 - 80 prosenttisesti.
Siitä vielä kymmenkunta vuotta kirjatrilogiani kolmas kirja: ”Kasvun loppu” (2016), lopulta todensi, että ensimmäisen kirjani pelkäämäni asiat ovat toteutuneet n. 100-prosenttisesti. Asian varmistamiseksi siellä oli ainakin yli 200 referaattia ensimmäisestä kirjastani, ettei kukaan voisi nimittää allekirjoittanutta jälkiviisastelijaksi.
Meidän huippuekonomistimme ovat syyllistyneet lähes aina lamojen jälkeen selittelemään tapahtunutta lamaa jälkikäteen. He eivät kykene edes vuoden pituiseen talouden ennakointiin. Niissä jopa talouskasvun etumerkki voi olla väärä.
Nyt eletään sitten kirjojeni 110 prosenttisesti toteutunutta uhkakuvaa, joista olen kaikissa kolmessa kirjassani varoitellut etukäteen.
Kirjan lisäksi olen blogillani varoitellut teknologiasta ja tekoälystä useasti. 90-luvulla siitä käytettiin toista nimeä: ”asiantuntijajärjestelmät” . Se oli tekoälyn esiaste. Siellä oli toki monia muita digipohjaisia automaatioasteita kuten CAD, CAM, FMS, CAE, FSM, CIM ja MAP, joiden kehittelyssä vaadittiin jo monenlaista alkeellisempaa ja kapea-alaista tietokonepohjaista ”tekoälyä”.
Tiivistin tekoälystä varoitteluani siirtyessäni Kansan Uutisten vakituiseksi kolumnistiksi: Niitä on blogillani aika runsaasti jo paljonennen kuin Chat GPT julkaistiin.
Graafi nro: 21. Teknologian kääntöpuolesta varoitelleet ekonomistit
Kuvateksti: Vaikka ekonomistit pitävät minua ”omahyväisenä besserwisserinä ja kylähulluna”, olen sentään saanut myöhemmin vähän taustatukea myös ulkomaisilta taloustieteilijöiltä. Siellä on onneksi tulevaisuuden visiointiin kykeneviä taloustieteilijöitä. Heiltä löytyy jopa yhteiskuntavastuuta ja moraalia ja rohkeutta varoitella uhkakuvista etukäteen.
Olen tiedustellut Kauppalehdessä jo kolmekymmentä vuotta sitten ekonomisteilta (1997) kenelle digitalisaation tuottavuushyödyt oikeusperiaatteen mukaan kuuluisivat otsikolla: ”On tarpeellista puhua moraalista”. ( Julkaistu: Kauppalehti / Mielipide 4. 3. 1997 )
Lääninneuvos ja kirjailija Terho Pursiainen aloitti (KL 31.1. 1997) ansiokkaasti filosofiseettisen keskustelun moraalista Kauppalehden ”keskustelufoorumi” – palstalla. Mieleni tekee hieman jatkaa aloitettua teemaa.
Moraalista on arkielämässä aika hankala keskustella konkreettisesti, koska käytännön sovelluksissa törmätään aina viime kädessä rahaan.
Aion kuitenkin esittää muutaman kysymyksen moraalikeskustelijoille, josko he uskaltautuisivat ottamaan kantaa yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja niistä seuranneisiin moraalisiin ongelmiin.
Mielestäni filosofia ja uskonnot ovat arvotonta suunpieksentää ja sanoilla sekä käsitteillä saivartelua, jos niitä ei pystytä, eikä edes yritetä soveltaa arkipäiväiseen elämään. Aineistoahan on riittävästi, sillä filosofiasta ja uskonnoista on kirjoitettu hyllykilometreittäin teoksia.
Graafi nro: 22 Vaiettu todellisuus
Kuvateksti: Jo vuonna 2006 ilmestyneen kirjan kannen apuotsikossa tiivistin
ekonomistien vaikenemisen syyn: ”Ahneuden aika – Kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi”.
Jatkuu: Ensimmäinen moraalinen arvostustehtävä kuuluu näin: Jos tietokoneohjelmoija (tai pieni joukko huippuohjelmoijia) kehittää tietokoneohjelman ja itsepalvelujärjestelmän, jonka seurauksena Suomessa 20 000 pankkivirkailijaa voidaan saneerata tarpeettomana kortistoon, kuka on moraalisesti oikeutettu korjaamaan kehitystyöstä taloudellisen hyödyn?
