105. Onko globalisoitunut Suomi verohelvetti vai veroparatiisi?

Melkein kaikki vihaavat veroja. Tällainen tulos saadaan, kun kysymysasettelu tehdään ”oikein”. Kun kansalaisilta kysytään toisinpäin: Pitäisikö hyvinvointipalveluja vähentää, jotta veroja voitaisiin vähentää, saadaan aivan toisenlainen vastaus.

Nyt kuitenkin Petteri Orpon hallitus on tehnyt juuri aivan päinvastoin. Veron kiristystä ja palvelujen huonontamista on tehty kaikkein pienituloisimmilta ja heikoimmilta ja verohelpotuksia kaikkein rikkaimmille – aivan kuten Donald Trump.

Graafi nro 1: Suurituloisten verotus kevenee euromääräisesti eniten.

Kuvateksti: Orpon hallituksen budjetin veroalennuksista keskituloiset

hyötyvät 140 euroa, Suurituloiset toista tuhotta euroa, mutta pienituloisilta viedään vähistä vielä 20 euroa. Se on sitä kokoomuslaista ”välittämistä”..

Valtion velkaantuminen ja huoli siitä on tietenkin aiheellista. Kokoomuksen lempilausehan on aina ollut: ”Suu säkkiä myöten”. Tulopuolesta he ovat perussuomalaisten ohella huolissaan, mutta eivät kerro syytä verotulojen rapautumiseen.

Graafi nro: 2 Julkisyhteisöjen taloudellinen tila suhteessa BKT:hen.

Kuvateksti: Valtion velat lähtivät kasvuun 1990-luvulla, kun kokoomus pääsi hallitusvastuuseen Kekkosen 20 vuotisesta ”pannasta”. Siitä lähtien hyvinvointivaltiota on ylläpidetty vain velkarahalla.

Kokoomus ei ole yksin syyllinen tähän ikävään valtiontalouden kehitykseen. Suurimmat syylliset siihen ovat nähdäkseni uusliberalistiset arvot jo 80-luvulla omaksuneet ekonomistit,jotka valtamedioiden suosiollisella avustuksella pääsivät manipuloimaan suomalaisia kansanedustajia ja ay-liikettä. Kaikilta heiltä jäi huomaamatta, että 90-luvulla alkanut teknologinen kehitys johti automaattisesti yhteiskunnan verotulojen hiipumiseen vaikka tuotanto kasvoi.

Siitä ovat kollektiivisesti vaienneet kaikki edellä mainitut ja jopa vasemmistopuolueet vaikka olen siitä varoitellut jo 40 vuotta vieläpä Kansan Uutisten pitkäaikaisena avustajana ja vakituisena blogistina.

Graafi nro 3: Digitalisaation vaikutus tulonjakoon ja ostovoimaan.

Kuvateksti: Kun vuositasolla häviää 40 miljardia euroa ostovoimaa ja samalla lähes 20 miljardia verotuloja (17,5 miljardin lisäksi veroastetta on alennettu), niin ei ole ihme, että kaikkea pitää nyt supistaa.

30 vuoden aikana on siis hävinnyt satoja miljardeja yhteiskunnalta verovaroja, joilla hyvinvointivaltiota voisi pitää pystyssä. Samasta syystä täystyöllisyys ei enää koskaan palaa, koska yritykset eivät investoi. Kysyntä on tyrehtynyt, koska palkkapotti (ostovoima) on pienentynyt koko ajan ja tarjolla olevien työpaikkojen laatu huonontunut. 

Valtavirtaekonomisteille BKT:n kasvu on kaikkein tärkeintä mutta ei sen sisäinen jakautuminen. Se on erittäin huono hyvinvoinnin mittari.

Digitalisaation tuottavuushyödyt ovat menneet vain rikkaille ja pääosin vielä valtakunnan rajojen ulkopuolella oleville digimiljardööreille. Siitä sekä Orpo että Purra ovat kollektiivisesti vaienneet – sehän sopii heidän ideologiaansa ja päämääriinsä. He ovat rikkaitten edusmiehiä, joten rikkaiden veronkiertokaan ei heitä pahemmin häiritse. Rikkaat ottavat nykyään tulonsa alhaisesti verotettuna pääomatulona holding-yhtiöiden avulla.

Graafi nro 4: Palkansaajan ja holdingyhtiön verotus

Rikkaitten veronkierto on ollut verotulojen kannalta vakava ongelma ja ollut agendalla jo 30-40 vuotta. Kokoomukselle se ei ole ollut ongelma, koska heidän ideologisiin uskomuksiinsa kuuluu, että innovoivan yrittäjän kuuluukin saada rikastua ja nauttia ahkeruudestaan. Vain vasemmistolaiset luuserit voivat kadehtia onnistujien menestystä. 

Nyt sitten voimme ”nauttia” heidän menestyksestään valtavana eriarvoisuutena ja toivottomuutena. Kokoomuslaiset pitävät luonnollisena, että verotuksen ”optimointi” on täysin hyväksyttävä asia. 

Graafi nro: 5 Miljonääritalouksien määrä 1987-2023

Kuvateksti: 90-luvun puolivälissä lähes jokaisen työntekijän eteen ilmestyi tietokone, jolla alettiin nostaa ”tuottavuutta”. Siitä hyötyivät vain rikkaat. Mitä enemmän he laittoivat väkeä pihalle, sitä nopeammin ”tuottavuus” kasvoi. 

Rikkaat perustelevat verojenmaksuhaluttomuuttaan sanomalla, että he eivät halua kustantaa ”työtä vieroksuvia sosiaalipummeja”. He pelkäävät, että laiskat vain käyttävät hyväkseen sosiaalipalveluita, vaikka asiasta on päinvastaisiakin tutkimustuloksia. 

Väärinkäytön rinnalla puhutaan esimerkiksi sosiaalietuuksien alikäytöstä, jolloin henkilö, jolla olisi oikeus tukeen, ei hae sitä. Kelan tutkimus­päällikkö Antti Teittinen sanoi alkuvuodesta HS:lle, että summa on vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Alikäyttö on hänen mukaansa siis järjestelmän väärinkäyttöä paljon suurempi ongelma.

Kun teknologian tuottavuushyödyt ovat menneet vain rikkaille, eriarvoisuus on räjähtänyt käsiin. Nyt 2,5 miljoonasta työikäisestä melkein miljoonasta on tullut yllättäen ”tarpeettomia”joille ei oikeastaan ole enää mitään järkevää käyttöä. Rikkaitten mielestä he ovat pelkkä ”kuluerä” 

Graafi 6: Lähes miljoona ihmistä on vakavassa syrjäytymisriskissä

Kuvateksti: Uusina tulokkaina syrjäytymisriskiläisiin on tullut pienituloiset, teknologian syrjäyttämät työntekijät, jotka yrittävät sinnitellä palvelualojen epätyypillisissä ns. ”paskatyöpaikoissa”. Niiden pakkataso ja tuntimäärä ovat niin pieniä, että he eivät enää sillä elä ja tarvitsevat jatkossakin tulonsiirtoja.

Hyväosaiset digimiljonäärit eivät enää halua ottaa vastuuta näistä ”luusereista”, vaan keskittyvät veronkiertoon yhä mielikuvituksellisimmilla ”innovaatioilla”.

