102. Tekoäly ratkaisi ekonomistien puolesta sen mitä pitäisi tehdä?
Viime vuosina on kirjoitettu paljon lukuisista murroksista kuten työelämän murros, digimurros, energiamurros, ilmastomurros jne. Niihin murroksiin ekonomistit eivät ole keksineet mitään yhtenäistä ja yksiselitteistä syytä.
Nyt vaikeuskerroin on lisääntynyt merkittävästi. Nyt puhutaan pelokkaasti tekoälystä ja ”uudesta maailmanjärjestyksestä”, jossa mikään ei ole enää kuten ennen. Jo aiemmin olemme pelänneet diktatuurivaltioita kuten Venäjää ja Kiinaa ja niiden valtapyrkimyksiä.
Suurimman pelon on aiheutti kuitenkin demokratian kehtona pidetty Yhdysvallat, jonka presidentiksi valittiin toistamiseen Donald Tump. Heti alkoi tapahtua presidenttikauden alettua (20. 1. 2025) ja paljon. Hän allekirjoitti liukuhihnalta ns. asetuksia eli ”Presidentinmääräyksiä” joita kongressin ei tarvitse hyväksyä. Eikä siinä vielä kaikki.
Hän halusi heti ostaa Panaman kanavan ja Grönlannin mantereen sekä siellä olevat kaivos- ja energiavarat. Jos he eivät suostu hänen diileihinsä, hän uhkasi käyttää sotilaallista voimaa. Trump jopa uhkasi liittää Kanadan yhdeksi USA:n osavaltioksi. Samalla irtauduttiin ilmastosopimuksista ja vihreästä linjasta ja alettiin kiihdyttää öljynporausta. Kaikki paperittomat uhattiin lennättää pois USA:sta ja Meksikon rajalle julistettiin hätätila.
Graafi 1: Trumpin patsas Gazan Rivieralle.
Kuvateksti: Trump on jo suunnitellut patsaan ehdottamalleen Gazan tulevalle rivieralle. ”Vaatimattomana miehenä” sen pitäisi olla kullattu patsas keskellä pääbulevardia.
Eikä siinä vielä kaikki. Hän halusi olla suuri ”rauhantekijä” Israelin Gazan hävittämisen jälkeen. Entisenä grynderinä ehdotti, että se rakennettaisiin uudelleen kansainväliseksi lomaparatiisiksi. Hän naapurimailta lupaa kysymättä ehdotti, että palestiinalaiset siirrettäisiin naapurimaihin kuten Egyptiin ja Somaliaan. Tilalle tulisivat maksukykyiset israelilaiset.
Eikä hänen ”rauhantahtonsa” pysähtynyt ainoastaan Gazaan. Hän halusi lopettaa myös kolme vuotta jatkuneen Ukrainan sodan ja saada palkkioksi Nobelin rauhanpalkinnon. Trump omakätisesti soitti Putinille ja alkoi neuvotella rauhaa sekä Ukrainan että EU-maiden päättäjien päiden yli.
Samalla Trump ajatteli tehdä mahtavan diilin Ukrainan kanssa ja vaati ja kiristi jo USA:n maksamien yli 100 miljardin dollarin avustusten maksuksi Ukrainan nykyiset ja tulevat luonnonvarat joiden arvon arvioidaan olevan noin 500 miljardia dollaria.
Trump ei edes YK:n päätöslauselmassa tuominnut Vladimir Putinia ja Venäjää hyökkäyssodasta Ukrainaan. YK:ssa Yhdysvallat äänesti Venäjän leirissä: molemmat tukivat päätöslauselman versiota, jossa ei mainittu Venäjän roolia Ukrainan sodan aloittajana.
Se oli käytännössä transatlanttisen liiton hautajaiset sillä hän teki pilkkaa suhteista tai vuorovaikutteista, joka liittyvät Atlantin valtameren yli, erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välillä. Lisäksi hän on uhannut Eurooppaa ja muitakin maita erisuuruisilla tulleilla. Tullit Kiinalle on ainoa asia joka mielestäni olisi tarpeellinen.
Euroopalle Trump ilmoitti 25 prosentin tullit. Ranska puolestaan lupasi myös amerikkalaiselle viskille 25 prosentin tullit. Siitä Trump tulistui ja uhkasi puolestaan ranskalaisille viineille 200 prosentin tullit.
Graafi 2: Kiinan ylijäämä USA:han verrattuna
Kuvateksti: Kiina valloittaa maailmaa koska siellä ei sallita ay-liikettä, ja hikipajoissa orjatyö jatkuu tuottavuuden parantamisen nimissä. Ympäristönormeistakaan ei tarvitse välittää.
Venäjä on jo sodan aikana varastanut Ukrainalta viljaa noin miljardin euron arvosta. Se on tappamalla anastanut satojen miljardien arvosta Ukrainan omaisuutta: ydinvoimalan, kaivoksia, tehtaita, rakennuksia, koneita ja laitteita sekä maa-alueita. Sodan seurauksena Venäjä on tuhonnut Ukrainassa kiinteistöjä ja infrastruktuuria niin ikään satojen miljardien edestä.
Venäjä on varastaessaan tappanut jo n. 60-100 000 sotilasta sotilaita (haavoittuneet mukaan lukien n. 500 000) ja siviilit vielä päälle yli kolmen vuoden aikana. Jotta nämä raakalaismaiset teot tulisivat selkeämmin sanoitetuiksi, pitäisi mieluummin puhua jatketusta törkeästä massaryöstömurhasta.
Trump kutsui Zelenkyin allekirjoittamaan Yhdysvaltoihin ”ryöstödiilin” Ukrainan mineraalivaroista jotta USA voisi jatkaa sotilaallista ja taloudellista apua. Sitä ennen hän oli ehtinyt nimittämään Zelenkyiniä diktaattoriksi ja hänen kannatuksekseen Trumpin mukaan on Ukrainassa vain 4 prosenttia.
Graafi 3: Trump ojentaa Naistenpäivänä – Miestenpäivän kukat ystävälleen Putinille.
Kuvateksti: Trump on täysin pihalla viholliskuvasta, demokratiasta, ihmisarvosta ja Amerikan transatlanttisesta yhteistyöstä.
Tilaisuudesta tuli täysi diplomaattinen katastrofi. Presidentti Donald Trump ja varapresidentti J. D. Vance alkoivat sättiä Volodymyr Zelenskyiä olan takaa kiittämättömyydestä ja riittämättömästä asenteesta. Trump jatkoi läksytystä televisiokameroiden edessä: ”Et ole hyvässä asemassa. Sinulla on huonot kortit” Siihen Zelenskyi vastasi: ”Emme pelaa korttia herra presidentti”. Sitten Trump vastasi uhmakkaasti: ”Pelaat korttia, uhkapelaat miljoonien ihmisten hengellä. Uhkapelaat kolmannella maailmansodalla”.
Vielä lopuksi Trump tokaisi: ”Tämä on hyvää televisiota (ilmeisesti viihdettä), usko pois”. Tapahtuman jälkeen Zeleskyi itse asiassa heitettiin ulos Valkoisesta talosta. Tämän jälkeen koko Euroopan johtajat oli aivan kauhuissaan USA:n demokratian tilasta ja kokoontuivat heti hätäkokoukseen Lontooseen.
Ei kulunut kuin kolme päivää kun Trump ilmoitti lopettavansa kaiken tuen Ukrainalle ja odottaa, että Zelenskyi osoittaisi nöyryyttä hyväksymällä Trumpin luonnonvarojen ryöstösopimus ja matelisi hänen luokseen. Presidentti Emmanuel Macron kävi jo etukäteen nöyristelemässä Trumpia ja piteli jopa veljellisesti Trumpia kädestä.
Pitäessään puhetta kongressille hän voitonvarmasti ilakoitsi kertomalla, että Zelenskyi on lähettänyt hänelle kirjeen jossa hän nöyrtyi pakon edessä. Trump kertoi kirjeen sisällöstä, että ”Ukraina on valmis tulemaan neuvottelupöytään niin pian kuin mahdollista tuodakseen rauhan lähemmäksi liittyen sopimukseen mineraaleista ja turvallisuudesta.
Ukraina on valmis allekirjoittamaan sen mihin sopivaan aikaan tahansa. Arvostan sitä, että hän lähetti tämän kirjeen”. Samaan aikaan olemme keskustelleet Venäjän kanssa. Hän myös kehui miljardööri Elon Muskin hallinnon tehokkuusviraston johtamisesta.
Graafi 4: Mielenosoitus: Muskia ei ole valittu laillisesti tehtäväänsä.
Kuvateksti: Trump laittoi miljardöörit Muskin saneeraamaan valtion hallintoa pelkällä miljardöörin oikeudella. Sitä ei tarvita vahtimaan miljardöörien some-alustoja.
On meillä suomalaisilla myös kokemusta suurvallan nöyristelystä. Paavo Lipponen kävi ”nuolemassa presidentti George W.Bushin saappaita” ja ylisti hänen ”johtajuuttaan”. Siitä huolimatta, että Bush oli johtanut USA:n sekä Irakin että Afganistanin sotaan ja veti amerikkalaiset maailmanlaajuiseen taantumaan vuonna 2008.
Trump ei herättänyt kauhua ainoastaan maailmalla vaan myös omassa maassaan. Heti ensi töikseen hän valtuutti häntä miljoonilla presidentiksi tukeneen maailman rikkaimman miehen Elon Muskin ”tehostamaan hallintoa”.
Hänen johtamansa ”hallinnon tehokkuuden virasto” Doge (Department of Government Efficiency) on Yhdysvalloissa ottanut hallintaansa valtiovarainministeriön maksujärjestelmän, mitä jotkut ovat pitäneet jopa osana käynnissä olevaa vallankaappausta. Maksujärjestelmän kautta kulkevat esimerkiksi sosiaaliturvan ja terveydenhuollon Medicare-ohjelman maksut sekä liittovaltion työntekijöiden palkat. Siten se hallinnoi tuhansia miljardeja dollareita.
Ministeriön korkein virkamies eli suomalaisittain kansliapäällikkö David Lebryk yritti estää Dogelta pääsyn maksujärjestelmään, mutta presidentti Donald Trump määräsi hänet palkalliselle virkavapaalle.