Onko siihen oikeutettu keksinnön ja ohjelmoinnin tehnyt ohjelmoija? Vai yritys, jossa hän on ollut töissä? Vai pankki, joka on ostanut itsepalvelujärjestelmän? Vai pankin osakkeenomistajat, jotka ovat luotottaneet uudet investoinnit? Vai pankkivirkailijat, jotka ovat joutuneet kadulle? Vai yhteiskunta, joka joutuu viime kädessä pitämään nämä tarpeettomaksi tulleet ihmiset hengissä?
Toinenkin esimerkki, johon olisi kiinnostavaa saada moraalinen kannanotto tai mielipide. Laman aikana teollisuudesta saneerattiin kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä 130 000 työntekijää.
Koska nyrkkisääntönä yksi teollinen työpaikka kantaa tai mahdollistaa kaksi palveluelinkeinojen työpaikkaa, työttömäksi jäi lähes puoli miljoonaa työntekijää. Käytännössä se merkitsee, että perheenjäsenineen markkinoille syntyi toista miljoonaa ostovammaista. Saneerausten ja kahden palkansaajien ostovoimaa kurjistaneen devalvaation avulla teollisuus sai suhteellista hintakilpailukykyä ja lähti valtavaan noin kymmenen prosentin vuosittaiseen kasvuun.
Vuodesta 90 vuoteen 96 (heinäk.) mennessä teollisuustuotanto oli kasvanut 27 prosenttia. Valtavasta kasvusta huolimatta työttömyys on pysynyt lähes ennallaan. Samoin yhteiskunnan terveys- koulutus ja kulttuuripalveluiden alasajo jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Valtakunnan koko palkkapotti ja verotulot saavuttivat vasta vuonna 1996 vuoden 1990 tason teollisuuden valtavasta kasvusta huolimatta.
Sitten se moraalisesti kiinnostava kysymys: Saneerauksilla, tietoteknologialla ja automaatiolla aikaansaatu tuottavuuden kohennus on näkynyt mahtavana tulonsiirtona osakkeenomistajien taskussa. Yritysten voitot ovat parina viime vuotena nousseet kymmenien miljardien tasolle ja osakkeenomistajien osingot olivat jo kahdeksan miljardia vuonna 1996. Lisäksi osakkeiden arvo nousi 100 miljardilla. Toisen kurjistuminen näkyy olevan toisen voitto.
Yhdysvalloissa on ollut melkein sääntönä, että yhtiön ilmoittaessa työntekijöiden saneerauksista, yhtiöitten osakekurssit ovat lähteneet automaattisesti nousuun. Onko kehitys moraalisesti kestävällä pohjalla? Kehityksen seuraamukset ovat olleet rajuja. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut. Suomessa viidennes omistaa yli puolet kotitalouksien kaikesta varallisuudesta.
Jo 358:nneksi maailman rikkaimman ihmisen tulot vastaavat väestön köyhimmän 45 prosentin (2,3 miljardin ihmisen) vuosittaisia yhteenlaskettuja tuloja. Kaikissa teollisuusmaissa tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosina.
Nyt maailman rikkaiden ehdoton ykkönen on tietokonefirma Microsoftin perustaja Bill Gates. Hänen omaisuutensa arvo vastaa puolen tusinan köyhimmän maan koko bruttokansantuotetta. Nykyään miljardööriksi tullaan järjestämällä ykkösiä ja nollia uuteen uskoon. Siksi on tarpeellista puhua myös moraalista. - Näin siis parikymmentä vuotta sitten.
Graafi nro; 23 / Maailman rikkaimmat ovat melkein kaikki tekoälyn kehittäjiä.
Kuvateksti: Näitten digimiljardöörien kesken käydään kohta raju pudotuspeli. Kuka tai ketkä selviävät tulevat olemaa digitriljardöörejä. Samalla heistä tulee maailmantodellisia valtiaita. Heidän rahoillaan Donald Trump pääsi valtaan ja heidän edusmiehekseen. Nyt sitten elämme digidiktatuurissa. Siitäkään ekonomistit eivät varoittaneet etukäteen.
Tällaisella kiusallisella moraalikirjoituksella yritin herätellä suomalaisia ekonomisteja Kauppalehdessä jo parikymmentä vuotta sitten. Lehdessä, jota ekonomistit pääasiassa lukevat. - Oli kuoleman hiljaista. Ei tullut vastausta siihen, kenelle teknologian tuottavuushyödyt kuuluvat. 20 vuoden takaisesta tilanteesta alkoi kansansan kahtiajako, köyhyys, näköalattomuus ja turvattomuus ovat kasvaneet rajusti.