Graafi 7: Loppu verosuunnittelulle

Kuvateksti: Viime vuoden lopulla Yle esitti erinomaisen valaisevan dokumentin: ”Loppu verosuunnittelulle”. Ongelmaan vastaavat mm Joseph Stiglitz, Thomas Piketty ja Eva Joly. (Tax wars - the battle for tax justice, Norja, 2024.(Poistuu 31.8.2027)

Ohjelmaa katsoessani olin hieman hämilläni koska en ole aikaisemmin törmännyt näin perusteelliseen ja merkittävään tutkimusryhmään. Se on perehtynyt jo 10 vuotta veronkiertoon. Tutkimusryhmän nimi on: ”ICRICT- komissio” (Independent Comission for the Reform of International Corporate Taxation).

Googlasin Hesarin julkaisuja ja en saanut yhtä ainoaa suomenkielistä osumaa, vaikka Hesarissa pitäisi olla satakunta ”virkeää” taloustoimittajaa. Onneksi lehden kulttuuritoimittaja teki dokumentista arvostelun, kun taloustoimittajat eivät olleet hereillä. 

Minun on pakko hieman referoida ansiokasta vero-ohjelmaa, kun Hesari vaikeni taas kerran kuten se on vaiennut BKT:n sisällä tapahtuneesta valtavasta tulonsiirrosta palkansaajilta pääomalle. Miksi valtamediat vaikenevat tärkeistä tutkimuksista sananvapauden mallimaassa?

Graafi nro 8: Kapitalismin muutos toi mukanaan kriisit

Kuvateksti: Kun pääomat vapautettiin ja sääntely purettiin, alkoi erilaisten kriisien aikakausi, joka on nyt huipentumassa todelliseksi infernoksi jolle ekonomistit eivät löydä ratkaisua.

(Seuraavassa suoria lainauksia dokumentista kursiivilla)

Ranskalainen Gabriel Zucman on ICRICT:n nuorin jäsen. Hän on EU:n veronkierron asiantuntija ja totesi: ”1920-luvulla YK:n edeltäjä Kansainliitto palkkasi ekonomisteja selvittämään suuryritysten verotusta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi”.

Vuonna 1928 tehtiin sopimus, jonka mukaan monikansallisten yhtiöiden tytäryhtiöitä verotettiin itsenäisinä, emoyhtiöistään erillisinä yhtiöinä. Suuryrityksille se oli verojättipotin alku. Ne ovat voineet manipuloida kirjanpitoaan ilmoittaakseen voitot haluamassaan paikassa. Eli siellä, missä veroja on vähän tai ei ollenkaan. 

Ohjelma kertoo Yhdysvaltojen verohistoriasta: ”1900-luvun puolivälissä noudatettu verotuksen vahva progressiivisuus ei siis tuhonnut kasvua vaan edisti hyvinvointivaltiota, joka edellyttää reilua verotusta. Ronald Reaganin valinta vuonna 1980 muutti radikaalisti sodanjälkeistä vero- ja yhteiskuntasopimusta. ”Hallinto ei ratkaise ongelmaamme, hallinto on ongelmamme”, totesi Reagan. 

Graafi nro 9. Yritysverotus on keventynyt merkittävästi

Kuvateksti: Yritysten maksama yhteisövero on jatkuvasti alentunut (kilpailusyistä) ja lakannut hyödyttämästä valtion mahdollisuuksia parantaa kansalaisten hyvinvointipalveluita.

Ja edelleen: ”Siitä alkoi globaali kilpailu kohti pohjaa verotuksessa. Hallitukset kilpailivat kiihkeästi innovaatioiden houkuttelemisessa. Tämän seurauksena voittojen keskimääräinen verotus on puolittunut 40 vuodessa (v. 1968: 45 prosentista nykyiseen 23,5 prosenttiin). 

Nobelisti Joseph Stiglitz puolestaan totesi: ”Nykyään kilpaillaan alimmasta verotuksesta. Valtiot luulevat, ja yritykset sanovat poliitikoille, että jos maat alentavat veroja, se lisää liiketoimintaa”.

Amerikkalainen taloustieteen nobelisti toimi myös Maailmanpankin pääekonomistina. Hän on myös yksi ICRICT:in perustajasta. Hänelle verokilpailu on globalisaation haitallisin piirre”.

”Se on nollasummapeli. Jos alennan veroja, myös naapuri alentaa niitä. Kuka voittaa? Yritykset. Kuka häviää? Tavalliset ihmiset, jotka maksavat enemmän veroja, koska yritykset eivät maksa osuuttaan. Jos julkista rahaa ei ole, yhteiskunta ei voi toimia”, totesi nobelisti. 

Graafi nro: 10 / The great profit manipulation

Kuvateksti: Monikansalliset yritykset keksivät, että voittojen tuottoa voidaan parantaa hyödyntämällä veroparatiiseja.

”Tuli veroskandaalien vuosikymmen: Ensimmäinen skandaali oli vuonna 2012, kun ilmeni, että Ranskan veroista vastaava ministeri Cahuzacilla oli piilottanut rahansa Sveitsiin. Vuonna 2014 oli Luxemburgin vuoro: Apple, Ikea, Pepsi, Axa, jne. LuxLeaks paljasti yli 340 suuryhtiön salasopimukset veronalennuksista. 

Pääsihteeri Daniel Bertossa Public Services international -järjestöstä totesi: ”Nähtiin, että poliitikot rikkaine ystävineen saivat valtavia voittoja eivätkä maksaneet veroja niistä. LuxLeaks ja Panaman paperit lisäsivät tietoisuutta siitä, ketkä eivät maksaneet omaa osuuttaan.

Lux-, Offshore ja Swiss-vuotojen ja Pandoran ja Panaman papereiden paljastukset olivat käännekohta, koska ne vahvistivat veronkierron laajuuden ja tukivat ICRICT:n näkökantoja”.

Graafi nro: 11. Lyhyeksi myynti.

Kuvateksti: Pörssin uhkapeli ei enää riittänyt sijoittajille. Uhkapeli jatkui vedonlyöntinä jo toistenkin omistamilla osakkeilla.

Vuonna 2019 EU:n raportti ehdotti suuryhtiöille yhdistettyä verotusta EU:ssa, Tanskalainen euroedustaja Jeppe Kofod totesi parlamentille: ”Verovälttely ja –kierto maksaa noin biljoona euroa vuodessa mikä on 2 000 euroa jokaista EU-kansalaista kohden.

Pieni esimerkki dokumentista: ”Jo vuonna 2016 EU:n kilpailukomissaari MargretheVestager esitti, että Applen hurjat veroedut Irlannissa ovat valtionapua ja rikkovat siten kilpailulainsäädäntöä. ”EU-komissio on päättänyt tänään, että Applen veroedut Irlannissa ovat laittomia”.

Graafi nro: 12 Verotukseen liittyviä tapauksia Euroopassa

Kuvateksti: Jotkut poliitikot ovat sentään yrittäneet saada digijättejä kuriin, mutta niillä on EU:ssa valtava lobbauskoneisto.

