perjantai 17. maaliskuuta 2017

Kirjailija Veli-Antti Savolaisen kirja-arvostelu

10.12. 2016 / Hämeenlinnan kaupunkiuutiset s.6:
http://oma.telemail.fi/veliantti/index.php?article_id=5964

Oi jos ois mulla kotkan siivet
Maailmalle on onneksi, että sen parantajia riittää, jotkut ryhtyvät vapaaehtoisuustöihin, joku menee politiikkaan, useimmat tekevät arjen hyviä töitä yhteisössään. Ilman heitä kehitys seisoisi eilisessä muutosvastarinnassa,

Ihan oma lajimme ovat kriivarit. Suomessa on monta tuhatta tietokirjailijaa ja oppikirjojen tekijää. Sen lisäksi julkaistaan tuhansia kirjoja omalla kustannuksella.

Joukosta löytyy paljon todellisia helmiä. Uusi sähköinen jakelumuoto tulee. Kuluttajan huomatessa uuden tavan, ja ilmaisun parantuessa, verkko edistää viisauden jakamista toisille kuin ei koskaan ennen.

Haluan ottaa esittelyyn kaksi tänä syksynä käteeni saatettua sankaritekoa, kirjallista jättityötä, joissa haastetaan rajusti vallitsevia totuuksia, mutta esitetään tilalle myös uutta parempaa.
Automaatio verolle

Tamperelainen tietokirjailija Ari Ojapelto on tulisieluinen, kimppuun käyvä ajattelija taloustieteen uskontojen ulkopuolelta - ellei kaikessa keynesiläisyydessään ja suorapuheisuudessaan peräti kerettiläinen.

Hän kokee jääneensä vailla ansaittua huomiota koska hän on osannut varoittaa mitä tuleman pitää, joissain asioissa jo kolme vuosikymmentä. Voin tämän pitkän linjan vahvistaa entisenä valtakunnallisten lehtien päätoimittajana.

Muistan ärhäkkään debatoijan jo 1990-luvun laman edeltä, että hän osasi ennustaa miten huonosti työlle automaation ja itsepalvelun yhteiskunnassa tulee käymään.

Ojapellon uusi kirja on talousoppien kyseenalaistaja, koulukuntien haastaja ja kirjailijalle tyypillinen sarjatulitus kohti kaikkea uusliberaalia mikä puhuu sivu suun ja ohi järjen. Sen sisältämä tietomäärä ja rohkea innovatiivisuus kannattaisi rekisteröidä niidenkin piirissä, jotka saavat kirjan poleemisissa osissa kyytiä.

Suomessa on tapana kunnioittaa yhtä totuutta kerrallaan.
Totuus on ollut taloudessa vapaa markkinatalous, jonka bonuspitopöydältä ja pelisaleista tippuu, trickle down, yhden prosentin kultaharkoista kultapölyä muullekin seitsemälle miljardille.
Ojapelto osoittaa ettei näin ole käynyt ja uskaltaa sanoa ettei rahavallan keisarilla ole vaatteita.
Ojapellon kirja keskittyy muutamaan pääasiaan. Finanssikriisiin syihin ja seurauksiin, miten sitä on hoidettu, automaation ja digitalisaation aiheuttamaan työpaikkakatoon, rakenneuudistusleikkausten ja epätasapainoisen tulonjaon aiheuttamaan ostovoiman katoamiseen ja sen aiheuttamaan pysähtyneisyyden pysyvään tilaan, ilmastomuutoksen ja kansainvaellusten synnyttämään kriisiin ja oman asian oikeutukseen.

Hän kertoo miten työlle nykymuodossaan käy huonosti automaation, digitalisaation syödessä työpaikat ja palveluyhteiskunnan itsepalvelun tehdessä lopullisesti selvää työstä niin kuin me sen nykyään vielä ymmärrämme.

Teknologisen työttömyyden haitat voidaan korjata vain ostovoiman lisäämisen kautta, investointeja ei tule jos ei ole kysyntää.

Ojapelto vaatii työn pulan ratkaisemista kansalaispalkan kaltaisten ratkaisujen kautta ideana tulojaon oikeudenmukaisempi jako, muuten edessä on syrjäytyneiden oikea kapina.

Hän osoittaa tehtyjen työtuntien kautta kuinka tehdyn työn määrä on laskenut jo 1970-luvulta, mutta erityisesti 1990-luvun lamasta lähtien. Vaikka BKT on kasvanut kaksikertaiseksi on työtuntien määrä laskenut. G20 maissa on jo menetetty 54 miljoonaa työpaikkaa. ”Kansalaisten ostovoima on kaiken kasvun ja työpaikkojen edellytys.”

Investoinnit eivät ole luoneet enää ainuttakaan työtuntia lisää 25 vuoteen. Rahat ovat menneet yritysostoihin, ulkomaille, osinkoihin ja johdon bonuksiin. Samaan aikaan 2,1 miljoonaa suomalaista työntekijää tienasi keskimäärin alle 1700 euroa kuukaudessa.

Finanssipääoman harvoja rikastuttava toiminta on ollut suuri virhe; seuraus on ollut kehittyneiden maiden ostovoiman tuhoutuminen ja markkinoiden pysähtyminen nollaan tai desimaalikasvuun.
Ari Ojapelto ennustaa, että tällä talouden pidolla on turha odottaa ostovoiman kasvua jatkossakaan, se tarkoittaa huonoja kituuttavia kasvulukuja.

Ojapelto vaatii tuotantoa verolle, nythän automaatiota ei veroteta.

Luetuimmat

Kävijöitä