Nämä vallassa olleet Friedmanin opetuslapset ovat saaneet antamillaan monetaristisilla neuvoilla poliittisille päättäjille pahaa jälkeä Suomen hyvinvointivaltion romuttamiseksi. Orpon hallituksen ja ekonomistien syntilista on melkoinen.
Graafi 24: Huono-osaisuus on lisääntynyt
Kuvateksti: Orpon hallitus on ekonomistien uusliberalistisilla talousopeilla laittanut köyhät kyykkyyn. Orpon keksimä velkajarru tulee takaamaan, että digitalisaation tuottavuushyödyt menevät jatkossakin rikkaitten laareihin ja kansa nuolee näppejään.
Työttömyys on Euroopan suurinta: Yli 351 000, joista pitkäaikaistyöttömiä n.138 000, Nuorten työttömyys on kaksinkertaista (n.34 000), Työttömiä korkeakoulutettuja on ennätysmäärä (yli 20 000), Köyhyys on lisääntynyt (n. 600 000), Lapsiköyhyys on yli 74 000. Joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä, lääkärikäynneistä, Syrjäytymisriskissä on 930 000 suomalaista, Pikavipit ovat lisääntyneet (n.300 000), Ulosottoon päätyy julkisen palveluiden laskuista (yli 587 000).
Jo 30 vuotta jatkunut digitalisaatiosta johtunut massatyöttömyys on muidenkin ongelmien juurisyy: Lapsiköyhyys on lisääntynyt, yli 74 000 (11% köyhyysrajan alapuolella), Mielenterveysongelmat lisääntyneet aikuisilla sekä lapsilla, Päihde- ja huumeongelmat ovat lisääntyneet, Rikollisuus myös ja vankilat 120 prosenttisesti täynnä, asunnottomuus on kasvussa (yli 4 500), ruokajonot pitenevät (81 000) ja jaettava ruoka-apu loppuu kesken jne.
Työttömyyden seurauksista ekonomistit eivät ota vastuuta: Asumistuen saa n. 400 000 ruokakuntaa, Toimeentulotukea saa 387 000 henkeä, Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä kasvaa jopa nuorien keskuudessa. Nuoren syrjäytyminen maksaa n. miljoonan. Naiset eivät enää hanki lapsia, jne.
Silti ekonomistien ainoa mantransa, jota he ovat jo 30 vuotta toistaneet: ”Vain talouskasvulla Suomi saadaan kasvuun, jonka seurauksena saadaan uusia työpaikkoja” – ei taida onnistu enää digiaikakaudella.
Graafi: 25 Rikkaitten pöydältä tippuu vain murusia köyhille.
Kuvateksti: Milton Ftiedman ja nyt Petteri Orpo uskottelevat, että kun rikkaat saavat rikastua, köyhätkin voivat hyötyä siitä. Tämä on ekonomistien käsite ja uskomus ns. ”trickle down” teoriasta. Valtionvarainministerinä ollessaan myös Sauli Niinistö uskoi siihen.
Kaiken kaikkiaan epävarmuus ja näköalattomuus on lisääntynyt. Suurimpia syyllisiä eivät ole uusliberalististen uskovaisten manipuloimat poliitikot vaan väärät visionäärit ja oraakkelit. Nykyisten ekonomistien ohjeilla voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle.
Pahin vääräoppinen ja ahnein Friedmanin opetuslapsi on ollut Björn Wahlroos, joka ensin myi suomalaiset yritykset ulkomaisille pääomasijoittajille ja vei rahat Luxemburgin veroparatiisiin. Lopulta hän pakeni veroja Ruotsiin. Vallassa olevat uusliberalistit ovat onnistuneet manipuloimaan myös oikeistolaiset poliitikot.
Niinistön mielipidettä mukaillen, “Nyt naamiot on riisuttu, vain ekonomistien kylmät kasvot näkyvät”. Kun eriarvoisuus kasvaa niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa, seurauksena ovat mielenosoitukset ja mellakat, populismi, anarkia, vallankumoukset ja viimekädessä sisällissota.
Uusia vaihtoehtoisia näkemyksiä tarvitaan. Jopa uusliberalistinen ajatushautomo Sitra on huomannut sen. Selasin sattumalta tuoretta Sitran tutkimuspaperia ja osui silmiini todellinen helmi.