Muskin johtaman ministeriön tavoitteena on hallinnon työvoiman laajamittainen vähentäminen. Tämä on yksi keino säästää Yhdysvaltain valtion rahaa jopa biljoona, eli tuhat miljardia dollaria. Business Insider -lehden tiistaina julkaiseman artikkelin mukaan DOGEn palkkalistoilla on nyt ainakin 30 henkilöä. Heistä useimmat ovat hyvin nuoria, eikä osalla ole käytännössä lainkaan kokemusta valtionhallinnosta.
Elon Muskin mukaan DOGE on jo nyt säästänyt veronmaksajien rahoja miljardi dollaria päivässä. Tarkkoja lukuja ei tässä vaiheessa ole käytettävissä. Satojen tuhansien hallinnon työntekijöiden kerrotaan kuitenkin jo hyväksyneen tarjouksen, jonka mukaan he eroavat palveluksesta välittömästi ja saavat muutaman kuukauden palkan.
Graafi 5: Yhteenlaskettu tuki Ukrainalle.
Kuvateksti: Eurooppa ja Yhdysvallat ovat jo joutuneet tukemaan Ukrainaa yli 200 miljardilla eurolla. Nyt olisi kohtuullista ottaa käyttöön länsimaisissa pankeissa olevat Venäjän 230 miljardin jäädytetyt varat. Rikollisen varat pitäisi ulosmitata aiheuttamistaan ihmishengistä ja aineellisista tuhoista. Kapitalismissa massamurhaajienkin rahat ovat turvassa. Markkinataloudessa omaisuudella on maailman tiukin suoja.
Eikä siinä vielä kaikki. Trump erotti Yhdysvaltain asevoimien pääesikunnan johtaja Charles Brownin, joka ehti toimia tehtävässä alle kaksi vuotta. Hänen kautensa piti kestää neljä vuotta. Hänen tilalleen Trump nimitti Dan Cainen. BBC:n mukaan Trump ilmoitti myös kahden muun korkea-arvoisen upseerin potkuista. Lähtöpassit saivat laivaston komentaja amiraali Lisa Franchetti ja kenraaliluutnantti Jim Slife, joka on ilmavoimien varapäällikkönä. He eivät ilmeisesti osoittaneet riittävää kunnioitusta johtajalleen.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kohauttanut monilla valinnoilla hallintonsa avainpaikoille: tv-juontaja Pete Hegseth puolustusministeriksi, rokotekriitikko Robert Kennedy terveysministeriksi, Trump-faniksi kääntynyt entinen demokraatti Tulsi Gabbard kansallisen tiedustelun johtajaksi ja maailman rikkain mies Elon Musk hallinnon tehostamisviraston johtajaksi.
Tässäkin joukossa liittovaltion poliisin FBI:n uuden johtajan Kash Patelin nimitystä voi pitää poikkeuksellisena. Kash Patel on FBI:n historian kokemattomin johtaja. Hän nousi asemaansa toistelemalla presidentille mieluisia valheita. Patel tunnetaan parhaiten salaliittoteoreetikkona, joka on syyttänyt FBI:ta poliittisista ajojahdeista Trumpia vastaan. Nyt hän saa johdettavakseen syytöstensä kohteena olleen järjestön.
The New York Times arvioi Patelin nimityksen olevan kaikkein kuvaavin esimerkki Trumpin toisen kauden vallankäytöstä, jossa avainasemassa ovat uskollisten henkilöiden nimitykset avainpaikoille ja presidentin valtaoikeuksien koetteleminen.
Nämä Trumpin omavaltaiset toiminnat jo muutaman viikon ajalta osoittavat, että hänestä on kuoriutunut Putinin ja Xi Jinpingin kaltainen diiktaattori. Trump on kaukana perinteisestä demokraattisesta hallintomallista ja vallan kolmijaosta. Korkeimman oikeuden tuomarithan hän laittoi mieleisekseen jo edellisellä hallintokaudellaan.
Uutismediaa painostetaan, lainsäätäjiä suitsitaan, epälojaaleiksi arvioituja virkamiehiä erotetaan, oikeuslaitos vannoo kostoa vääräoppisille ja miljardöörit ryhmittyvät uuden johtajan taakse. Käynnissä ei ole vain hyökkäys vapaata lehdistöävastaan.
Trump on nyt laittamassa tuontitulleja vähän joka puolelle jotta muut maat investoisivat Yhdysvaltoihin ja loisivat uusia työpaikkoja sinne. Trumpilla on ollut pieni ”informaatiokatkos”. Yhdysvalloissa lopetettiin General Motorsin autotehdas. Tilalle tuli Kiinalainen tehdas. Aikaisemmat tuntipalkat tippuivat 30 dollarista 13 dollariin ja puolet työntekijöistä tuotiin Kiinasta eikä siellä hyväksytty minkäänlaista ay-liikettä.
Graafi 6: Trump yrittää tullien avulla tuoda USA:han työtä.
Kuvateksti: Trumpin valtaannousu oli seurausta siitä, kun tehdastyö hävisi Kiinaan ja lopuista huolehti teknologia. Amerikkalaisista puolet putosivat tarpeettomien armeijaan ja uusien työpaikkojen lupaajasta tuli ”pelastaja”, kuten Hitleristä aikoinaan.
Digitalisaation lisääntyessä kansalaisten kahtiajako on todellisuutta myös kaikkialla. Se synnyttää ääriliikkeitä ja diktaattoreita. Trumpista on jo tullut uusliberalististen miljardöörien kauko-ohjattava robotti.
Kuinka sitten on mahdollista, että amerikkalaiset ovat valinneet tällaisen omavaltaisen diktaattorin? Olen varoitellut siitä jo 21 vuotta sitten kirjoituksessani: ”Globaalin kapitalismin kritiikki”.
Siinä kirjoitin mm. seuraavasti: ”Vielä 50-luvulla Yhdysvalloissa tehtiin maailman teollisuustuotannosta melkein 50 prosenttia, Euroopassa melkein 25 prosenttia ja Itä-Aasiassa alle 10 prosenttia. Vuonna 2000 Yhdysvaltojen osuus oli pudonnut noin 30 prosenttiin, Euroopan vajaaseen 15 prosenttiin, mutta Itä-Aasian tuotanto oli noussut jo yli 30 prosenttiin”.
Amerikkalaiset yritykset keksivät ennen automaation tuloa, että tuotannon siirtäminen orjatyöksi matalapalkkamaihin lisäsi tuottavuutta ja voittoja. Siksi keskiluokalta hävisi hyvin palkattu tehdastyö ja nyt puolet amerikkalaisista on pudonnut tai putoamassa huonosti palkattuihin palvelualojen ns. ”paskatyöpaikkoihin”. Sielläkin niiden palkkataso on niin alhainen, että sillä ei enää elä. Töitä on, mutta laadusta ei puhuta.
Suomessakin Yliopistot ovat olleet uusliberalistisen hybriksen vallassa jo ainakin 40-vuotta. Viime vuonna Yliopiston Opiskelijalehden kysely paljasti poliittisen kuilun kauppakorkeakoulun ja valtiotieteellisen välillä. Ovatko Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto jakautumassa oikeistolaiseen ja vasemmistolaiseen vaihtoehtoon?
Kyselytutkimuksen tekijän muistissa oli kauppakorkean peruskurssi, jolla luennoitsija oli suhtautunut kapitalismiin täysin kritiikittömästi. Tutkijan mukaan Kauppakorkeassa 89 prosenttia vastaajista koki tiedekunnan ilmapiirin olevan ”oikealla” tai ”lievästi oikealla”. Valtiotieteellisessä 92 prosenttia koki ilmapiirin olevan ”vasemmalla” tai ”lievästi vasemmalla”. ”Olimme yllättyneitä siitä, miten paljon vastaukset vahvistivat meidän hypoteesia”, tutkija sanoi.
Kyselyn toinen kysymys koski opiskelijoiden omia poliittisia mielipiteitä. Ne eivät jakautuneet aivan yhtä selvästi. Kauppakorkeassa 65 prosenttia vastaajista koki olevansa poliittisesti ”oikealla” tai ”lievästi oikealla”. Kolmannes luokitteli kuitenkin itsensä enemmän vasemmalle. Valtiotieteellisessä 80 prosenttia luokitteli oman poliittisen sijaintinsa ”vasemmalle” tai ”lievästi vasemmalle”. Ei ihme, että ekonomisteistä tulee pääoman juoksupoikia.
Graafi 7: Suomen huippuekonomistit
Kuvateksti: Nämä huippuekonomistit uskottelevat, että tuottavuuden lisääminen pysähtyneillä markkinoilla luo uusia työpaikkoja (=työtunteja). Poikkeuksena ehkä Markus Jäntti ja Matti Tuomala.
Pieni vuodatus ekonomisti Heikki Pursiaiselta Hesarissa: ”Keskiluokkaista mediaväkeä ärsyttää, että markkinatalous on tehnyt köyhistäkin niin rikkaita, että heillä on varaa kuluttaa jalon kurjuuden sijasta. Tätä mahdollisuutta köyhälistö tietenkin käyttää heidän mielestään väärin.
Tänä vuonna lehdet ovat täynnä valitusta siitä, että ihmiset ostavat lahjoja kiinalaisista verkkokaupoista. Tuotteet ovat niissä aivan liian halpoja. Miten kunnon väki voi enää erottautua, kun rahvaallakin on varaa kivoihin vaatteisiin ja tavaroihin?
Luokkatietoinen saarnaaminen ei ole vain rasittavaa. On suorastaan ihmisvihamielistä valittaa kapitalismin suuresta joululahjasta – halvoista tuotteista ja edullisesta ruoasta”, totesi Pursiainen.
Suomen huippuekonomistit eivät ole ymmärtäneet varoittaa tästä digitalisaation työttömyyttä lisäävästä vaikutuksesta ja verotuloja supistavasta kehityksestä. Onneksi joku muun tutkimusalueen professori on ”hauskasti” vääntänyt rautalangasta Trumpin menestyksen kupletin juonen kovapäisimmillekin suomalaisille ekonomisteille. Viestintäalan professori Anu Kantola on jo aiemmin varoitellut rikkaiden rikastumisesta. Nyt hän turvautui tekoälyyn ja kirjoitti äskettäin:
”Trumpin vaalivoitto on kuin pitkän aikavälin säätiedotus, joka sisältää vakavan myrskyvaroituksen. Ketä pitäisi syyttää, kun politiikka suututtaa?” Hän toisti lyhyesti tuotantoteknologian muutoksista, samasta mistä olen jo 40 vuotta varoitelluteli digitalisaation ja nyt tekoälyn työllisyysvaikutuksista ja eriarvoisuudesta. Sitten Kantola pohti, miten tähän eriarvoistumiseen on tultu ja mitenkä siitä päästäisiin eroon.