Apple jakoi voiton Irlannin yhtiön ja ns. pääkonttorin välillä. Pääkonttori ei maksanut veroja Irlannissa eikä muuallakaan koska tämä ns. pääkonttori oli olemassa vain paperilla. Tämä oli mahdollista Irlannin lain mukaan, joka vuoteen 2013 asti salli ns. ”valtiottomat yhtiöt”. 

Verotuspaikaton yhtiö, joka tekee voittoa kaikkialla, mutta ei maksa veroja missään, Irlanti toteutti tämän monikansallisten yhtiöiden unelman. Apple näki haamurakenteiden valtavan potentiaalin ja loi useita tytäryhtiöitä saman mallin mukaan. 

ASI, AOE ja AOI on rekisteröity Irlannissa ja Bermudalla olemattomaan paikkaan keskellä Atlanttia, mistä ei voi kerätä veroja. Apple kirjaa suurimman osan USA:n ulkopuolisista voitoista kahden haamuyhtiön, ASI:n ja AOE:n tileille. 

Ne puolestaan siirtävät kaikki voitot kolmanteen yhtiöön, AOI:hin. Järjestelyn ansiosta Apple ei maksa lähes lainkaan veroja USA:n ulkopuolella. Vuonna 2011 AOI:n kokonaisvoiton veroprosentti oli vain 0,05%. Se tarkoitti lähes verovapautta, mikä järkytti Euroopassa ja USA:ssa”.

Graafi nro 13 Yhteisöveroaste maailman maissa.

Kuvateksti: Suomenyhteisöveron verokanta on jo 20 prosenttia. Orpon hallitus yrittää laskea sen vielä 18 prosenttiin ”kilpailukyvyn” parantamiseksi.

Ohjelmassa paljastettiin myös, kuinka sijoittajan ahneus ajoi hyvin toimineen yhtiön alas ja työntekijät työttömiksi (eli ns. ”konsolidointi”). Sitä voi nimittää myös ”ruumiinryöstöksi”. Vakavin seuraus on, että ostajayritys käyttää ostettavan yrityksen keinotekoista alijäämää jatkuvana perusteluna sille, että palkkoja ei koroteta eikä tehtaaseen investoida. 

Siten oikeutetaan irtisanomisia ja tuotannon siirtoa muualle. ”Tehdas ei kannata, tuotanto pitää siirtää halpatuotantomaihin”. Homma hoidetaan siististi näin: 

Ranskan ammattiliitot selvittivät, että amerikkalainen jättiyhtiö General Electric oli siirtänyt ostamansa ranskalaisen Alstom Energian voitot useisiin veroparatiiseihin Ranskan ulkopuolelle. Kaikki monikansalliset yhtiöt käyttävät tätä keinoa. 

Ensin markkinointiosasto siirrettiin Sveitsiin. Siten Ranskassa tehdyt voitot voitiin kirjata Sveitsiin. Miten? Vero-optimointikonstilla, jota kutsutaan siirtohinnoitteluksi.

Graafi nro: 14. Siirtohinnoittelulla vältetään verot

Kuvateksti: Suomalaisetkin yhtiöt ovat ahneudessaan hyödyntäneet veroparatiiseja. Poliitikot ovat koko ajan jälkijunassa ja ”kädettömiä”.

Esimerkkinä Belfortissa tehty turbiinin varaosa, jonka valmistus maksaa sata euroa. Ennen Sveitsiin menoa, Belfort myi varaosan asiakkaalle 400 eurolla. Näin se teki voittoa 300 euroa. Nyt Belfort myy saman varaosan GE:n Sveitsin tytäryhtiölle 110 eurolla . Tytäryhtiö myy varaosan asiakkaalle 400 eurolla. 

Seuraus on, että Belfortin tehdas saa voittoa vain 10 euroa. General Electric taas sai 290 euroa voittoa Sveitsissä. Sama tehdas teki saman varaosan, mutta lähes koko voitto saatiin Sveitsissä, jossa verotus on melko olematonta. Voitot kirjataan Sveitsiin, vaikka siellä ei ole olennaista toimintaa. Siellä ei ole tehdasta eikä työntekijöitä.

Ammattiliitto paljasti toisenkin kikan. GE siirsi Belfortin tehtaan patentit Sveitsiin. Kun tehdas valmistaa turbiinin, sen pitää maksaa korvaus patentinomistajalle Sveitsiin. 

Kolmas kikka on, että Belfortin pitää maksaa General Electricin brändin käytöstä. Se on rekisteröity Delawaren osavaltioon, Yhdysvalloissa olevaan veroparatiisiin. 

Yhtiöllä on Delawaressa vain postilaatikko. Brändillä ei ole työntekijöitä siellä. Se on vain toinen tapa sijoittaa voitot veroparatiisiin. General Electric ei ole vain yksittäistapaus. Sitä on kaikilla monikansallisilla yhtiöillä. 

Tätä Orpo ja Kokoomus nimittävät ”innovatiiviseksi vero-optimoinniksi” eikä veronkierroksi. Sen suitsimista miljardöörit Trump ja Musk yrittävät Doge-ohjelmalla estää. Nyt näiden isojen egojen ja miljardöörien välille on syntynyt pieni välirikko ja Musk puuhailee jo omaa puoluetta.

Graafi 15. Näin yrittäjän holdingjärjestely toimii.

Kuvateksti: Holdingjärjestetyllä yritetään veronkierrossa häivyttää alkuperäisen verotetun nimi. Suomalaiset pikkuyrittäjätkin (jopa ns. ”somettajat”) suosivat sitä.

Jo edellinen presidentti Joe Biden sanoi ”Kansakunnan tila” –puheessa vuonna 2023 seuraavasti: ”USA:n 55 suurinta yritystä Fortune 500 –listalla ansaitsi voittoa 40 miljardia dollaria maksamatta niistä yhtään valtionveroa – siis nolla! Hyvät ihmiset, se ei ole reilua”.

Yksikään maa ei säästy. Verotulojen menetykset ovat valtavia. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan ne ovat lähes 600 miljardia dollaria vuosittain, kertoo dokumentti. 

Pienenä yksityiskohtana veronkierrosta Amazonin miljardööri Jeff Bezos ei ole maksanut tuloveroa moniin vuosiin. Hän sai jopa liittovaltiolta perheille tarkoitettua tulotukea, koska hänellä ei ollut verotettavaa tuloa. Tieto tästä ”köyhäinavusta” on levinnyt tieto julkisuuteen, mutta se ei ole muuttunut toiminnaksi.

Ensimmäisiä verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta varoittelijoita oli talousprofessori Thomas Piketty: ”Olemme rakentaneet etuoikeutuksista koostuvan verojärjestelmän. ”Se muistuttaa Ranskassa ennen vallankumousta vanhan hallinnon aikaan vallinneita verovapauksia tai 1700 –luvun lopun tilannetta muissa Euroopan maissa. Aatelisto ja papisto olivat tuolloin laillisesti verovapaita. 

Nykymaailman oletetaan eroavan vanhasta, tosiasiassa vahvimmat toimijat onnistuvat välttämään verot. Se on yhteiskuntasopimuksemme kannalta katastrofi”.

Suomalaiset talousprofessorit eivät ole huomanneet, saati varoitelleet tästä kansalaisten kannalta huolestuttavasta kehityksestä. 

