Kestävätkö pankit oikeat stressitestit?
JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite 11.7.2014 s..27
Kansanedustaja Kaij Turunen puuttui tärkeään aiheeseen otsikolla: “Pankkien stressitesteistä on tulossa farssi” (HS 8.5. 2014). Turunen ei kuitenkaan tarkemmin kertonut tarkastuksen yhteydessä käytettävistä tarkastusmenetelmistä.
Pankeille on Euroopan pankkiviranomainen (EBA) tekemässä jo kolmannet stressitestit. Kaksi edellistä ovat jo olleet farsseja. Kolmansien tulokset julkistetaan varmuuden vuoksi EU-vaalien jälkeen.
Suomalaisten pankkien vakavaraisuuden on uskoteltu olevan eteläisten kriisimaiden pankkeja paljon paremmassa tilassa. Totuus on kuitenkin päinvastainen.
Esimerkiksi kriisimaa Kreikan pankit ovat kolme kertaa pääomaltaan vahvempia kuin Suomessa, kertovat talousprofessori Paul De Grauwe ja tutkija Yuemei Ji tarkastelussaan: “Strong Governments, Weak Banks”.
Euromaiden heikoimmat pankit ovat Suomessa koska Suomen valtion rahoitusasema on poikkeuksellisen hyvä. Silloin voi nojata kriisin sattuessa valtion kykyyn pelastaa pankit kuten 90-luvun lopussa tapahtui. Kreikan valtion kykyyn tukea pankkejaan sijoittajat eivät enää usko.
Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on tutkijoiden mukaan noin vain neljä (4%) prosenttia, vaikka se esimerkiksi Finanssivalvonnan soveltaman “virallisen laskentakaavan” mukaan on lähemmäs 15 prosenttia.
Pankkimaailman kohtalokkaimpia uudistuksia on ollut vakavaraisuusvaatimusten sitominen kaikkien saatavien asemesta niin sanottujen riskipainotettujen saatavien määrään.
Pankit ovat saaneet viranomaisilta käsittämättömän luvan määritellä itse omien saataviensa riskipitoisuuden ja näin ollen myös oman pääoman vähimmäisvaatimuksensa.
Tällaisessa “suhmuroinneissa” suomalaispankit ovat olleet nokkelia. Riskipitoisia saatavia oli vielä vuoden 2000 lopun taseessa Nordealla 60 prosenttia ja OP-Pohjolalla 70 prosenttia. Vuonna 2013 riskisaatavia oli Nordean taseesta enää vähän yli 30 prosenttia ja OP-Pohjolan taseesta noin 35 prosenttia. Loppu on kirjanpidollisesti “riskitöntä”.
Nordean velkavipu vuonna 2000 oli 19-kertainen ja nyt 23-kertainen. OP-Pohjolalla vastaavat luvut 9-kertainen ja nyt 13-kertainen.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on tainnut unohtaa jotain oleellista, kun hän on hehkuttanut suomalaisten ja Suomessa toimivien pankkien olevan täysin riskittömiä ja luotettavia.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Tampere
Kansanedustaja Kaij Turunen puuttui tärkeään aiheeseen otsikolla: “Pankkien stressitesteistä on tulossa farssi” (HS 8.5. 2014). Turunen ei kuitenkaan tarkemmin kertonut tarkastuksen yhteydessä käytettävistä tarkastusmenetelmistä.
Pankeille on Euroopan pankkiviranomainen (EBA) tekemässä jo kolmannet stressitestit. Kaksi edellistä ovat jo olleet farsseja. Kolmansien tulokset julkistetaan varmuuden vuoksi EU-vaalien jälkeen.
Suomalaisten pankkien vakavaraisuuden on uskoteltu olevan eteläisten kriisimaiden pankkeja paljon paremmassa tilassa. Totuus on kuitenkin päinvastainen.
Esimerkiksi kriisimaa Kreikan pankit ovat kolme kertaa pääomaltaan vahvempia kuin Suomessa, kertovat talousprofessori Paul De Grauwe ja tutkija Yuemei Ji tarkastelussaan: “Strong Governments, Weak Banks”.
Euromaiden heikoimmat pankit ovat Suomessa koska Suomen valtion rahoitusasema on poikkeuksellisen hyvä. Silloin voi nojata kriisin sattuessa valtion kykyyn pelastaa pankit kuten 90-luvun lopussa tapahtui. Kreikan valtion kykyyn tukea pankkejaan sijoittajat eivät enää usko.
Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on tutkijoiden mukaan noin vain neljä (4%) prosenttia, vaikka se esimerkiksi Finanssivalvonnan soveltaman “virallisen laskentakaavan” mukaan on lähemmäs 15 prosenttia.
Pankkimaailman kohtalokkaimpia uudistuksia on ollut vakavaraisuusvaatimusten sitominen kaikkien saatavien asemesta niin sanottujen riskipainotettujen saatavien määrään.
Pankit ovat saaneet viranomaisilta käsittämättömän luvan määritellä itse omien saataviensa riskipitoisuuden ja näin ollen myös oman pääoman vähimmäisvaatimuksensa.
Tällaisessa “suhmuroinneissa” suomalaispankit ovat olleet nokkelia. Riskipitoisia saatavia oli vielä vuoden 2000 lopun taseessa Nordealla 60 prosenttia ja OP-Pohjolalla 70 prosenttia. Vuonna 2013 riskisaatavia oli Nordean taseesta enää vähän yli 30 prosenttia ja OP-Pohjolan taseesta noin 35 prosenttia. Loppu on kirjanpidollisesti “riskitöntä”.
Nordean velkavipu vuonna 2000 oli 19-kertainen ja nyt 23-kertainen. OP-Pohjolalla vastaavat luvut 9-kertainen ja nyt 13-kertainen.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on tainnut unohtaa jotain oleellista, kun hän on hehkuttanut suomalaisten ja Suomessa toimivien pankkien olevan täysin riskittömiä ja luotettavia.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Tampere