”Harkitsin koronavirusta ja herra Putinia, jotka ovat tuoneet viime vuosina menopaineita ja inflaatiota. Mutta sitten ajattelin robotteja ja AI:ta, jotka syövät työpaikkoja. Kysyinkin Chat GPT:ltä, mikä riittää: miten yhteiskuntien tulisi vastata siihen, että teknologia korvaa ja vie duunarien ja keskiluokan töitä?
Vastaus tuli heti, mutta valitettavasti ratkaisujen lista on liian pitkä tähän kolumniin. Mainitsen kuitenkin kärkipään: työläisten oikeudet, investoinnit infrastruktuuriin ja koulutukseen, minimipalkka, yritysten voittojen jako, yritysten yhteiskuntavastuu ja pääomien progressiivinen verotus, joka toteutetaan kansainvälisellä yhteistyöllä.
Jos näillä keinoilla rakennettaisiin maailma, jossa kaikilla olisi mahdollisuus elättää itsensä työllään, se saattaisi riittää. Sitä odotellessa Trumpin voitto on pitkän aikavälin sääennuste maailmalle ja sisältää vakavan myrskyvaroituksen. Turbulenssia tiedossa niin kauan kun talouden hyödyt valuvat enemmistön ulottumattomiin”.
Graafi 8: Guardian: Kuka kerää tuottavuushyödyt.
Kuvateksti: Ekonomistit vaikenevat ”jostakin kumman syystä” oleellisen, kuka korjaa digitalisaation tuottavuushyödyt?
Tekoälyn vastaus lämmitti mieltäni. Juuri tällaisia ehdotuksia olen ehdottanut jo 40 vuotta sekä ekonomisteille että poliittisille päättäjille. Suomalaisten huippuekonomistien sijasta kannattaisi ehkä hyödyntää tekoälyä useammin ja samalla säästettäisiin satojen talousprofessoreiden vuosikustannukset. Yhden talousprofessorin vuosikustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Suomalaisten ekonomistien ennakointitaidot ovat mustalaispovareiden luokkaa. Tekoälyn käyttö olisi kansantaloudellisesti kustannustehokkaampaa ja se lisäisi kansantalouden tuottavuutta merkittävästi näinä köyhien säästökuurien aikakaudella.
Ekonomistit eivät vieläkään ole ymmärtäneet, kenelle digitalisaation tuottavuushyödyt menevät. Kirjoitin siitä Hesariin jo 30 vuotta sitten (28.8. 1996) otsikolla: ”Kansantalouden käsikirja kateissa”. Tässä pieniä otteita siitä (ekonomisteilla ei ollut pienintäkään käsitystä siitä tuolloin – eikä vieläkään):
”Nyt teknologialla saatu tuotto menee yhä harvempiin taskuihin. Sieltä se ei enää kierry massojen ostovoimaksi, kuten ennen. Häviäjiä on vastedes yhä enemmän. Niin yksilöiden kuin valtioiden tasolla.
Nyt voitot menevät vain spekulaatiorahaksi vapautuneille rahamarkkinoille, kun niille ei ostovoiman hiipuessa löydy enää mitään järkevää tuotannollista investointikohdetta. Niiden seurauksena kaikki on yhtä vuoristorataa. Pörssikurssien, raaka-aineiden ja valuuttojen vaihteluväli voi olla kaksin- jopa kolminkertainen vuoden kahden sisällä. Se tekee kaiken järkevän taloudellisen suunnittelun mahdottomaksi. (…)
Teoriassa Jouni Särkijärvi on oikeassa mutta käytännössä ei. Särkijärven teoreettiset talouden tarkastelumallit eivät tunnista, että markkinatalous viime kädessä syö jo omaa häntäänsä. Särkijärvenkin pitäisi, entisenä kansanedustajana, miettiä mitenkä automaatiolla saatu tuotto saataisiin ohjattua takaisin kansalaisten ostovoimaksi. Nyt automaatio on pääoman edustajille käytännössä laillistettua veronkiertoa”.
Samana vuonna jo vuoden alussa sain Hesarista vielä palstatilaa (Olen ollut Hesarin boikotissa jo parikymmentä vuotta) jossa sain varoittaa tulevasta verotulojen häviämisestä ja hyvinvointivaltion romuttamisesta jota Orpon hallitus nyt täysimääräisesti romuttaa. Kirjoitin tuolloin (20.2. 1996) ennakoivasti otsikolla: ”Tietokoneiden maailmassa työtä ei riitä enää kaikille” (Meidän kaikki huippuekonomistit olivat hiljaa).
”Yhteiskunta saa verotulonsa lähinnä ihmistyöhön perustuvista tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista. Nyt tietokoneistettu tuotanto on ajamassa paisuvat tarpeettomien armeijat yhteiskunnan elätettäviksi. Samalla yhteiskunta saa tuotannosta yhä vähemmän verotuloja ja jaettavaa työttömien elättämiseksi sekä ostovoiman turvaamiseksi.
Vuosina 1990 ja 1993 teollisuustuotannon määrät olivat Suomessa samoja. Samalla tuotannon määrällä yhteiskunta sai nyt 20 miljardia vähemmän verotuloja - siitä huolimatta että kokonaistuloveroaste on noussut laman aikana kuusi prosenttia ja kunnallisvero 1-2 penniä.
Puolen miljoonan työttömän elättämiseen valtio ja kunnat joutuivat uhraamaan ylimääräisinä kuluina 33 miljardia. Jos mukaan lasketaan saamatta jääneet verotulot ja eläkemaksut, summa kohoaa 46 miljardiin.
Häviäjiä ovat myös palkansaajat. Koko valtakunnan vuotuinen palkkapotti pieneni kolmessa vuodessa 28 miljardia. Markkinoilta hävisi vastaava ostovoima. Ylimääräisten menojen ja saamatta jääneiden verojen ja palkkatulojen erotus oli yhteensä 80-100 miljardia markkaa, vaikka tuotanto pysyi samalla tasolla. Se on melkein puolet koko valtion budjetista”.
Kummallista, että vielä 30 vuoden jälkeenkin meidän huippuekonomistit, työelämän tutkijat, kansanedustajat ja AY-liike ovat aiheesta kollektiivisesti hiljaa!
Graafi 9: BKT:n valtava sisäinen muutos palkansaajilta pääomalle.
Kuvateksti: En ole nähnyt yhdenkään suomalaisen huippuekonomistin varoittavan näistä digitalisaation yhteiskunnallisesta vaikutuksesta.(vuosi 2019 oli viimeinen normaalivuosi ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa)
Kysymys ei ole aivan mitättömästä asiasta. Yritysjohtajat eivät investoi kun melkein 40 miljardia ostovoimasta on siirtynyt digimiljardöörien taskuun. Koko palkkapotti (eli ostovoima) on vuosittain pienentynyt 40 miljardia, vaikka työikäiset kansalaiset ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla 400 000 työntekijällä! 30 vuoden aikana yhteiskunta on menettänyt satoja miljardeja ostovoimaa ja varoja hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
Hyvinvointipalvelut murenevat käsiin, kun valtamediat eivät pidä poliitikkoja ajan tasalla. Jos veronalennukset kokonaisveroasteessa otetaan huomioon, valtion budjetissa pitäisi olla 20 miljardia enemmän rahaa (jos kokonaisveroaste olisi myös aiemmalla tasolla) jos digitalisaation tuottavuushyödyt saataisiin hyödyttämään myös kansalaisia, jos verotus toimisi kuten 30 vuotta sitten.
Kummallista, että meidän valtakunnan huippuekonomistit ja työelämän tutkijat eivät pysty tällaiseen loogiseen ja kaikista tilastoista todettavissa oleviin todisteisiin. He ovat jo 4-5 vuosikymmentä todistelleet uusliberalistista pajunköyttä. Katteeton ammattiylpeys estää heitä kääntämästä takkiaan vaikka jo kuusi talousnobelistia on uskaltanut tehdä sen. Ainoastaan yksi rohkein eli Sixten Korkman on uskaltanut parantaa mielipidettään.
Ne kuusi rohkeaa uusliberalistista talousnobelistia ovat seuraavat: Joseph Stiglitz, Daron Acemoğlu, Angus Deaton, James Robinson, Simon Johanson ja Geoffrey Hinton. (Kirjoituksen lopussa on tarkemmat linkit heidän uusiin aatoksiinsa).
Graafi 10: / Maailman talouden kasvun 10 vuoden keskiarvo
Kuvateksti: Ekonomistit eivät osaa selittää miksi talous ei vaan lähde kasvuun ja trendi on maailmanlaajuisesti koko ajan laskeva.
Kaikki ekonomistit kuorossa vaativat taloudellista kasvua ja sen saavuttamiseksi tuottavuuden kasvua. Siitä huolimatta, vaikka koko maailman BKT:n kymmenen vuoden keskimääräinen kasvu on hiipunut digitalisaation johdosta 6%:n tasolta (1960-luvulta) nykyiseen lähes nollakasvuksi. Ekonomistien täytyy olla aika kovapäisiä, kun finanssikriisistä alkaen Suomen BKT:n kasvu on ollut kohta parikymmentä vuotta pysähdyksissä.
Koko tämän ajan Euroopan keskuspankki on keinotekoisesti elvyttänyt (taikonut ”tyhjästä rahaa” (painanut katteetonta rahaa veronmaksajien riskiksi) ja pitänyt korkotason nollassa jotta investoinnit lähtisivät liikkeelle. Jostain kummasta syystä talous ei vain ole lähtenyt kasvuun kuten aina ennen.
Tuottavuus on nyt taikasana, jolla kaikki ekonomistit uskottelevat kasvun lähtevän lentoon. Tuottavuus tietenkin kasvaa kun sitä nostetaan teknologialla,
Graafi 11: Tuottavuuden kasvun lähteet 1975-2010
Kuvateksti: teknologia on tuottavuuden tärkein komponentti mutta talous voi kasvaa ilman työtuntien kasvua. Juuri siitä tuottavuus lisääntyy mutta työpaikat eivät.