Graafi nro: 16 Rajaveroprosentti eri maissa.

Kuvateksti: Pääomien vapauttaminen merkitsi pääomien vapautta kiertää veroja ja ryöstää muilta markkinaosuuksia.

Piketty jatkoi: ”Toisen maailmansodan jälkeen verot nousivat jyrkästi. Suuryhtiöillä oli yhä enemmän syytä siirtää voitot veroparatiiseihin. USA:ssa yritysten veroprosentti oli yli 50 ja varakkaimmilla henkilöillä vielä korkeampi. 

1930 -1980-luvuilla USA:ssa korkein keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 81:een. Se ei tappanut USA:n kapitalismia, vaan se oli korkean varallisuuden ajanjakso. 1900-luvun puolivälissä noudatettu verotuksen vahva progressiivisuus ei siis tuhonnut kasvua vaan edisti hyvinvointivaltiota, joka edellyttää reilua verotusta”. 

Ohjelma jatkoi: ”Varmaa on, että monikansallisten yhtiöiden määrä kasvoi hurjasti 1980-luvun lopulla talouden globalisaation myötä. 40 vuodessa ne ovat lisääntyneet muutamasta tuhannesta nykyisin yli 120 000 yhtiöön. Ne tuottavat biljoonavoittoja vuosittain, eivätkä useimmat maksa lähes lainkaan veroja”. 

Vuosien taistelun jälkeen ICRICT järjestö onnistui saamaan myös tuloksia. Viimein vuonna 2021 Rooman-kokouksessa 136 maata teki vihdoin historiallisen sopimuksen 21 prosentin globaalista yhdistetystä yritysverosta. Kesti sata vuotta uudistaa 1920-luvulla luotu järjestelmä. Se oli loistava saavutus ICRICT:lle. Vielä vuonna 2015 maailmanlaajuista yhdistettyä yritysveroa pidettiin hullujen vasemmistolaisten unelmoijien ideana, toteutui ja on nyt valtavirtaa.

Graafi nro 17: Näin paljon Euroopan maat menettivät veroparatiiseihin.

Kuvateksti: Suomessakin rikkaitten verovälttely merkitsee 10-15 prosentin veronmenetyksiä. Silti Orpon hallitus ei puutu siihen, vaan verottaa ja kurittaa köyhimpiä.

Yhdistetty verotus on periaate, jossa rajat ohittaen verotetaan monikansallisten yhtiöiden kaikkien tytäryhtiöiden kokonaisvoittoa. Valitettavasti nykyinen sopimus koskee vain noin sataa suurinta ja tuottavinta suuryhtiötä.

Toinen pettymys oli, että uusi vero koskee vain murto-osaa suuryhtiöiden voitoista, se on vain jäävuoren huippua. Siitä huolimatta sen pitäisi tuottaa 30 miljardia dollaria verotuloa vuosittain. Ne jaetaan sitten suhteessa maiden kesken.

Sopimuksen toinen periaate on globaali minimivero. EU otti sen käyttöön vuonna 2024. Siitä alkaen eurooppalaisten suuryhtiöiden voittoja verotetaan vähintään 15% olipa ne rekisteröity minne tahansa. Toisin sanoen – yrityksillä ei ole enää tarvetta siirtää voittojaan veroparatiiseihin. OECD arvioi, että minimivero lisää maailmanlaajuisia verotuloja noin 200 miljardilla dollarilla.

Dokumentissa käsitellään myös globaalien suuryhtiöiden kehitysmaiden ”riistämistä” ja vedellä keinottelua. Lisäksi poliitikkojen hampaattomuutta. Nobelisti Stiglitz kiteytti dokumentissa: ”Kaikki pelkäävät. Suuryhtiöt ovat onnistuneet pelon lietsomisessa erittäin hyvin. ”Jos verotatte, liiketoiminta karkaa pois. Verotus luo liiketoiminnan vastaisen ilmapiirin. Valitettavasti jotkut kehittyneistä maista kuuntelevat suuryhtiöitä tarkkaan”.

Ainakin Orpo ja Kokoomus ovat kuunnelleet tarkkaan. Orpo hallituksen alussa oli kovin huolissaan valtion velkaantumisesta ja budjetin saamisesta tasapainoon.Ei talouden kasvutavoite eikä 100 000 työpaikkaa onnistuneet ja tulikin yllättäen 82 000 työtöntä lisää! 

Orpo keksi avuksi veronalennukset rikkaille ja tietysti yrityksille – aivan kuten toinen suuri ”visionääri” Yhdysvalloissa. Suomessa rikkaat kiittävät ja kansa kärsii.

Graafi nro 18: Nettovarallisuuden kasvu 2004-2023

Kuvateksti: 10 prosenttia Suomen rikkaimmista on saanut taskuunsa digitalisaation tuottavuuden hedelmät osinkoina. Vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan jo 18 vuotta. Investointeja, kasvua ja työpaikkoja ei ole näkynyt, kun ostovoima on hävinnyt massoilta.

Sama meno myös Yhdysvalloissa. Trump sai juuri lävitse ”Suuren kauniin lain”, joka antaa valtavat veronalennukset digimiljardööreille ja vastaavasti 12 miljoonaa köyhältä otettiin pois minimaalinen valtion terveysvakuutus ja lopetettiin samalla suurelta osin köyhien ruoka-apu. Ruoka-apua saa USA:ssa 14 miljoonaa amerikkalaista.

Graafi nro: 19 Ruotsin verohallitus alensi veroja viisi kertaa

Kuvateksti: Ruotsin oikeistohallitus alensi veroja viisi kertaa, mutta talous ei lähtenyt kasvuun. Orpon hallitus uskotteli veronalennuksilla talouden lähtevän kasvuun ns. ”dynaamisilla vaikutuksilla, joita ekonomistit suosittelivat”.

Orpon ja muidenkin poliitikkojen olisi heitettävä romukoppaan uusliberalistisetuskomukset jotka eivät enää toimi nykyisellä digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella. Enää ei synny työpaikkoja vaikka talous kasvaisikin..

Jopa Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren on todennut julkisuudessa, että tulevaisuudessa teknologinen kehitys muodostaa Suomeen rakenteellista työttömyyttä. ”Ennustan, että meille syntyy pysyvä, hyvin laaja työttömien joukko, jotka hyvinvointivaltiossa saavat jonkinlaista rahoitusta. Hän ehdottaa, että valtion olisi hyvä kehittää pitkäaikaistyöttömille työvelvoite, jotta he voivat saada esimerkiksi työttömyystukia.

Hän ehdottaa esimerkiksi vanhustenhoitotyötä. Se on tosi ”innovatiivinen” ehdotus. Siten saataisiin yhteiskunnan matalapalkkaiset hoitotyöpaikat korvattua vielä halvemmalla ja epäpätevällä pakkotyöläisarmeijalla. Vastaavia ehdotuksia on kuultu Kokoomuksen kansanedustajilta. He ehdottivat työttömät risusavottoihin.

Graafi nro: 20: Isoja eläkkeitä saavien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

Kuvateksti: Rikkaat ovat saaneet osinkoina tuottavuuden hedelmät ja se näkyy myös eläkkeiden rajuna kasvuna.