Graafi nro: 26 /Sitra/Menneisyyden paino: Näköalattomuus.
Kuvateksti: Entinen pääministeri Jyrki Katainen pääsi ns. suojatyöpaikkaan Sitraan pääasiamieheksi vuosina 2020-2023. Silloin Sitran tuotokset olivat puhtaasti uusliberalistisia selvityksiä. Onneksi Sitrassa on tapahtunut pientä edistystä.
Ainoita talousprofessoreita Suomessa, jotka ovat olleet huolissaan eriarvoistumisesta tavallisten kansalaisten hyvinvoinnista sekä oikeudenmukaisuudesta, ovat Sixten Korkman ja Markus Jäntti. Molempia luonnehtisin nyt lähinnä keynesläisiksi. Tosin kumpikaan heistä ei ole kertonut digitalisaation uhkakuvista eikä valtion verotulojen järjestelmäviasta.
Korkman on myöntänyt, että uusliberalismi ei ole lunastanut odotuksia, joita se lupasi. Jäntille kävi vähän huonommin. Helsingin yliopistossa uusliberalistien professoreiden painostus keynesläisiä toisinajattelijoita kohtaan oli niin kovaa, että hän tunsi ilmapiirin niin painostavaksi, että hän katsoi paremmaksi palata Tukholman yliopistoon vähemmän ikävään ilmapiiriin.
Hesarin uuden päätoimittaja Erja Yläjärven uusi avoimempi toiminta on tuonut uusia avauksia. Hän on liikkunut myös ulkomailla, joten hän on ilmeisesti huomannut suomalaisten talousprofessoreiden ummehtuneisuuden. Siksi hän on luonut uutta yhteistyötä taloustoimituksiin Saksassa Der Spiegelin ja Yhdysvalloissa New York Timesin kanssa.
Tällä yhteistyöllä on ollut myös hedelmällisiä tuloksia. Der Spiegel lehdessä oli juuri yhdeksän ekonomistin yhteiskirjoitus, joka julkaistiin Hesarissa 25.1. 2026. Sen sisältö on häpeäksi suomalaisille ekonomisteille, jotka kaikki toitottavat kuorossa vain teknologian ja tekoälyn tuottavuutta lisäävistä vaikutuksista. Uhkakuvista he ovat kollektiivisesti vaiti. Ekonomisteille opiksi ja ojennukseksi tästä.
Referoin vain pienen osion erinomaisesta kirjoituksesta otsikolla: ”Jos Yhdysvallat haluaa, Euroopassa sammuvat valot”. Siinä peloteltiin, että yhdysvaltalaiset teknologiajätit voivat edusmiehensä, digidiktaattorinsa Trumpin johdolla kiristää haluamillaan diileillä jopa yksittäisiä valtioita. Kun Tanska ei taipunut antamaan Grönlantia Trumpille, erilaisia uhkauksia on odotettavissa.
”Tanskassa on edetty muutamia askelia pidemmälle. Viime kesänä paikallinen kyberturvallisuusviranomainen varoitti, että yhdysvaltalaiset yritykset voisivat sulkea Tanskan tunnissa”.
Eikä se digitalisaation avulla tapahtuva kiristys koske enää pelkästään valtioita. Se on edennyt jopa yksilötasolle. Trump on kostanut jopa Haagin Kansainväliselle rikostuomioistuimelle katkaisemalla digitaaliset ”piuhat” yksityisille tuomareille tai epämiellyttävälle poliitikolle.
”Trump on virkaan astumisestaan lähtien määrännyt rangaistustoimia 11 tuomaria ja syyttäjää, mukaan lukien pääsyyttäjä Karim Khania vastaan. Khan oli hakenut pidätysmääräystä muun muassa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle Israelin Gazaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen ranskalainen tuomari Nicolas Guillou tietää, mitä siitä voi seurata, kun joutuu Trumpin tähtäimeen. Hän on allekirjoittanut Netanjahua koskevan pidätysmääräyksen ja saa nyt kärsiä Trumpin kostonhalusta. ”Pakotteet koskevat kaikkia jokapäiväisen elämäni osa-alueita.