Tästä syntyy se ongelma josta ekonomistit eivät puhu eivätkä pukahda. Kasvua syntyy vain jos saa ryöstettyä markkinaosuutta toiselta maalta. Kokonaismarkkinat ja niiden ostovoima eivät kasva. On ekonomisteilta epä-älyllistä uskotella poliitikoille ja kansalaisille, että markkinaosuuden riisto toiselta on kestävä ratkaisu jatkuvalle kasvulle.
Tätähän juuri Trump ja Putin käytännössä tekevät. Putin hamuaa Ukrainan maa-alueita, viljaa, maametalleja ja muinoin ollutta valtaa. Trump hamuaa Ukrainan mineraaleja ja valmistautuu pitämään Taiwanin tekoälyyn tarvittavat mikropiirit USA:n hallinnassa eikä Kiinan. Kiina taas hamuaa Taiwania ja tekoälytuotantoon tarvittavia parhaita mikropiirejä pitäen sitä omana maakuntanaan.
Erityisen vastuutonta on ekonomisteilta, että he ummistavat silmänsä teknologian tuottavuushyötyjen jaosta. Vaikka Orpon hallitus saisi talouden kasvuun, se ei nykyisellä teknologia-aikakaudella enää hyödytä Suomea eikä suomalaisia ja luo uusia kunnollisia työpaikkoja. Suurin osa teknologian tuottavuushyödyistä menee osinkoina pörssistä veroparatiisien kautta digimiljardööreille, joista on tullut satumaisen rikkaita.
Graafi 12: Maailman 10 rikkainta.
Kuvateksti: Näiden miljardöörien miljoonien avulla Trump onnistui keplottelemaan itsensä presidentiksi. Samalla hän pääsi kasvattamaan omaa varallisuuttaan.
Koska rahalla saa valtaa ja päinvastoin, niin nämä miljardöörit ovat käyttäneet tilaisuutta häikäilemättä hyväkseen. Jo aiemmalla presidenttikaudellaan Trump alensi ensitöikseen rikkaiden verotusta. Nyt nämä miljardöörit ovat laittamassa miljoonansa Trumpin vaalikassaan ja siihen on looginen syy.
Puolueista riippumattoman Center on Budget and Policy Priorities -järjestön mukaan Trumpin ensimmäisen kauden verolaki suosi kohtuuttomasti yli 837 000 dollaria vuodessa ansaitsevia eli rikkainta prosenttia. Nykyisessä vaalikampanjassaan Trump on lupasi pidentää verolakien voimassaoloa jopa kymmenellä vuodella. Verolakien hintalappu olisi jopa yli 400 miljardia vuodessa, eli noin 4 600 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana.
Kummallista, että meidän huippuekonomistit eivät ole varoitelleet vieläkään tekoälystä ja sen tulevista yhteiskunnallisista vaikutuksista demokratiaan, työllisyyteen ja yhteiskuntien verotuloihin. Tekoälyn voimakkaampi kehitys on ollut näkyvissä jo 10-15 vuotta.
Vieläkin he vähättelevät tekoälyn ”älykkyyttä” ja testivaiheen heikkouksia koska eivät pidä ihmisälykkyyden veroisena vaan pitävät sitä pelkkänä leikkikaluna. Esimerkiksi emeritusprofessori Mika Pantzar Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta on huolissaan turhasta synkistelystä.
Hän on todennut: Myös työmarkkinoilla nähdään vain synkkyyttä, vaikka työllisyys on historiallisen korkealla tasolla edelleen. Liiallista uhkakuvien maalailua hän näkee myös tekoälyn suhteen. ”Tekoälyn kyvykkyyttä hävittää työpaikkoja liioitellaan. Työt muuttuvat, mutta työ ei häviä.”
Tällä hän tarkoittaa, että yksi tekoälyä hyödyntävä konsultti voi tehdä kahden konsultin työt. Siis työ ”muuttuu” toiselta konsultilta mutta toiselta se häviää kokoaan. Tämä ”unohdetaan” aina sanoa ääneen. Ei yritys työllistä tarpeettomia konsultteja. Kaikessa teknologian hyödyntämisessä päämääränä on lisätä tuottavuutta ja hävittää kallista ihmistyötä.
Samanlaista katteetonta optimismia Pantzar esitti 27 vuotta sitten Eduskunnassa otsikolla: ”Työ ei lopu”. Hän jopa ennusti, että ”uusi teknologia synnyttää uutta tulonmuodostusta ja sitä kautta luo uutta kysyntää”.
Hän oli yksi luennoitsija (Olin siellä myös yksi luennoitsijoista) Suomen Rooman klubin järjestämässä tulevaisuus-seminaarissa, joka järjestettiin Eduskunnan auditoriossa 18.3.1998.
Kuulijoina oli kansanedustajia ja korkeita virkamiehiä. Pantzarkin esitti tuolloin tilaisuudessa parikymmentä uutta työtehtävänimikettä menetettyjen työpaikkojen tilalle. Niiden määrästä hän ei kuitenkaan puhunut mitään. Tuolloin ei vielä puhuttu Suomessa tekoälystä eikä alustataloudesta vaan automaatiosta, roboteista ja tietokoneista.
Ekonomisteille tekisi hyvää katsoa seuraava videopätkä: ”Kekkonen talk show” niin he olisivat edes vähän tietoisia tekoälyn mahdollisuuksista. Sen on tehnyt suomalainen asian harrastelija. Amerikkalaiset tekoälynörtit tekevät vielä paljon korkeatasoisempia propagandavideoita ja digitaalista huumetta.
Jo vähän ”hitaammankin” ekonomistin pitäisi ymmärtää minkälainen viestintäase se on Muskin omistamassa X-viestintäpalvelussa ja muissa digimiljardöörien some-alustoissa. Keskivertoamerikkalainen seuraa vain somen valheellisia ”pulinapalstoja” ja republikaanien Fox News tv-kanavaa. Amerikkalaisilta on jo kadonnut täysin käsitys mikä on tarua mikä totta.
Jo pelkästään Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella The Washigton Post -lehti laski, että hänen puheistaan löytyi yli 30 000 valhetta. Some-alustojen omistajat eli digidiktaattori Trumpin esikunnan miljardöörit taas manipuloivat niiden algoritmeja mieleisekseen niin että kansalaisten käsitys totuudesta hämärtyy täysin.
Graafi 13: Algoritmiä käytetään jo johtamisessa
Kuvateksti: Kiinassakin jo hyödynnetään tekoälyä korkeaa koulutusta vaativissa valkokaulustyöpaikoissa ja johtotasolla. Kiina on vakava uhka USA:n tekoälyn hegemonialle ja siksi Trump kokee Kiinan vakavammaksi uhkaksi kuin Venäjän ja haluaa siirtää sotilaallisen painopisteensä kauko-itään.
Tekoälyasiantuntijat eivät mielellään puhu tekoälyn hävittämistä työpaikoista vaan tuottavuuden parantamisesta. Sehän olisi oman oksan sahaamista ja epäsuosiota alan toimijoiden keskuudessa. Kuitenkin joku rohkea alalta löytyy sillä vääjäämätöntä kehitystä ei voi loputtomasti kieltää ja vaieta.
Hesarin toimittaja Niclas Storås kirjoitti (9.3. 2025): ”Tekoälyn tutkija käänsi kelkkansa: Työpaikkoja tulee tuhoutumaantavalla, jota kukaan ei osannut ennustaa. Keikahduspiste. Historian merkittävin teknologiamullistus saattaa tulla jo vuoden tai kahden päästä, uskoo huippuhakkeri Mikko Alasaarela. Kun kone on kaikessa ajattelussa ja ideoinnissa ihmistä parempi, mikään ei ole niin kuin ennen”.
Muuten meni oikein mutta otsikon kohta: ”kukaan ei osannut ennustaa”. Hän tiesi satavarmasti, että olen varoitellut tekoälyn työttömyysvaaroista jo 36 vuotta sitten – miksi hän valehtelee?
Tekoälyasiantuntija Alasaari totesi haastattelussa mm. seuraavaa: ”Olen kohta työtön ja niin olet sinäkin, jos teet töitä aivoillasi. Näin käy, mikäli teknologia-alalla yleistynyt väite pitää paikkansa. Se tarkoittaisi, että teknologiayhtiöt onnistuvat kehittämään tietokoneohjelman, joka kykenee tekemään kaikki ajattelua vaativat tehtävät paremmin kuin ihminen. Tällaista kutsutaan yleiseksi tekoälyksi, englanniksi artificial general intelligence (AGI”).
Hänkin on kääntänyt kelkkansa tekoälyn työllisyysvaikutuksista jo aivan lähivuosina ja perustelee: ”Sijoittajien sadat miljardit virtaavat datakeskushankkeisiin ja tekoäly-yhtiöihin juuri siksi, että olemme lähellä historian merkittävintä teknologista läpimurtoa?” Lisäksi hän todistele mitä on jo tapahtunut: Viime vuoden alussa netin sisällöstä yli puolet oli tekoälyllä tuotettua. Alasaarela ennustaa, että kuluvana vuonna jo yli 90 prosenttia netin sisällöstä on tekoälyn synnyttämää.
Hänen mukaansa jo ”nyt tekoäly on niin kehittynyt, että se voisi hoitaa suuren osan valtion virkahenkilöiden työstä”. Yleisellä tekoälyllä (AGI) on vain paremmat kyvyt kuin ihmisillä, kyky rakentaa tekoälyagentteja, jotka voivat tehdä kaikki duunit meitä paremmin.” ”Mitä sitten tapahtuu, se onkin sitten hyvä kysymys.”
Ehkä osalta loppuvat työt, ehkä yhteiskunta täytyy järjestellä kokonaan uudelleen. Toki rajumpiakin skenaarioita voi hahmotella.
Graafi 14: Tekoälyn kehittäjä Mikko Alasaari
Kuvateksti: Vaikka ekonomistit pitävät tekoälyä hölynpölynä, he vielä joutuvat nöyrtymään. Ekonomistit, jotka ovat ”järjen jättiläisiä”, eivät vieläkään oikein ymmärrä tekoälyn uhkakuvia saati sen yhteiskunnallisia vaikutuksia..