Poliitikot eivät vieläkään tiedosta (koska ekonomistit eivät kerro) , että kaikille ei riitä enäämarkkinaehtoisia ja kunnollisia työpaikkoja, joilla eläisi. Tekniikan tohtori Lindgrenin kannattaisi tutustua amerikkalaiskirjailija Karen Hao uutuuskirjaan: ”Empire of AI – Inside the reckless race for total domination”

Hän selvitti Open AI -yhtiön taustat ja nyt hän varoittaa hyväuskoisuudesta tekoälyn suhteen. Kirjan nimen voi suomentaa vapaasti vaikkapa näin: ”Tekoälyn imperiumi tähtää täysherruuteen – holtitonta kilpajuoksua seuraamassa”. Elämme jo digidiktatuurissa. Yksikään suomalainen ekonomisti ei ole varoitellut siitä etukäteen.

Hänellä varoituksen sana opiskelijoille: Nyt olisi viisainta valmistua pikavauhtia ja päästä mihin tahansa töihin. Kohta monet niin sanotut ensimmäiset työpaikat ovat kortilla. ”Aloitustason työpaikat ovat alkaneet jo hävitä” 

Syy on tietenkin tekoälyssä. Tekoäly on tuhoamassa perinteistä urapolkua. ”Tekoäly luo toki uusia työpaikkoja, mutta ne ovat ammattitaitoa vaativia paikkoja urallaan jo edenneille.” Aloitustason helpot työt tekee kone. Nuoret aikuiset kärsivät, kun eivät pääse työelämään käsiksi. 

Jopa Open AI:n perustaja Sam Altman uskoo, että tulevaisuudessa suuri osa omaisuudesta kasaantuu Open AI:n kaltaisille yhtiöille, joiden tehtäväksi lankeaa jakaa varat kansalle. Hän ei kuitenkaan tiedä, miten se käytännössä tehdään. Sitä eivät tiedä suomalaiset ekonomistit eivätkä poliitikot.

Vaikka rikkain kymmenys Suomessa on vienyt suurimman osan digitalisaation tuottavuushyödyistä osinkoina taskuihinsa, yritykset eivät ole investoineet ja luoneet työpaikkoja kun kulutuskysyntä on hiipunut. Mitä sitten rikkaat ovat tehneet rahoillaan?

Graafi 21: Eniten ansaitsevien velat kasvoivat.

Kuvateksti: : Rikkaat ovat ryhtyneet kapitalisteiksi ja pääomasijoittajiksi. He ovat innovoineet rahan tekemään rahaa nollakorkomarkkinoilla. Siihen tarvitaan ”velkavipua” jota hyväksikäyttämällä ostetaan uusia osakkeita tai vallataan uusia yrityksiä. Joskus saadaan korot jopa vähennyksiin.

Tästä eriarvoisuuden kehityksestä ekonomistit, Lindgren ja Purra eivät puhu eivätkä ymmärrä mitään. Vieläkään ei puhuta kansalaispalkasta tai perustulosta vaikka jo 36 vuotta sitten ensimmäisessä kirjassani niin visioin: 

”Lienee selvää, että tulevaisuudessa ei kaikille riitä enää varsinaista tuottavaa työtä. Kuinka suureksi tämä tarpeettomien ihmisten määrä kasvaa, riippuu aika pitkälti teknologian vastaisesta kehityksestä ja sen nopeudesta. Teknologia on järkyttänyt jo melko pahasti markkinatalousjärjestelmän perusteita”. (Tammi 1989, sivulla 276). (Lue tästä).

Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat koko ajan ylläpitäneet uusliberalistista uskomusta, että verotusta on alennettava, sillä Suomi on ”Verohelvetti” jossa on hirveä veroprogressio.Siksi kenenkään ei kannata yrittää ja synnyttää uusia työpaikkoja. Näkemys on kehruujennyjä edeltävältä aikakaudelta.

Graafi nro: 22. Palkkojen osuus verosaatavista

Kuvateksti: Valtion tulovero on ainoastaan progressiivista ja se on vain 5 - 6 prosenttia kaikista työnantajan maksamista palkkaperusteisista maksuista. Kaikki muut ovat tasaveroja. Veroprogressio on olematonta.

Arvonlisävero hinnoista eli tutummin liikevaihtovero on ylivoimaisesti kaikista suurin vero ja se on köyhälle aivan sama kuin rikkaalle. Rikkaan kokonaiskulutusmenoista se on paljon pienempi osa kuin köyhän, jolle ei jää säästöön mitään. Siksi kokoomuslaiset haluavat veroja nostaa aina kulutusverojen kautta. Rikkaiden kulutustasoon edes lama ei vaikuta, ainoastaan keinotteluraha vähenee.

Kunnallisveron potti on kolme kertaa isompi kuin tuloveropotti ja se on tasavero eli pienituloiset maksavat samalla veroprosentilla kuin suurituloiset. 

Verotus sovittiin alun perin oikeudenmukaisuussyistä progressiiviseksi, jotta rikkaat maksaisivat suhteessa enemmän kuin köyhät. Ei siis olla lähelläkään ”verohelvettiä” kun kaikista palkkaperusteisista maksuista ”vain” 94 - 95 prosenttia maksetaan tasaveroina.

Ahon porvarihallitus eriytti palkkaverot ja pääomaverot, joten suurituloiset pääsivät keplottelemaan veromuuntelun avulla tulonsa pienemmällä veroprosentilla pääomatuloksi.

Graafi nro: 24 Tuhannen rikkaimman tulot veromuuntelun jälkeen.

Kuvateksti: Tuhannen rikkaimman veroprosentti tulomuuntelun jälkeen. Ei oikein vaikuta ”verohelvetiltä” – lähinnä keskituloisen veroprosentilta.

Kaikista rikkaimmat eli perijät, yrittäjät ja johtajat valittavat eniten Suomen ”verohelvetistä”, vaikka he juuri hyödyntävät verotuksen porsaanreikiä. Suurituloisimmat juuri käyttävät hyväkseen verojen muuntelua ja ottavat tulonsa alhaisemmin verotettuna pääomatuloina. 

Graafi nro: 25. Perijöiden, johtajien ja yrittäjien 10 vuoden tulolajit.

Kuvateksti: Kaikkein rikkaimmat eivät enää hoida yhteiskuntavastuutaan heikommista kansalaisista. Juuri niistä, joita he teknologian avulla tuottavuuden parantamisen nimissä laittavat kilometritehtaalle.

Vaikka talouskasvu on finanssikriisin jälkeen ollut olematonta, pääomatulot ja yritysten voitot ovat kasvaneet ja osingon jako on pörssihistorian huippua. Vaikka Suomen talouden ”kasvu” on ollut jo 18 vuotta nollan tuntumassa, sekä pörssi- että listaamattomien yritysten kasvu on ollut historiallisen suurta.

Kummallista, että tätä eivät meidän ”huippuekonomistit” eivätkä kansanedustajat ole huomanneet, vaikka eduskunta on säätänyt verolait progressiiviseksi. He ovat jo 18 vuotta hokeneet kuorossa, että jo ensi vuoden lopulla ”orastavaa kasvua on jo näkyvissä”.

Graafi nro: 26. Osingot, kaikki saajat 2000-2019.

