perjantai 10. heinäkuuta 2015

EKP:n kolmannet lume-stressitestit.

JULKAISTU: Kansan ääni / 1/ 2015

Finanssikriisin alusta on kulunut jo kuusi vuotta, Pankkien vastuuttomasti rakentamaa ns. osittaisvarantojärjestelmää (=pyramidihuijaus) on yritetty paikkailla lapioimalla veronmaksajien rahaa pankkijärjestelmän pystyssä pitämiseksi sadoilla miljardeilla. Euroopan keskuspankki (EKP) on pumpannut ns. virtuaalirahaa pankeille, jonka viimekätisenä takaajana on veronmaksaja.

Gaafi: Virtuaaliraha / Reaalimaailma / 2009

Luottamus pankkeihin ja pankkien välillä on kadonnut ja sitä on yritetty pönkittää jo parillakin ns. ”stressitestillä”. Aina niiden jälkeen jo riskittömiksi luokitellut pankit ovat kaatuneet.
Äskettäin EKP julkaisi kolmansien stressitestien tulokset. Tuloksista selvisi, että euroalueen pankit ovat suurimmaksi osaksi varsin hyvässä kunnossa ja ainakin riittävän vahvassa kunnossa kestämään uuden ankaran talouskriisin koettelemukset.

EKP:n mukaan riittää, että kourallinen keskisuuria pankkeja hankkii yhteensä 10 miljardin euron verran lisää pääomaa, eikä veronmaksajan kukkarolla tarvitse käydä.
Erilaisiakin arvioita on esitetty. Lausannen yliopiston riskienhallinnan tutkimusyksikkö on Euroopan pankkien ja finanssialan iskunkestävyydestä eri mieltä kuin EKP. Riskitutkijoiden mukaan uusi vakava finanssikriisi paljastaisi europankkien taseista yli 800 miljardin pääomavajeen. Ero EKP:n testitulokseen on 80-kertainen.

Lausannen riskitutkijat ovat kehittäneet yhdessä New Yorkin Stern-kauppakorkeakoulun kanssa analyysimenetelmiä ja -malleja erityisesti finanssialan laajojen järjestelmäriskien arvioimiseen. Sen johtajana toimii vuoden 2003 talousnobelisti Robert Engle.

Stressitestioletuksiin kuuluu esimerkiksi osakemarkkinoiden 40 prosentin lasku puolessa vuodessa. Tutkimuslaitoksen mukaan EKP:n havaitsema kymmenen miljardin euron pääoman lisäys riittäisi esimerkiksi nipin napin vahvistamaan Nordean vakavaraisuuden järjestelmäkriisin kestävälle tasolle.
Sternin mukaan järjestelmäriskin kestämiseksi eniten uutta pääomaa tarvitsee kuitenkin Saksan Deutsche Bank (75 mrd€), Ranskan BNP Paribas (75mrd€), Britannian Barclays (68 mrd€), sekä Ranskan Societe Generale (59 mrd€) ja Credit Agricole (55mrd€). Siis vain viisi suurinta pankkia tarvitsisivat jo 330 miljardia pysyäkseen pystyssä uuden kriisin yllättäessä.

Kolmannen EKP:n stressitestien tulos on siis täysin epäuskottava ja reputtajia oli vain sen verran kuin testien ja EKP:n uskottavuus vaatii ja pankkien kotivaltioiden (veronmaksajien) rahkeet kestävät.
Tästä voi vetää johtopäätöksen, että EKP:n jo kolmannetkin stressitestit ovat lumetestit, joiden tarkoituksena on rauhoitella pääomasijoittajia jotka ovat ottaneet poliitikoista ylivallan. Näin pankeille suodaan mahdollisuus jatkaa uhkapeliään mm. johdannaismarkkinoilla.

Poliittisia päättäjiä viedään kuin pässiä narusta. Näillä lumetesteillä varmistetaan, että poliitikot jatkossakin ovat valmiita lapioimaan veronmaksajien rahaa pankkien osakkeenomistajien laariin, jotta pankkijärjestelmä pysyisi pystyssä.

 EU:n rahaunioni ja keskustelun alla olevat eurobondit ovat tästä pelottavia esimerkkejä. Finanssikriisi odottaa yhä ratkaisuaan.


Ari Ojapelto,
tietokirjailija

Luetuimmat

Kävijöitä