Vaikka ekonomistit ovat jo 30 vuotta uskotelleet poliitikoille, että ei huolta, teknologian syrjäyttämille työpaikoille syntyy automaattisesti vastaava määrä uusia parempipalkkaisia työpaikkoja ei se ole todellisuutta edes Yhdysvalloissa.
Tässä vuoden parin sisällä digijätit ovat tietysti ensimmäisinä hyödyntäneet tekoälyä ja laittaneet kovapalkkaista väkeään pihalle. Google on antanut potkut 12 000 työntekijälle. Vaikka Metan pörssikurssi nousi 400 prosenttia potkut tuli 10 000huippukoulutetulle työntekijälle. Amazon laittoi kilometritehtaalle 27 000 työntekijää. Tesla antoi potkut noin 14 000 työntekijälle. Intel irtisanoi yli 15 000 työntekijää jne.
Erityisesti näille aloille suomalaiset ekonomistit lupailivat valtavasti uusia hyväpalkkaisia työpaikkoja. Ovatko ekonomistit patologisia valehtelijoita? Kaikki edellä mainitut yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan eniten maailmassa ja silti ne vähentävät väkeään. Siitä huolimatta he vaativat yrityksiltä talouskasvua jotta kansalaisille saataisiin uusia työpaikkoja! Aikamoisia fakiireja nuo meidän ekonomistit.
Graafi 15: Myös USA:ssa palkkojen osuus BKT:sta vähenee.
Kuvateksti: Kaikissa maissa, jossa digitalisaatiota on alettu hyödyntää tuottavuuden lisäämiseksi, ostovoima vähenee ja kukaan ei enää investoi.
Nyt miljardööri Trump ajaa näiden amerikkalaisten digimiljardöörien etua (ja samalla myös omaansa. Ennen Trumpia ei vielä puhuttu digimiljardööreistä eikä niiden vallasta. Nyt digimiljardöörien edusmiehenä häärää maailman rikkain mies Elon Musk. Hän kuiskailee päivittäin Trumpin korvaan pikku vinkkejään digialustojen sääntelyn (regulaatio) purkamisesta. Sehän haittaisi rikastumista ja rajoittaisi kansalaisten mielipiteen ohjailua.
Tekoälyn voittajasta käydään kovaa kisaa. Amerikkalaiset digimiljardöörit huolestuivat kun kiinalaiset löivät pöytäänoman tekoälysovelluksensa Deepseekin. Sen kehittämiseen tarvittiin kuuden miljoonan dollarin arvosta tietokonelaskentaa. Open AI:n kehittyneimpien mallien koulutuksen arvioidaan maksavan kymmeniä ellei satoja miljoonia. Esimerkiksi Metan tuoreimman tekoälymallin kouluttaminen vaati kymmenkertaisen määrän laskentatehoa Deepseekiin verrattuna.
Jos ja kun se on totta, se on vakava paikka amerikkalaisille. He ovat laittaneet jo satoja miljardeja tekoälyn kehittämiseen ja voittajasta on mahdollisuus tulla digitriljardööri. Nyt vielä tekoäly on koe- ja testivaiheessa ja tekoälyohjelmia annetaan ilmaiseksi riippuvuuden saamiseksi. Vasta sitten aletaan rahastaa kunnolla ja jo nyt Hakukonejätti Alphabet harkitsee veloittavansa Google-hakukoneensa uusista generatiivisen tekoälyn ominaisuuksista.
Tekoälyn tuottamat hakukonevastaukset ovat kalliimpia tuottaa kuin perinteisemmät hakutulokset. Hakukonejätti Alphabet harkitsee veloittavansa Google-hakukoneensa uusista generatiivisen tekoälyn ominaisuuksista. Open AI on julkaissut kaksi uutuustuotetta,. Uutuuksiin kuuluu uusi o1-kielimalli ja uusi maksullinen tilausversio sen ChatGPT-sovelluksesta. Sen tilaus maksaa 200 dollaria kuussa.
Jotta amerikkalaiset eivät häviäisi arkkiviholliselleen Kiinalle, Trump tuki ”köyhiä” miljardöörikavereitaan julkistamalla tekoäly-yhtiöiden puuhaileman investointiprojektin, Stargaten. Se on toteutuessaan yksi maailman historian suurimmista investoinneista. Liittovaltion rahoja on tarkoitus laittaa hankkeeseen 100 miljardia dollaria. Hanke tavoittelee yhteensä 500 miljardin investointeja tekoälyyn seuraavina vuosina.
Graafi 16: Musk voitotontervehdyksessään Trumpin presidentiksi tulon juhlassa..
Kuvateksti: Vaikka Muskia ei ole valittu virkaansa vaaleilla, hän ohjailee jo mieleisiään eurooppalaisia populistisia puolueita Saksan ja Britannian vaaleissa. Lisäksi hän antaa potkuja amerikkalaisille virkamiehille jotka yrittävät säännellä digiyhtiöitä.
Trump uhkasi konfliktin alussa Zelenskyiä, että hän lopettaa tiedustelutietojen antamisen jos hänellä ei ole riittävää nöyryyttä allekirjoittaa mineraalisopimusta. Myöhemmin hän myös lopetti Starlink-tietojen jakamisen. Se on erittäin suuri menetys Ukrainan sodan jatkon kannalta. Trump on juoninut kiristysuhkaustaan miljardöörikaverinsa ja tukijansa Muskin kanssa.
Elon Muskin avaruusyhtiö SpaceX on laukaissut jo yli 3000 Starlink -satelliittia avaruuteen ja kohta tulee tuhansittain lisää. Hänen aikomuksensa on vallata koko maailmanlaajuinen puhelin- ja internet -verkosto omaan hallintaansa. Silloin hänellä on mahdollisuus monopolisoida ja rahastaa koko maailmani tiedonvälitys omaan taskuunsa.
Se lisää hänen yrityksensä ”tuottavuutta” ja samalla kaikki Suomessa toimivien puhelinoperaattorien kuten Telian, Elisan, Moi Mobiilin ja DNA:n työntekijät jalkautetaan kortistoon. Lisäksi työttömiksi joutuvat maailman kaikkien muidenkin maiden operaattoreiden henkilökunta.
Suomalaiset ekonomistit ovat olleet ihmeissään vain Trumpin mekastuksesta, mutta eivät ole varoitelleet häntä rahoittaneiden miljardöörien pyrkimyksistä Trumpin avulla digiyhtiöiden diktatuuriin Putinin ja XI Jinpingin rinnalle.
Ekonomisteilta on puuttunut täydellisesti ns. visiointikyky. He eivät olleet hereillä edes 40 vuotta sitten kun aloittelin varoitella automaation ja digitalisaation uhkakuvista. Tekoälystä varoittelin jo ensimmäisessä kirjassani 36 vuotta sitten.
Taaskin olen ainoa ja ensimmäinen toisinajattelija joka on varoittanut etukäteen julkisesti digiyhtiöiden tulevasta digidiktatuurista. Jo syksyllä ennen kuin Trumpia oli edes valittu presidentiksi, kirjoitin siitä KU:n blogilla otsikolla: ”Peli on jo menetetty” (21.10. 2024). Tässä joitakin referaatteja kirjoituksesta:
”Myöhemmin bisnesmiehet huomasivat tekoälyn mahdollisuudet ja nyt tekoäly-yhtiötä ollaan viemässä pörssiin. Kun pääomasijoittajat ja bisnesenkelit pääsevät mukaan tekoälybisnekseen niin kaikki ihanteelliset päämäärät katoavat silmänräpäyksessä. Nyt tekoälyn johtopaikkaa on tavoittelemassa kymmenkunta megayhtiötä ja kohta alkaa niiden välinen pudotuspeli. Siihen ei riitä edes digiyhtiöiden omat jättimäiset kassat vaan ”avuksi” tulevat pääomasijoittajien megaluokan miljardit”. (…)
”Tekoälystä on tulossa ydinaseeseen verrattava uhka, jota ei voi jättää muutaman bisnesmiehen tai diktaattorin mielialavaihtelujen varaan. Sitä ei voi myöskään jättää muutaman digimiljardöörin vallan ja alistamisen välineeksi. Ne voivat poliitikkojen ymmärtämättömyyden vuoksi vallata huomaamatta ja ”verettömästi” maailman (rahat ja vallan avulla) vain säätelemällä algoritmeja heitä hyödyttävällä tavalla”. (…)
Graafi 17: Teknojätit arvokkaampia kuin Helsingin pörssi yhteensä.
Kuvateksti: Teknojätit eivät osta vain presidenttejä vaan myös Suomen kaikki startup-yhtiöt vain pelkillä portsarirahoilla.
”Pörssittämisen jälkeen tekoälyn oppivia algoritmejä ei enää rukata ainoastaan mainosmaailman tarpeisiin vaan myös rikkaitten bisnesmaailman kiihtyviin voittojen lisäämiseen. Kansalaisten poliittisten mielipiteiden muokkaus ei jää enää pelkästään heidän jo pääosin omistamien valtamedioiden varaan, vaan sillä voidaan muokata myös oikeistolaista ”vapaus”-käsitettä kaikilla somepalstoilla esimerkiksi rikkaitten verovapauksien lisäämiseksi (ns. uusliberalistisilla ”totuuksilla”) ja verojen välttelyyn. (…)
”Niillä alustoilla voidaan kehitellä mitä valeuutisia tahansa ja kun tekoäly otetaan käyttöön, kukaan ei ole niiden tuotannosta selvillä ja vastuussa. Oikeuskäsittelyjä on nostettu mutta digiyhtiöiden juristiarmeija voi venyttää niiden käsittelyn vuosien pituisiksi. Sinä aikana ne voivat tahkota rahaa moninkertaisesti mahdollisten sakkojen verran. Somettajien jokainen klikkaus tuo alustojen omistajille taukoamatta rahaa”. (…)
”Nämä digimiljardöörien omistamat jättiyhtiöt ovat myös omistajina jättipankeissa ja pääomasijoitusyhtiöissä(Hedge-rahastot). Niiden avulla ja kanssa he voivat saada ”sisäpiiritietoa” ja ostaa kilpailijoitaan, verovaroilla tuettuja aloittelevia startup-yhtiöitä”. (…)
”Demokraattisten maiden määrä maailmassa on koko ajan supistumassa eikä kasvamassa. Samoin vapaan tiedonvälityksen maat. Suurimmat maat kuten Kiina ja Venäjä ovat diktaattorien vallassa ja pienempiäkin riittää: Pohjois-Korea, Valko-Venäjä, Unkari, Saudi-Arabia, Brasilia, ja lukuisat Afrikan maat. Muista uhkista Kiinan ja Taiwanin välit ovat kriisiytymässä ja odottamassa puhkeamistaan. (…)
”Yhdysvaltojakaan ei juuri voi lukea demokraattiseksi jos Trump pääsee jälleen valtaan. En ole enää katsomassa palataanko vanhaan keynesläiseen talousoppiin vai siirrytäänkö digidiktatuuriin”. ( -siis kirjoitettu ennen Yhdysvaltojen presidenttivaaleja).