Ei ole kyse vain siitä, etten saa matkustaa Yhdysvaltoihin”, Guillou kertoi pariisilaiselle Le Monde -lehdelle. Hän menetti tilinsä Amazonissa, Airbnb:ssä ja PayPalissa, minkä lisäksi Expedia peruutti hänen hotellihuonevarauksensa. Vakavammaksi asian tekee se, ettei Guillou voi enää maksaa American Expressillä, Visalla tai Mastercardilla, joilla on Euroopassa lähes monopoli. ”Jotkut pankit sulkevat pakotteiden kohteena olevien ihmisten tilit, vaikka pankit eivät ole amerikkalaisia. Pakotteiden kohteena oleminen tarkoittaa paluuta 1990-luvulle.”
Tällaisia varoituksia ja ulostuloja ei ole näkynyt suomalaisilta ekonomisteilta. Miksihän? Minusta heiltä voisi vaatia edes alkeellista teknologian ja tulevaisuuden ennakointia antaessaan ohjeita poliittisille päättäjille.
Graafi nro: 27 / Olen pärjännyt ns. ”viisauskilpailuissa”
Kuvateksti: Voitin jopa talousnobelisti Bengt Holmströmin Demarilehden lukijaäänestyksessä Suomen parhaista ns. ”talousviisaista”. Se on kohtalaisen hyvä tulos tiedeyhteisön ulkopuoliselta kirjoittajalta vaikka äänestäjät eivät olekaan mitään talouden ammattilaisia.
Sitten pieni omakohtainen esimerkki siitä, kuinka monipuolisia ja moniarvoisia valtamedioiden tulisi olla journalistisesti vapaassa maassa. Onnistuin pääsemään Demari-lehden palstoille kirjoittamaan noin vuoden ajaksi. Lehden päätoimittaja Jukka Halonen pelästyi ”viisauskilpailujen” tuloksista niin, että palstatilani loppui siihen paikkaan. Opetus oli, että vuodessakin voi saada ihmisiä heräämään, jos media on riittävän merkittävä.
Kun Janne Virkkunen laittoi minut Hesarissa boikottiin, alkoi samaan aikaan Yhdysvalloissa digiyhtiöiden huima nousu ja veretön maailmanvalloitus. Hän oli vallassa olevien suomalaisten ekonomistien manipuloinnin uhri, ja toisti vain sen tuottavuutta lisäävästä vaikutuksesta.
Jatkoin kuitenkin kirjoitteluani Kansan Uutisissa entistä perusteellisemmin. Valitettavasti sielläkin jatkui ”huuto tuuleen” Toisinajattelijoiden lehti oli pahoissa talousvaikeuksissa ja lopetti kustannussyistä bloginsa ja samalla myös minun. Lisäksi KU:n lukijakunta on promille Hesarin lukijakunnasta. Nyt voin valistaa ja varoitella kansalaisia vain omalla blogillani. Kansan Uutisia eivät ekonomistit taatusti lue.
Onneksi Hesarin uusi päätoimittaja Erja Yläjärvi on saanut lehden ajan tasalle ja vapauttanut HS Vision toimittajat kaivelemaan myös digitalisaation ja digimiljardöörien kääntöpuolta. Hän on ehdottomasti ansainnut jonkin ”journalismin vapautuspalkinnon”.
Digitalisaatio on sinänsä hyvä ja myönteinen asia. Ongelmaksi tulee vain kiihtyvä BKT:n sisällä tapahtunut tulonjako sekä sen seurauksena kiihtyvä eriarvoisuus. Se tulee jatkumaan ja pahenemaan entisestään, elleivät ekonomistit pysty innovoimaan verotuksen ”järjestelmävian” täydellistä uudistamista. Nykyisellä verotusjärjestelmällä hyvinvointiyhteiskuntaa on täysin mahdotonta pitää yllä.
Löytyisikö kirjoituksen alussa kuvassa olevilta ”huippuekonomistilta” rohkeutta tehdä yhdessä VERTAISARVIOINTI tästä ekonomistien ammattitaitoa kohtalaisen kritisoivasta kirjoituksesta? Saksalaisetkin ekonomistit pystyvät yhteisvisiointiin – entä Suomessa?
Olisi kovasti kiinnostavaa kuulla kuinka mitätöntä ja arvotonta tällaisen ekonomistien ”kylähulluksi” arvioiman visiot 40 vuoden takaa on ollut? Sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa.
Sitä ennen ehkä kannattaisi tutustua tarkemmin ekonomisteille tekemäni täydennys- ja uudelleenkoulutusmateriaaliin blogiltani.
Ari Ojapelto
tietokirjailija