Kuvateksti: Yli puolet voitoista on maksettu ylisuurina osinkoina koska markkinoilta puuttuu kysyntä eli ostovoima,

Suurin osa osingoista menee kuitenkin valtakunnan rajojen ulkopuolelle hyödyttämättä suomalaista yhteiskuntaa. Pääasiassa pääomasijoittajille kuten digimiljardööreille.

Uusien investointien on uskoteltu luovan työpaikkoja mutta jos yhtiöt investoivat niin ne ovat vain korvaus- ja teknologiainvestointeja, joilla päinvastoin – hävitetään työpaikkoja. 

Kasvumahdollisuuksien puuttuessa (ostovoima) ostetaan miljardikaupalla vain omia osakkeita, jotta pörssikurssit saataisiin nousuun. Se on yksi tapa jakaa voittoa omistajille ja siihen ei verottaja pääse käsiksi. Omia osakkeita ovat ostaneet viime aikoina mm. Nokia, Sampo, Nordea, Verkkokauppa.com jne. 

Gaafi nro 27: Suurimmasta osasta osinkoja ei makseta veroja

Kuvateksti: Vaikka osinkovero on virallisesti 24,5-25,5 prosenttia. Erilaisten vähennysten ja muiden vippaskonstien jälkeen, todellinen vero on aivan muuta.

Listaamattomat yritykset voivat minimoida veronmaksunsa. Ne voivat kasvattaa verotta omistuksensa arvoa siihen asti kunnes myyvät yhtiönsä, jolloin he joutuvat vasta maksamaan alhaista pääomatuloveroa. Sukupolvenvaihdossa joskus ei sitäkään. 

Graafi nro: 28: Suomen epätasapuolinen osinkoverotus haittaa taloutta (Listaamattomat yritykset) 

Kuvateksti: Työtulojen ja pääomatulojen eriyttäminen Ahon hallituksen aikana on mahdollistanut monimutkaisen verokeplottelun sekä jo Suomessa ja myös holding-yhtiöiden avulla veroparatiiseissa.

EK ja Kokoomus aikaansaivat Ahon porvarihallituksen aikana tämän verokikkailun vuonna 1993. Nyt rahalla keinottelu on halvempaa kuin työnteko. Verotus pitäisi olla nykyisessä digiyhteiskunnassa aivan päinvastoin.

Pääoman verottaminen pitäisi olla työn verottamista paljon – paljon - kalliimpaa ja teknologian tuottavuushyödyt pitäisi ohjata myös kansalaisille, jotta he kykenisivät kuluttamaan.

Rikkaille on vielä paljon lisää mahdollisuuksia, jotta he voivat olla osallistumatta verotinkinsä täyttämiseen. Esimerkiksi yli 40 miljardia on piilossa verottajalta ns. ”vakuutuskuorissa”.

Graafi nro: 29. Vakuutuskuoret

Kuvateksti: Rikkaat kokoomuslaiset ”innovoivat” koko ajan lisää verokonsulttien avulla uusia veronkiertomahdollisuuksia. Verokonsulteille maksetaan mielellään mutta yhteiskunnalle ja ”luusereille” ei missään tapauksessa.

Viimeisin rikkaitten ”innovaatio” on ns. ”Kapitalisaatiosopimukset” ja ”säästöhenkivakuutukset”, jota on markkinoita ”kansankapitalismin” edistämiseksi ja nimissä. Se on sukua vakuutuskuorille, jossa säästöjä voi kartuttaa jälkeläisille verottajan ulottumattomiin vuosikymmeniä. Vasta sitten kun ne myydään tai peritään, voi joutua maksamaan pienen perintöveron mutta verottaja ei pääse hyötymään säästöpotin arvonnoususta. 

Veroasiantuntija Lauri Finér myös nostaa esiin sen, että Suomesta puuttuu arvonnousuvero,jollainen on useimmissa raportissa tarkastelluissa maissa. Arvonnousuveron avulla Suomi voisi verottaa täällä asuessa kertyneitä sijoitustuottoja myös muuton jälkeen alhaisen verotuksen maihin.

Graafi nro: 30. Kapitalisaatiosopimukset ja säästöhenkivakuutukset

Kuvateksti: Näillä kepulikonsteilla verottajalta on laitettu piiloon kymmeniä miljardeja euroja. Ei ihme, että Orpon hallituksen pitää jatkuvasti säästää ja leikata ja juuri kaikkein pienituloisimmilta ja köyhimmiltä.

Viimeisin kuuma peruna on ollut perintö- ja lahjavero, jota selvitysmies Risto Murron toimikunta esitti poistettavaksi. Omaisuusvero eli varallisuusvero on jo poistettu vuonna 1996 ja silti rikkaat eivät halua antaa valtiolle mitään hyvinvointivaltion pystyssä pitämiseksi.

Graafi nro: 31. Keskimääräinen perintöveroprosentti

Kuvateksti: Pienet perinnöt, joita on valtaosa, ovat verovapaita (60%). Vasta isoissa perinnöissä joutuu maksumieheksi, mutta ei läheskään niin paljon, kun veronmaksajien keskusliitto pelottelee.

Isot perheyritykset ovat valittaneet, että perilliset joutuvat myymään kaiken omaisuutensa ja perittävä yritys ei voi jatkaa toimintaansa kun ”verohelvetti” iskee päälle. Perintöverossa on kuitenkin 10 vuoden koroton maksuaika. Lisäksi rikkailla perijöillä on erilaisia huojennuksia, jolloin maksu pienenee murto-osaansa säädetystä 16 prosentista.

Graafi nro: 32: Huojennettu vero on alle neljäsosa.

Kuvateksti: Nämä ns. ”väliyhtiöt” voivat olla jo valmiiksi kirjoilla veroparatiiseissa verottajalta piilossa.

Monista perillisistä ei ole edes perimänsä yritysten jatkajiksi vaan heistä tulee pelkkiä pääomasijoittajia, joiden ainoa työ on kerätä pääomayhtiöidensä osingot ja heistä tulee kadehdittuja ”kuponginleikkaajia”. Esimerkiksi Ahlsrömin 2 miljardin euron sukuyhtiön osakkeiden tuotoista n. 200 jälkeläistä 5-6 sukupolvessa saa ansiottomia osinkotuottoja (lottovoittoja) Hollannissa olevasta veroparatiisista.

Graafi nro 33: Lapsiperheiden varallisuus

Kuvateksti: Vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen rikkaitten varallisuus alkoi kasvaa. Vanhemmat piilottivat verottajalta siirtämällä varallisuutta vähitellen lapsilleen. Lapsetkin alkoivat ”keinotella” kun heille innovoitiin oma arvo-osuustili tai osakesäästötili.

Veronkierrosta on tullut rikkaille kestävyyslaji, jolla voi keplotella veroparatiisien kautta. Kummallista että oikeistovetoinen EU:n parlamentti ei ole saanut vieläkään veroparatiiseja pois kartalta. 

Pankit ovat olleet myös yritysten ja yksittäisten rikkaitten veronkierron pääjärjestelijöitä. Tax Justice Networkin tutkimuksen (2012) mukaan maailman ökyrikkaat ja heidän perheensä ovat piilottaneet veroparatiiseihin jopa 32 biljoonaa dollaria verottajalta. Poliitikot valittavat samanaikaisesti äänestäjilleen rahan puutetta ja hupenevia budjetteja. 