Graafi 18: Kolme diktaattoria
Kuvateksti: Kaikkien kolmen suurimpien valtioiden hallitsijoista on tullut diktaattoreita ja ”köyhien edusmiehiä”.
Kummallista, että tällaisia varoituksia ei tullut ekonomisteilta ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja – Miksiköhän?
Epäilin kirjoituksessani digidiktatuurin tapahtuvan seuraavan 40 vuoden aikana, mutta Trump laittoi heti toimeksi. Hän ja digimiljardöörit rymistelivät kuin norsut porsliinikauppaan. Demokratiasta tuli muinaismuisto.
Nyt eivät ”hitaimmatkaan” ekonomistit voi väittää, etteikö hänestä ole sukeutunut tyylipuhdas diktaattori! Nyt meitä hallitsee jo kolme pesunkestävää diktaattoria jotka sattuvat vielä olemaan maailman suurimpien ja merkittävimpien maiden hallitsijoita.
Nyt tarvittaisiin ekonomisteilta – näiltä ”järjen jättiläisiltä” – rivakasti uusia ja rakentavia neuvoja poliitikoille, miten tästä alhosta selvittäisiin kuiville. Olisi korkea aika lopettaa näpertely pelkkien korkojen, inflaation, velkasuhteiden, BKT:n kasvun, kilpailukyvyn jne. parissa vellominen. Pitäisi ruveta ajattelemaan isosti!
Ekonomistien pitäisi uskaltaa sanoa jo viimeinkin, että markkinaehtoinen täystyöllisyys ei ole enää realismia kuten sanoin jo 36 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassani: ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä? (Tammi 1989). Voit lukea ja kopioida se tästä.
Se on ollut vaikeaa myös valtamedioille. Vihdoin ja viimein Hesarin pääkirjoitusten ja mielipideosaston esimies Saska Saarikoski käänsi takkinsa ja kirjoitti ansiokkaasti pääkirjoitussivulla otsikolla: ”Supermiljardöörien valta rapauttaa uskoa tasa-arvoon”.
Kirjoitus oli kuin omasta kynästäni. Olen ollut parikymmentä vuotta Hesarin boikotissa, joten hämmästykseni oli melkoinen. Sen jälkeen kun Hesari sai päätoimittajakseen Erja Yläjärven, lehti ei enää ole ollut pelkkä uusliberalismin äänitorvi.
Täystyöllisyyttä poliitikot ovat sitkeästi jahdanneet jo yli 30 vuotta uusliberalististen ekonomistien neuvoilla – onnistumatta! Heidän neuvoillaan Orpokin on säästämässä kansalaiset hengiltä kilpailukyvyn saamiseksi ja talouskasvun saamiseksi alkuun. Ekonomistit ja poliitikot ovat jo lähes 20 vuotta luvanneet kasvua ja että - nyt juuri - ollaan saamaisillaan talouskasvu alkuun, kun vain ollaan optimistisia.
Graafi 19: Julkisyhteisöjen velka ja kasvu
Kuvateksti: Jo yli 30 vuotta Suomen hyvinvointipalveluja on pidetty yllä pelkän velan avulla. Kaikki teknologian tuottavuushyödyt ovat menneet digimiljardööreille ja pääomasijoittajille.
Ekonomistien syntitaakka on suuri. Yli 30 vuotta he ovat uskotelleet poliitikoille, että täystyöllisyys on digitalisaation avulla mahdollista. Yllä olevasta graafista näkee, että 90-luvulla jokaisen työpöydälle tuli tietokone jonka avulla alettiin nostaa tuottavuutta. Automaatio ja robotit tulivat jo 80-luvulla ja niistä on tullut entistä älykkäämpiä..
Tuottavuus toki nousi, mutta ekonomistit valehtelivat, että ei se mitään, tilalle tulee uusia palvelualojen työpaikkoja. Tulikin internet ja itsepalvelu, osa-aika ja epätyypilliset matalapalkkatyöt, joilla ei enää elä ilman tukia.
Valehtelu jatkui aina vaan lisää, kun palvelualaa automatisoitiin niin ekonomistit lupasivat, että menetettyjen työpaikkojen tilalle tulee vastaava määrä suurempaa osaamista vaativia korkeapalkkaisia työpaikkoja.
Työpaikkojen uhkakuvat vain lisääntyvät kun tulevaisuuden tutkija Risto Linturi tykitti Hesarissa otsikolla: ”Kuin ihminen, mutta kone”. Hän pelotteli uusista roboteista joista tekoälyn avulla tulee entistäkin älykkäämpiä toteamalla: Käytännössä kyse on siitä, että ”humanoidiroboteilla voidaan automatisoida kaikki ne fyysiset tehtävät, joihin ei aiemmin ole ollut taloudellisesti järkevää rakentaa omaa, erikoistunutta robottia. Yksi humanoidirobotti maksaa suunnilleen pienen henkilöauton verran, noin 20 000 euroa, kun niitä saadaan massatuotantoon. Todennäköisiä ensimmäisiä ostajia ovat yritykset, myöhemmin myös varakkaat yksityishenkilöt”.
Linturin kanssa debatoimme sähköpostitse vuosia sitten, kun hän oli tehnyt ultraoptimistisen tulevaisuus-skenaarion Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle otsikolla: ”Suomen sata uutta mahdollisuutta”. Siinä selonteossa hän ei puhunut sanallakaan digitalisaation kääntöpuolesta ja yhteiskunnallisista uhkakuvista.
Nyt hän näkee vihdoin myös uhkakuvia. Hän totesi: ”Nyt kun teknologia alkaa hoitaa entistä ahkerammin ihmisten tehtäviä, yhä useamman tunne merkityksellisyydestä tai ainakin omasta tarpeellisuudesta saattaa kadota”. Onko hänkin kääntänyt takkinsa?
”Toinen haaste koskee tulonjakoa. Miten pidetään huoli, että automaatio ei kasaa varallisuutta vain pienelle osalle ihmiskuntaa? Lopulta myös demokratia nitisee ja natisee”,
Pieni optimismini mureni kun hänen tulevaisuuden ratkaisuehdotuksensa oli suorastaan vastuuton ja selkärangaton: ”Ehdotukseni on, että melotaan niin perkeleesti ja väistellään kiviä. Tämä on tätä nyt seuraavat parikymmentä vuotta. Toivotaan, että siellä on suvanto kosken jälkeen eikä putous. Vielä sinne ei näe.” – Olipa tulevaisuudentutkijaltarohkaiseva ”ratkaisuehdotus”. Täytyypä oikein onnitella!
Myös suomalaiset ”huippuekonomistit” harhauttavat poliittisia päättäjiä vieläkin kuten Mika Maliranta katteettomallaoptimismilla. Suomalaiset ekonomistit eivät juuri ole osanneet ennustaa tulevaa, mutta hän on sentään nyt uskaltautunut ja todennut: "Pian kansakuntamme pääsee nauttimaan vahvasta kasvukaudesta. Olen hyvin luottavainen, tai sanotaanko, että aika varma.” Suomen talous lähtee uuteen nousuun hyvän digitaalisen osaamisen (tuottavuuden nousun), innovaatioiden ja lupaavien startup-yritysten avulla.
Tähän katteettomaan optimismiin ei kuitenkaan ole aihetta, joten laitan tähän pienen tilastokoosteen korkean osaamisen uusista työpaikoista.
Graafi 20: Suuret yritykset työllistävät pääosin ulkomaalaisia.
Suomessa ekonomistit iloitsevat, ja vaativat suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Valitettavasti ne eivät enää työllistä juuri suomalaisia. Tästä kehityksestä Trumpkin on huolissaan.
Lisäksi isot yritykset ovat jo monikansallisia ja valtaosin pääomasijoittajien hallinnassa. Tavalliset duunarit eivät ole heille eikä suomalaisille ekonomisteille enää minkään arvoisia.
Graafi 21: Yritysten rakenne / Suuret ja pienet
Mitä suurempi yritys sitä vähemmän se työllistää työntekijöitä suhteessa liikevaihtoonsa. Ne on myös pidemmälle automatisoituja jolla lisätään tuottavuutta.
Mikroyrityksistä ovat muutaman hengen salkkuyrityksiä joista valtaosa on ns. pakkoyrittäjiä, kun oikeita työpaikkoja ei enää ole tarjolla. Ne eivät ole niitä ”kovapalkkaisia yritysjohtajia” ja osalla heistä on niin pienet tulot, että tarvitsevat tulonsiirtoja.
Graafi 22: Reaaliansioiden kasvu
Reaaliansioiden kasvu on pysähtynyt kun työtunnit ovat pysyneet vakiona jo 30 vuotta. Myös työpaikkojen laatu ja palkkataso ja ovat pudonneet ja ns. epätyypilliset työpaikat lisääntyneet. (ns. ”paskatyöpaikat”).
Ostovoima on katoamassa eivätkä työnantajat enää investoi kun he tietävät, että ostovoima ei enää kasva. He nostavat vain ylisuuria osinkoja tai ostavat omia osakkeitaan mitätöidäkseen ne heti. Se nostaa pörssikursseja ja heidän osakkeidensa arvoa.
Graafi 23: Omaisuustulojen kasvu ei heijastu kulutukseen.
Rikkaiden tulot eivät heijastu kulutukseen. Jos pääomatulot lasketaan mukaan ne menevät yleensä pörssin uhkapeleihin tai muihin pääomasijoituksiin. Ei enää investointeihin ja uusiin työpaikkoihin, koska markkinoilta on hävinnyt ostovoima.
Digitalisaation tuottavuushyödyt menevät pörssin osinkoina valtakunnan rajojen ulkopuolelle, eikä enää kulutukseen Suomen markkinoilla.
