Lisää ”vapautta” ja salaisia sopimuksia.
JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite 30.5. 2014
Kokoomuksen hokema on ollut koko sen vallassaolon ajan ” lisää vapaakauppaa ja yksityistämistä”. Pääomien vapauttamisen seuraukset jokainen näkee Euroopassa omin silmin, mutta lisää ”vapautta” vain puuhataan.
EU:n ja USA:n välillä on käynnissä neuvottelut transatlantisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP), jossa luodaan molemmille puolille Atlantia yhtenäistä vapaakauppalainsäädäntöä. Neuvottelut ovat salaisia eikä lopputuloksesta tiedoteta ennen allekirjoitustilaisuutta, jolloin siihen ei voi enää tehdä muutoksia.
Vuosina 1995-97 OECD maat kävivät salaisia neuvotteluja monenkeskisestä investointisopimuksesta (MAI). Neuvottelut vuotivat julkisuuteen ja protestiaalto pakotti sopimuksen hylkäämiseen.
TTIP on uudelleenlämmitetty versio MAI:ta. Lori Wallach, Le Monde Diplomatique: ”TTIP sopimuksessa yhdistyvät vahingollisimmat puolet aikaisemmista sopimuksista. Mikäli sopimus astuu voimaan, monikansallisten yritysten etuoikeudet kirjataan lakeihin ja hallitusten kädet sidotaan lopullisesti”.
Monikansalliset yritykset voisivat jopa haastaa sopimusvaltioita oikeuteen jos niiden harjoittama politiikka uhkaa pienentää yhtiöiden voittoja. Tällaisia olisi mm. työelämän normit, ympäristölainsäädäntö, finanssisektorin sääntely, elintarvikkeiden laatu- ja merkintänormit.
Siis kaikki rajoitteet haittaavat amerikkalaisten monikansallisten yritysten kilpailukykyä, joten asianajotoimistoille riittää töitä.
Poliittinen liikkumavara terveydenhuollossa, energiasektorilla, koulutuksessa, vesihuollossa ja kuljetuksissa pienenee olemattomiin, koska kaikki on pakko avata kilpailulle.
Ulkomaiset yritykset ovat jo rynnänneet Suomen terveydenhoitomarkkinoille (Attendo, Mehiläinen jne.) ja jäljet pelottavat. Kuoritaan kerma päältä ja voitot kotiutetaan veroparatiiseihin.
Wallachin mukaan Yhdysvaltain delegaatiossa on yli 600 monikansallisten yritysten asettamaa konsulttia, joilla on vapaa pääsy valmisteluasiakirjoihin ja suora yhteys hallinnon neuvottelijoihin. Mikään ei saa vuotaa. Ohjeissa todetaan että toimittajat ja kansalaiset pidetään ulkona keskusteluista.
Vain ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (TS/2014) uskoo, ettei hormonilihaa alkaisi virrata EU:n markkinoille, jos sopimus astuu voimaan. Samassa Wallachin artikkelissa uskotellaan sopimuksen tuovan satojatuhansia työpaikkoja EU:n alueelle.
Kuulostaa jotenkin tutulta. Samaa kerrottiin, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin – niihin lupauksiin ei usko muut kuin niiden esittäjät.
Taloudellinen valta on jo luisunut poliittisilta päättäjiltä pankeille ja monikansallisille yrityksille. Pitäisikö se vähäinenkin valta vielä antaa TTIP- sopimuksen puitteissa pääomalle?
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Ari.ojapelto@taloverkot.fi
Tampere
Kokoomuksen hokema on ollut koko sen vallassaolon ajan ” lisää vapaakauppaa ja yksityistämistä”. Pääomien vapauttamisen seuraukset jokainen näkee Euroopassa omin silmin, mutta lisää ”vapautta” vain puuhataan.
EU:n ja USA:n välillä on käynnissä neuvottelut transatlantisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP), jossa luodaan molemmille puolille Atlantia yhtenäistä vapaakauppalainsäädäntöä. Neuvottelut ovat salaisia eikä lopputuloksesta tiedoteta ennen allekirjoitustilaisuutta, jolloin siihen ei voi enää tehdä muutoksia.
Vuosina 1995-97 OECD maat kävivät salaisia neuvotteluja monenkeskisestä investointisopimuksesta (MAI). Neuvottelut vuotivat julkisuuteen ja protestiaalto pakotti sopimuksen hylkäämiseen.
TTIP on uudelleenlämmitetty versio MAI:ta. Lori Wallach, Le Monde Diplomatique: ”TTIP sopimuksessa yhdistyvät vahingollisimmat puolet aikaisemmista sopimuksista. Mikäli sopimus astuu voimaan, monikansallisten yritysten etuoikeudet kirjataan lakeihin ja hallitusten kädet sidotaan lopullisesti”.
Monikansalliset yritykset voisivat jopa haastaa sopimusvaltioita oikeuteen jos niiden harjoittama politiikka uhkaa pienentää yhtiöiden voittoja. Tällaisia olisi mm. työelämän normit, ympäristölainsäädäntö, finanssisektorin sääntely, elintarvikkeiden laatu- ja merkintänormit.
Siis kaikki rajoitteet haittaavat amerikkalaisten monikansallisten yritysten kilpailukykyä, joten asianajotoimistoille riittää töitä.
Poliittinen liikkumavara terveydenhuollossa, energiasektorilla, koulutuksessa, vesihuollossa ja kuljetuksissa pienenee olemattomiin, koska kaikki on pakko avata kilpailulle.
Ulkomaiset yritykset ovat jo rynnänneet Suomen terveydenhoitomarkkinoille (Attendo, Mehiläinen jne.) ja jäljet pelottavat. Kuoritaan kerma päältä ja voitot kotiutetaan veroparatiiseihin.
Wallachin mukaan Yhdysvaltain delegaatiossa on yli 600 monikansallisten yritysten asettamaa konsulttia, joilla on vapaa pääsy valmisteluasiakirjoihin ja suora yhteys hallinnon neuvottelijoihin. Mikään ei saa vuotaa. Ohjeissa todetaan että toimittajat ja kansalaiset pidetään ulkona keskusteluista.
Vain ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (TS/2014) uskoo, ettei hormonilihaa alkaisi virrata EU:n markkinoille, jos sopimus astuu voimaan. Samassa Wallachin artikkelissa uskotellaan sopimuksen tuovan satojatuhansia työpaikkoja EU:n alueelle.
Kuulostaa jotenkin tutulta. Samaa kerrottiin, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin – niihin lupauksiin ei usko muut kuin niiden esittäjät.
Taloudellinen valta on jo luisunut poliittisilta päättäjiltä pankeille ja monikansallisille yrityksille. Pitäisikö se vähäinenkin valta vielä antaa TTIP- sopimuksen puitteissa pääomalle?
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Ari.ojapelto@taloverkot.fi
Tampere