Suomen Pankin saman vuoden maksutasetilasto kertoo, että suomalaisten henkilöiden ja yritysten varoja on "merentakaisilla alueilla" reilut 20 miljardia. Näissä virallisissa luvuissa ei kuitenkaan ole mukana yksityisten säästöjä, ja muutenkin ne kertovat vain osan totuutta. 

Graafi nro: 34. Veronkierron hinta Euroopassa

Kuvateksti: Ei ole ihme, että yhteiskunnan hyvinvointipalvelut ovat kriisissä kaikkialla. Rikkaitten veronkierron mahdollista verotuksen ”järjestelmävika”.

Veronmaksajien keskusliitto ja yrittäjät valittavat, että Suomessa ei kannata yrittää ja tehdä enää töitä. Ahkeruutta ja riskinottoa tukahdutetaan kohtuuttomalla verotuksella. Siitäkin huolimatta, että verotusta on laskettu vuosikymmenestä toiseen. Mikään ei tunnu isoille yrityksille riittävän.

Graafi nro: 35 Yritysverotus on keventynyt merkittävästi

Kuvateksti: Orpon hallitus on alentamassa Suomen nykyistä 20 prosentin veroastetta 18 prosenttiin. Kummallista, että yritykset eivät ole saaneet 30 vuoden aikana edes yhtä ainutta uutta työtuntia aikaiseksi.

Koska valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, Kokoomus ja rikkaat ovat siirtäneet verotuksen painopistettä kunnallisverotukseen ja erityisesti kulutusverotukseen.

Toinen yritysten mantra on ollut, että palkansaajat olleet ahneita ja horjuttanut yritysten kilpailukykyä, jotta ne voisivat kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja – Tätä samaa uskomusta toistaa vuodesta toiseen EK:n Jyri Häkämies lähes puolen miljoonan vuosiansioiden motivoimana.

Palkansaajat ovat joutuneet auttamaan työnantajien markkinoimaa ”verohelvettiä” tulemalla mukaan työnantajien yksin maksamien työeläkemaksujen toiseksi maksumieheksi (TyEL-maksu). Vuonna 2025 keskimääräinen TyEL-maksu on 24,85 % palkasta, josta työnantajan osuus on keskimäärin 17,38 % ja työntekijän osuus loput 7,5% palkasta. 

Graafi nro: 36 Palkat ja hinnat laukkasivat 1970-luvulla.

Kuvateksti: 1990-luvun jälkeen inflaatio on syönyt melkein kokonaan palkansaajien palkkakehityksen. Ostovoima ei juuri ole kasvanut eivätkä työnantajat myöskään investoineet työpaikkojen lisäämiseksi koska palkansaajilta on hävinnyt ostovoima – ja työnantajat tietävät mutta ekonomistit eivät.

Graafista ei näy palkansaajien palkkakehityksen eriytymistä. Hyvätuloisten palkkakehitys on ollut vielä hyvä, mutta kun keskipalkkaiset tehdastyöläisten (n.20-30 €/h) työpaikat vietiin tuottavuuden lisäämiseksi matalapalkkamaihin, tilalle tulivat palvelualojen ns. ”paskatyöpaikat” (n.10-12 €/h), joilla ei enää elä.

Tarjolla olevista työpaikoista n. 70 prosenttia osa- ja määräaikaisia epätyypillisiä työpaikkoja tai lyhytaikaisia vuokratyöpaikkoja, joiden tuntimäärä ja palkkataso ovat niin huonoja, että seurauksena on työssä käyvät köyhät. 

Lähes 200 000 työntekijää joutuu tekemään 2-3 eri työtä samanaikaisesti pysyäkseen hengissä. Tarjolla olevat työpaikat ovat luokkaa: puhelinmyyjät, mainosjakelijat, tarjouksia franchising-yrittäjäksi, erilaiset nollatuntisopimuksella tehtävät viikonloppu extraajat, ruuhka-aikojen kassat, Wolt-kuskit, jäätelönmyyjät (vain aurinkoisina päivinä), provisiomyyjät, Bolt-taksit, Tilapäiset muuttoavustajat ja muut satunnaiset keikat, marjanpoimijat, jne. 

Digitalisoitunut markkinatalous ei enää luo kunnollisia työpaikkoja – kaikkia ei enää tarvita.Sitä poliitikot ja ekonomistit eivät uskalla sanoa julkisesti. Tällaisia työpaikkoja kokoomuslaiset tarjoavat näille ”työtä vieroksuville sosiaalipummeille”. He julistavat rinta röyhöllä: ”Kyllä työtä tekevälle riittää”. Norsunluutornista ei nähdä, että keskuudessamme on jo työssäkäyviä köyhiä.

Orpolta ja Purralta on leikkauslistoja tehdessään jäänyt huomaamatta, että 2020-luvulla elämme jälkiteollisessa palkka­työ- ja yksinyrittäjä yhteiskunnassa, jossa arviolta noin 200 000 ihmistä ansaitsee työnteosta huolimatta vain köyhyysrajalle yltävät ansiot. Tähän johtopäätökseen on tutkimuksissaan tullut professori Mikko Jalonen.

Kun kunnollista työtä ei ole tarjolla meille on syntynyt runsas 152 000 pakkoyrittäjää ja lisäksi vielä ns. kevytyrittäjiä tai valeyrittäjiä, joissa yritysvastuu ja -riski siirretään työntekijälle. Kun on työvoiman ylitarjontaa, saadaan kilpailuttamalla palkat alas.

Puolella heistä kuukausiansio on alle 2000 euroa kuussa ja niistä puolella alle 1000 euroa. Lisäksi pudokkaista on tullut freelancer-armeija, joiden palkkataso on myös alle puolet vakituisen työntekijän palkasta.

Lisäksi työnantajat ovat vaatineet maahanmuuttajia lisää helpottamaan ”työvoima- ja osaajapulaa”. Vuonna 2024 Suomeen tuli 64 000 maahanmuuttajaa (huippuosaajaa?). 

Heidän koulutustasostaan ja osaamistasostaan ei ole tarkkaa tietoa. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka monta heistä ansaitsee Suomessa yli 6000 euroa kuussa tai enemmän. Vasta tällaisista osaajista on pulaa ja tarvetta elinkeinoelämälle. Veikkaan, että niiden prosenttiosuus ei ole päätähuimaava.

Palvelualojen työnantajat tarvitsevat valtaosaa heistä palvelualojen matalapalkka-aloille suomalaisten ”nirsojen” työttömien tilalle ja kilpailijaksi. Monet maahantulijat joutuvat työelämän heittopussiksi ja saadakseen työpaikan ja oleskeluluvan, joutuvat pakkoyrittäjiksi. Niiden keskuudesta löytyvät pahimmat työelämän sääntöjen rikkojat ja pimeän työvoiman hyväksikäyttäjät.

Kokoaikaisissakin työpaikoissa osalla on jo niin alhaiset palkat, että osan toimeentulosta joutuu hakemaa sosiaalitoimistosta. Olemme siirtyneet takaisin luokkayhteiskuntaan eli torppariajan renki- ja piika- yhteiskuntaan.