Graafi 24: USA:n ja EU:n investoinnit tutkimukseen ja teknologiaan.
Ekonomisti Mika Maliranta on optimisti ja uskottelee, että Suomella on hyvät valmiudet kansainvälisessä teknologiakilpailussa. Osaaminen ja teknologia on kuitenkin jo digimiljardöörien omistuksessa ja hallinnassa. Eikä siihen suomalaisen TESI:n pennoset riitä.
Tätä samaa Malirannan ”optimismia” ehdottelin jo 40 vuotta sitten Kauppalehdessä (14.3. 1984). Vaikka kirjoitin sen ”kieli poskessa”, siitä tuli ekonomistien uskonkappale 40 vuodeksi. Pieni ote siitä.
” Suomi ja Japan (nyt Kiina ja USA) voisivat keskittyä pelkästään tähän teollistuneen maailman tarvitsemien tuotteiden tuottamiseen. Monopoliaseman saavuttaminen maailmanmarkkinoilla ja ranskalaisen, englantilaisen, saksalaisen, italialaisen, ruotsalaisen ja amerikkalaisen teollisuuden saattaminen polvilleen pitäisi julistaa kansallishyveeksi.
Ja toivoa, että näiden maiden työttömyysavustukset olisivat riittävän suuret, jotta ne kykenisivät ostamaan suomalaisten robottien tuottamia halpoja tuotteita. Kaikki näyttää siis lupaavalta, jos suomalaisella sisulla pystymme Japanin kanssa kasvamaan tuotannollisen toiminnan herrakansaksi.
Tämänsuuntaisella työnjaolla Suomi voisi työllistää monta elektroniikan erikoismiestä, jolle voidaan maksaa riittävän kovaa palkkaa, jota voidaan riittävän kovasti verottaa, jotta valtio pystyisi maksamaan riittävän suurta kansalaispalkkaa sille porukalle, joka jostakin syystä kuitenkin jäisi tuotannon ulkopuolelle.
Ja tällaisen tuotannollisen volyymin ollessa käynnissä, ei ehkä tarvitsisi robottejakaan laittaa verolle!”.
Uusliberalistiset ekonomistit uskottelevat, että pienillä, vikkelillä ja innovatiivislla on mahdollista kilpailla suurten ja ”jähmeitten” yritysten kanssa. Meille on tuputettu tätä vaihtoehdotonta totuutta jo yli 40 vuotta. Turhaan optimismiin ei todellakaan ole aihetta.
Graafi 25: Vihreiden startup -yhtiöiden määrä romahti.
Ekonomistit ovat markkinoineet innostuneesti vihreän siirtymän olevan Suomelle uusi mahdollisuus ja luovan uusia työpaikkoja. Niin kauan kuin yhteiskunta tuki startup - yrityksiä, kasvu pyrähti nousuun. Kun pääomasijoittajat eivät lähteneet investointeihin mukaan, kasvu lopahti.
Heitä ei kiinnosta maapallon pelastaminen vaan lyhytaikainen ahne ja nopea rikastuminen. Se jätetään jälkipolven murheeksi. Taloustieteen toisinajattelija Oxfordin yliopiston ajatuspajan professori J. Doyne Farmer on vanhoilla päivillään alkanut huolestua maapallon tilasta.
Hän ja muut tutkijat ovat laskeneet, että siirtyminen fossiilittomaan energiaan ja polttoaineisiin eli niin sanottu vihreä siirtymä, voi maksaa maailmanlaajuisesti jopa 80 biljoonaa dollaria eli 80 000 miljardia dollaria. Siirtymä maksaa sitä enemmän, mitä myöhemmin sen toteuttaa.
Tällaista summaa ei löydy edes miljardööreiltä, joten tehtävä lienee mahdoton. Ei siis kannata synkistellä, maailmalla kaikki on hyvin – ainakin optimistit uskottelevat.
Graafi 26: T&K-henkilöstö ja tutkimustyövuodet 2010- 2016
Kovapalkkaisten ja korkeaa osaamista vaativien T&K työntekijöiden määrän ”kasvu” ei oikein vastaa ekonomistien uskomuksia. Se on jatkanut hiipumistaan vuoden 2016 jälkeenkin. Kokonaismääräkin on olematon.
Graafi 27: IT- henkilöstön määrä vuosina 2005-2015
Nokian romahduksen jälkeen it-yritysten korkeapalkkaisten työntekijöiden kasvu on jymähtänyt vaatimattomalle tasolle. Vieläpä isot digijätit Yhdysvalloissa heittävät väkeään kymmenin tuhansin pihalle. Suomessakaan ei enää lisätä kallispalkkaista ja hyvin koulutettua it-väkeä.
Graafi 28: Työttömäksi jääneitä vastavalmistuneita
Poliitikot ovat koko ajan valittaneet sote-alan työntekijäpulasta. Työnantajat taas tietojenkäsittelyn ja tietoliikennealan sekä tekniikan erityisosaajista. Nyt korkeakoulutetut joutuvat suoraan kortistoon.
Täysin uusi tilanne on nyt myös tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan opinnoista valmistuneilla. Aiemmin heistä kilpailtiin, Viime aikoina luvuissa ovat näkyneet muun hallituksen säästötoimet, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin monissa laitoksissa ja virastoissa.
Ekonomistit kuitenkin vaahtoavat koulutuksen ja tutkimuksen nimeen talouskasvun vauhdittamiseksi.
Graafi 29: Viestintäalan työttömyys nousuun.
IT-alaan läheisesti kuuluvalla viestintäalalla avoimilla työpaikoilla tilanne on myös mollivoittoinen. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden epäsuhta on huutava. Mainostoimistoissakin ovet avautuvat vain ulospäin.
Graafi 30: Startup –yhtiöiden tila Suomessa perustamisvuoden mukaan.
Mika Maliranta ja Mika Panztar uskottelevat Startup -yhtiöiden avulla saavan Suomen uuteen nousuun. Niiden lukumäärä ei ole nousussa vaan – päinvastoin - laskussa.
Ne työllistävät vain kourallisen nörttejä tai tohtoritasoisia erityisosaajia. Ne eivät työllistä kortistoväkeä eivätkä massoja. Ei taida olla aihetta mihinkään katteettomaan optimismiin.
Graafi 31: Startupien konkursseissa tulossa ennätysvuosi.
Startup –yritysten konkurssit, selvitystilassa ja lopettaneissa yrityksissä ei ole mitään aihetta katteettomaan optimismiin vaikka Mika Maliranta niin uskottele. Lisäksi on muistettava, että useimmat startup –yritykset eivät innovoi uusia hyödyllisiä tuotteita joiden tuotanto mahdollisesti loisi uusia työpaikkoja. Suurin osa tekee uusia sovelluksia automatioon ja alustatalouden uusiin itsepalvepalveluiden sovelluksiin, joilla työpaikkoja hävitetään.
Graafi 32: Sijoittajat ostavat suomalaiset kasvuyritykset
Jos jotain ”myönteistä” startupien kohdalta voi sanoa, niin huippuvuonna 2015 (sen jälkeen alkoi niiden määrällinen lasku) Suomesta ostettiin ns. kasvuyrityksiä Euroopan keskimääräistä enemmän. Siis ne olivat pääomasijoittajien mielestä keskimääräistä kiinnostavampia ostokohteita.
Ne ovat niitä, joita digimiljardöörit ostavat taskurahoillaan tusinoittain oletuksella, josko joku niistä lähtisi lentoon. Nyt suomalaiset poliitikotkin ovat heränneet siihen, että verovaroilla tuetut muutaman nörtin perustamat startup -yritykset ostetaan heti liian pieninä jättiyhtiöiden hyötykäyttöön.
Suomeen perustettiin Suomen teollisuussijoitus (Tesi) aiemman Business Finland Venture Capitalin tilalle. Tesi on Suomen mittakaavassa keskeinen ja suuri toimija. Se hallinnoi yhteensä 2,6 miljardin euron pääomia.
Viime vuonna se teki sijoituksia ja sitoumuksia 235 miljoonalla eurolla sekä pääomasijoitusrahastoihin että suoraan kasvuyrityksiin. Niistä se sijoitti rahastoihin 161 miljoonaa ja teki suoria sijoituksia 48 miljoonalla eurolla. Se ei riitä edes yhden keskisuuren yhtiön rahoitustarpeisiin.
Tällä summalla poliitikot uskovat pelastavansa alkuvaiheen startupit kasvamaan isommiksi jotta niiden hyödyt ja verotulot jäisivät Suomeen. Suomalainen tekoäly-yhtiö Silo AI myytiin yhdysvaltalaiselle puolijohdevalmistaja AMD:lle merkittävällä, 615 miljoonan euron hinnalla. Siis tappiollisen yrityksen joka ei ollut tuottanut penniäkään voittoa.
Tesi siis uskoo osaavansa sijoittaa paremmin kuin rahastoja hallinnoivat tiimit. Epäilen pahasti, että kun poliitikot ryhtyvät sijoittamaan käy kuten aikoinaan Valcolle
Poliitikkojen suhteellisuustaju taitaa hieman pettää, koska digimiljardööreille on aivan sama, ostavatko he epävarman aloittelevan startup-yrityksen halvalla vai jo valmiin toiminnassa olevan hyväksi todetun digiyrityksen pienemmällä riskillä. Tesi siis uskoo osaavansa sijoittaa paremmin kuin pääomasijoittajat.
Graafi 33: Ulkomaalaisten työllisyystilanne
Ekonomistit ja EK ovat kuorossa vaatineet uutta ”työperäistä maahanmuuttoa” koska kaikki valittavat työvoimapulasta. Luonnollisesti kaikki kehittyneet maat janoavat huippukoulutettuja ja startup –tasoisia (tohtoritasoisia) erikoisosaajia, joiden palkkataso alkaa n. 6000 eurosta ylöspäin.
Oheisessa Suomeen tulleista maahanmuuttajatilastossa tällaisia superosaajia ei juuri ole. He kilpailevat niistä ns. ”paskatyöpaikoista” joista suomalaisetkin gaussin -käyrän vasemman laidan kulkijat.
Melkein kaikki ulkomaalaisista maahanmuuttajista ovat työttömiä ja heidän joukostaan ei taida löytyä kovinkaan monta niitä kaivattuja huippuosaajia joiden palkkataso on yli 6 000 euroa kuukaudessa. Työtä vailla on melkein kaksinkertaisesti mitä ”viralliset tilastoluvut” ovat.