Pääoman ja rikkaitten lakattua maksamasta verotinkiään, on ollut pakko nostaa kunnallisveroa, jotta yhteiskunnan palvelut eivät romahtaisi kokonaan. Sehän sopi rikkaille koska se on tasavero eikä siten rasita heitä.

Graafi nro 37: Yrittäjien maksamien työtulojen ja todellisten tulojen erotus.

Kuvateksti: Mitä isommat todelliset tulot ovat, sitä enemmän he pinnaavat eläkemaksuissaan ilmoittaessaan YEL-työtulonsa. Vuonna 2024 Valtio eli veronmaksajat joutuivat sponsoroimaan yrittäjiä melkein 600 miljoonalla.

Kaiken kukkuraksi yritykset eivät jostain syystä maksa kunnallisveroa ollenkaan, vaikka he käyttävät veronmaksajien rahoilla maksettua infrastruktuuria ja palveluja. Yhteiskunta kouluttaa heille myös osaavaa työvoimaa. Valtio joutuu maksamaan osan yrittäjäeläkkeistä, kun pienyrittäjät eivät kykene hoitamaan velvollisuuksiaan ja alivakuuttavat itsensä. 

Lisäksi työnantajat ovat saaneet yhteiskunnalta puoli-ilmaista työvoimaa (n. 40 000 henkeä v. 2024) työttömien työllistämisen palkkatukena (50%-100% palkoista). Lisäksi vielä miljardikaupalla erilaisia tukiaisia ja verohelpotuksia sekä takauksia.

Graafi nro: 37. Kunnallisveroprosentit ovat nousseet

Kuvateksti: Kunnallisvero noussut 2-3 prosenttiyksikköä joka kirpaisee eniten pieni- ja keskituloisia.

Rikkailla on mahdollisuus pienentää kunnallisveroa pelkästään muuttamalla sopivan edulliseen kuntaan. Espoon kunnan sisällä on pieni Kauniaisten ”veroparatiisi” jossa voi optimoida kunnallisveroa mahdollisimman pieneksi.

Graafi nro: 38 . Veroprosentti ei kerro maksetuista veroista.

Kuvateksti: Rikkaat asuvat yleensä kunnissa, joissa on halvempi veroäyri kuin syrjäkylillä asuvilla pienituloisilla. Ero kunnallisverossa voi olla jopa 6-7 euroa.

Se tarkoittaa sitä, että vero on regressiivinen (vastakohta progressiiviselle verotukselle). Se tarkoittaa, että suurituloisilla on alhaisempi veroprosentti kuin pienituloisilla. Siis köyhän kunnan pienituloisen on nostettava kunnallisveronsa järjettömän suureksi saadakseen samat yhteiskunnan palveluihin tarvittavat varat, jotta palvelutaso pysyisi samana. 

Varsinkin, kun Orpon hallitus on pienentänyt valtiontukia kunnille. Kuntaliitto pitää ”täysin kohtuuttomana” pysyväksi ilmoitettua yli 400 miljoonan euron lisäleikkausta kuntien valtionosuuksiin.

Tämä rikkaitten luistaminen yhteiskuntavastuusta verovälttelyn avulla on globaali ilmiö, joka johtuu pääosin digitalisaatiosta. Teknologisoitunut tuotanto ei maksa enää veroja, kun aikaisemmat veronmaksajat on tuottavuuden nimissä poistettu liukuhihnoilta kaikkialla.

Duunari on menettänyt markkina-arvonsa lopullisesti. Esitin jo n. 30 vuotta sitten Hesarissa karkean ”työttömyyden elvytysohjelman”. Se on vieläkin ajankohtainen.

Graafi nro: 39. Tulojen ja varallisuuden jako globaalisti vuonna 2021

Kuvateksti: Maailman rikkaimpien ylimmän prosentin tulot ja varallisuus ovat lähteneet rakettimaiseen kasvuun. Taloustieteilijöiltä on täydellistä vastuuttomuutta, että he eivät ole mitenkään puuttuneet digitalisaation tuottavuushyötyjen jakoon ja verotuksen täydelliseen järjestelmävikaan.

Edellä esitetystä graafisulkeisesta voi vetää johtopäätöksen, että suomalaiset hyvätuloiset elävät itse asiassa ”veroparatiisissa” eikä ”verohelvetissä”. 

Jos noudatettaisiin edes alkeellista pyrkimystä verotuksen progressiivisuuteen, pitäisi aluksi palkkatulojen ja pääomatulojen yhteisverotus palauttaa takaisin ja niiden yhteissummaa verottaa sekä lisätä niiden progressiivisuutta – ja reilusti. 

Pitäisi pohtia syvällisesti ja miettiä, kenen hyödyksi teknologian kehityksen tuottavuushyödyt itse asiassa kuuluvat? Kyselin sitä jo kauppalehdessä melkein 30 vuotta sitten otsikolla: ”On tarpeellista puhua moraalista”.

Ei tullut vastauksia ekonomisteilta eikä muiltakaan moraalifilosofeilta. Kansanedustajien velvollisuuksiin se ainakin pitäisi kuulua.

Graafi nro: 40. Yhä enemmän ja yhä harvemmalle.

Kuvateksti: Tämän alun verodokumentin yksi uraauurtava tekijä oli talousprofessori Thomas Piketty. Hän on jo kymmenkunta vuotta sitten kiteyttänyt tulevan kehityksen joka on nytkin ajankohtainen. Rikkaille tarvitaan progressiivisia veroja lisää – ja paljon. 

Vihdoin ja viimein näkyy pientä valoa verotuksen suhteen EU:n tasolla. EU haluaa verottaa suuryrityksiä. Euroopan komissio aikoo esittää uusia EU-veroja, joiden tuotoilla hoidetaan elpymispaketin lainojen takaisinmaksu. Euroopan komissio valmistelee suuryrityksille uutta EU-veroa.

Vero kohdistuisi yli 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrityksiin, ja sen tuotot on tarkoitus käyttää EU:n elpymispaketin lainojen takaisinmaksuun. Takaisinmaksu tekee komission arvion mukaan 25–30 miljardin euron vuotuisen loven EU:n budjettiin. 

Tämä on jo pientä kehitystä mistä olen sauhunnut jo kymmeniä vuosia. Huomionarvoista on se, että suomalaiset talousprofessorit eivät ole älynneet (uskaltaneet?) tällaista ehdotusta tehdä. Miksihän?

Tai sitten verotuksessa on lopulta siirryttävä ns. ”kassavirtaverotukseen” jolloin verotusta ei enää voi manipuloida ja tulosta häivyttää erilaisilla kikkailuilla. Ehdotin sitä jo 36 vuotta sitten ensimmäisessä kirjassani. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole ollut mahdotonta.

Onko kukaan ekonomisti tai tulevaisuudentutkija Suomessa pystynyt 1980-luvulla lähimaillekaan yhtä tarkkaan ennakointiin Suomen tulevasta taloudellisesta kehityksestä?

PS. Löytyykö Suomesta yhtään ammattitaitoista ja rohkeaa ekonomistia, joka uskaltaisi tehdä VERTAISARVIOINNIN oheisesta kirjoituksesta?