Graafi 34: Työllisten määrän muutos eri ammattien pääryhmissä.
Kummallista, että ekonomistit vaativat lisää korkeakoulutettuja työntekijöitä, vaikka korkeapalkkaisille erityisosaajille ei enää tekoälyaikakaudella löydy töitä. Parissa vuodessa 22 000 erityisasiantuntijaa ja 33 000 asiantuntijaa on siirtynyt tarpeettomien armeijaan.
Tämän tilaston kummallisuus oli, että uusien työpaikkojen tilastoja kaunisti 33 000 uutta johtajaa. Tilaston teettäjältä yliaktuaari Pertti Taskiselta
tiedusteltiin syytä moiseen lisäykseen, mutta hän ei löytänyt selitystä siihen. Eikä yksikään ekonomisti eikä työelämän tutkija ole julkisuudessa avannut tilastoa.
Minä voin kyllä tehdä valistuneen arvauksen. Nämä 33 000 ”johtajaa” ovat myös niitä poispotkittuja erikoisosaajia joilta tekoäly on jo vienyt työpakat. He ovat kuitenkin ns. pakkoyrittäjiä jotka ovat perustaneet oman yhden miehen ”konsulttitoimiston”. Tai sitten Startup –yrityksen, jossa saa edes pientä yhteiskunnan apua toimintaa aloittaessa.
Työttömyys on heille niin uusi ja hävettävä takaisku ja he sinnittelevät mieluummin pienemmällä palkalla vaikka ns. pakkoyrittäjäksi henkensä pitimiksi. Erityisasiantuntijan titteli on noussut arvoasteikossa ”johtajaksi”, mutta tulot ja ostovoima pienentyneet. Näiden tilastotietojen valossa en voi olla kovin optimistinen kuten ekonomisti Mika Maliranta.
Samaa positiivisuuden posetiivia on veivannut myös sosiologian professori Juho Saari. Hän kysyy: Onko synkistely karannut jo käsistä? ”Tähänastinen kehitys ei ole niin synkkää eikä tulevakaan kehitys yhtä synkkää kuin julkisuudessa mieluusti esitetään”, sanoo professori Saari Tampereen yliopistosta.
Siinä mielessä hän on oikeassa, että Suomi vielä toistaiseksi kuuluu maailman mittakaavassa harvoihin hyvinvointimaihin, mutta se ei paljon lämmitä, jos muilla mailla menee vielä huonommin. Kun Orpon hallituskausi on lopussa, Suomen hyvinvointivaltio on henkitoreissa.
Graafi 35: Tulojen vuosikasvu eri tulodesiileissä.
Kuvateksti: Hyvinvointivaltio loppui jo vuonna 1990, jonka jälkeen vain rikkaat ovat Suomessakin rikastuneet ja rajusti. Sosiaalialan professorin pitäisi olla huolissaan ja synkistellä eikä olla eriarvoisuuden lobbari.
Suomessa on ihmetelty, ovatko yhdysvaltalaiset äänestäjät tulleet hulluiksi, kun ovat äänestäneet Trumpin kaltaisen miljardöörin presidentikseen joka ajaa vain rikkaitten etua. Hänen äänestäjänsä taas ovat pikemminkin köyhiä ja kelkasta pudonneita pienituloisia. Sitä pitää kysyä professori Saarelta.
Suomessakin eriarvoisuus lähti kasvamaan jo 1990-luvulla, kun digitalisaatio tuli työpaikoille ja Kokoomus pääsi Kekkosen ”pannasta”. Verottajan julkaisemat viimeiset verotilastot paljastavat, että yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosina 2014–2023.
Yli miljoonan tienaavia oli viime vuonna kaikkiaan 1 206. Korkeimmillaan luku on vuoden 2014 jälkeen ollut vuonna 2021, jolloin heitä oli 1 632. Kaikki tämä vaikka talouskasvu on ollut olematonta. Nollasummamarkkinoilla rikkaitten rikastuminen on pois köyhiltä.
Rikkaat entistä rikkaampia verrattuna muihin – Varakkain kymmenys omistaa Suomessa nyt yli puolet nettovarallisuudesta. Osuus nousi yli puoleen ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa. Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa, eli puolella kotitalouksilla oli sitä suurempi ja puolella pienempi nettovarallisuus. Nettovarallisuuden keskiarvo oli yli kaksinkertainen, eli 228 700 euroa kotitaloutta kohti. Ero mediaanin ja keskiarvon välillä kuvastaa sitä, että varallisuus on keskittynyt varakkaimmille.
Suomessa asuu silti yhä paljon todella pienituloisia ihmisiä. Verottajan tilastojen mukaan lähes 460 000 suomalaista tienasi viime vuonna alle 5 000 euroa. Alle 20 000 euron vuosituloihin jäi lähes 1,8 miljoonaa suomalaista. Näiden toimeentulosta ekonomistit eivät juuri välitä. ”Luuserit” ikään kuin kuuluvat automaattisesti markkinatalouteen.
Professori Saaren kokoamaan kirjaan on ilmeisesti koottu kirjoittajiksi suomalaiset tutkijat, jotka ovat täysin ”pihalla”maailmanlaajuisesta eriarvoisuuden kehityksestä.
Rikkaiden rikastuminen vain kiihtyy. Ennen omaisuus keskittyi miljonääreille, sitten miljardööreille ja nyt yli 50 miljardia dollaria omistavalle joukolle, joita Wall Street Journal -lehti kutsui 25.2. ”supermiljardööreiksi”. Heitä on maailmassa 24, joista 17 Yhdysvalloissa.
Graafi : Tulojen ja varallisuuden jakaantuminen maailmanlaajuisesti.
Kuvateksti: Kaikkiaan miljardöörejä maailmassa oli talouslehti Forbesin mukaan viime vuonna 2 781, joista tuhatkunta Yhdysvalloissa. Ruotsissa miljardöörejä oli 43, Suomessa seitsemän.
Supermiljardöörien valta rapauttaa uskoa tasa-arvoon ja kansalaisten hyvinvointiin. Vauraus ja valta kasautuu superrikkaille, jotka elävät pitkälti omassa todellisuudessaan. Nyt digimiljardöörit ovat päässeet vallankahvaan Yhdysvalloissa.
Mielestäni on todella syytä yhteiskunnan kehityksestä synkistelyyn! Positiivisuus henkilökohtaisella tasolla on tietenkin ihan kannatettava elämänasenne. Sillä pääsee helposti mediajulkisuuteen tällä synkän talouden aikakaudella. Täytyy kuitenkin muistaa, että katteettomalla optimismilla on kuitenkin vähemmän mairitteleva nimitys.
Ari Ojapelto,
Tietokirjailija (muitakin titteleitä olen saanut)
Blogi: https://ariojapelto.blogspot.com/p/etusivu.html
PS. Lupasin kirjoituksen alussa tarkemmat tiedot kuudesta uusliberalistisesta talousnobelistista jotka ovat ”kääntäneet takkinsa” ja tulleet uusiin ajatuksiin. Milloinkahan meidän valtavirtaekonomistit?
Onneksi Suomessa on sentään yksi rohkea: Sixten Korkman, joka on parantanut mielipidettään. Hänen näkemyksensä on merkittävä, sillä hän juuri voitti Hesarin järjestämän lukijaäänestyksen: Ketkä kuuluvat 2020-luvun älymystöön. Hän voitti äänestyksen aivan ylivoimaisella äänten enemmistöllä. Palkintolautakunta luonnehti häntä: ”Humaani, sivistynyt, selkeä. Tutkimukseen ja näkemykseen perustuvaa kokonaisvaltaista humanistista ajattelua”.
Sitten lupaamani kuuden nobelistin lista jotka ovat tulleet samoihin aatoksiin kuin allekirjoittanut jo 40 vuotta sitten:
Puolet nobelisteista ovat parantaneet mielipidettään jo aiemmin:
HS 23.9. 2022 / Tuomo Niskakangas,
1. Taloustieteen Nobelisti Joseph Stiglitz: ”Markkinavoimat eivät toimi, valtion otettava isompi rooli”. https://www.hs.fi/visio/art-2000009081248.html ”tekoälyn myötä yhteiskunta kulkee kohti eriarvoisempia palkkoja, tulojen ja vaurauden epätasaista jakautumista ja luultavasti korkeampaa työttömyyttä ja jakautuneempaa yhteiskuntaa”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stiglitz
HS 29.7. 2023 Petri Sajari
2. Taloustieteen Nobelisti Daron Acemoğlu: ”Tekoälylle pitää tavalla tai toisella panna suitset”.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009741672.html
HS Visio 21.10. 2023 / Niclas Storås
Daron Acemoğlu: ”Paluu menneisyyteen ”
https://www.hs.fi/visio/art-2000009925354.html
3.Taloustieteen Nobelisti Angus Deaton: ”Näkemysten kyseenalaistaminen olosuhteiden muuttuessa voi olla hyvä asia”. (Hänestä Hesari ei ole tehnyt henkilöhaastattelua lukuisista pyynnöistäni huolimatta)
https://www.osallisuusmedia.fi/angus-deaton-taloustieteeni-uudelleenarviointi/
HS 19.11. 2023 Petri Sajari /
4. Taloustieteen Nobelisti James Robinson: ”yhteiskunta on järjestetty hyödyntämään vain pientä osaa ihmisistä valtaosan kustannuksella”, (Myös Leo Mechelinin säätiön palkinto)
https://www.hs.fi/talous/art-2000009952316.html
HS 14.10. 2024 Petri Sajari
5. Taloustieteen Nobelisti Simon Johanson ”kansakuntien menestys”.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010760859.html
(Hesari ei ole kirjoittanut aikaisemmin hänen pankkikritiikistään, mutta muut lehdet ovat): Esim: Taloussanomat: ”stressitestit eivät huomioineet (…)ja globaalien johdannaismarkkinoiden vaikutusta”.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001758355.html
”Suurimmat pääomasijoitusyhtiöt ovat kyenneet kerryttämään valtavaa varallisuutta käyttämällä velkavipua”.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001838394.html
HS 26. 12 2024 Juulia Hakulinen
6. Fysiikan Nobelisti Geoffrey Hinton: ”Tekoälyn kummisedältä” pelottava ennustus tulevaisuudesta”.