keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Palvelutko työllistävät tulevaisuudessa?

(Johannes Koroma)
JULKAISTU: Kansan Uutiset 10.2. 2000


Suomessa on päättäjien keskuudessa hellitty ajatusta, että kun teollisuus vähentää työpaikkoja niin palvelut luovat uusia työpaikkoja. Kun julkisen sektorin ylläpitoon ei tahdo enää löytyä rahoitusta, pelastusta työttömyysongelmiin on etsitty erityisesti yrittäjyyden ja yksityisten palveluelinkeinojen piiristä. Varsinkin TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma on useissa yhteyksissä levitellyt tällaista näkemystä. Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä Koroman hellimää uskomusta.

Julkinen sektori on suurin palvelualan työllisistä Vuonna 1989 se työllisti 560 800 työntekijää. Kymmenen vuotta myöhemmin (1999) julkiset palvelut työllistivät 538 900 henkeä. Vähennystä 21 200 henkeä.

Kauppa työllisti vastaavana ajanjaksona 367 800 ja 355 300 henkeä. Vähennystä 12 500 henkeä. Liikenne työllisti puolestaan 187 200 ja 177 300 henkeä. Vähennystä 10 600 henkeä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan piirissä vastaavat työllisyysluvut olivat 79 800 ja 34 400 henkeä. Pankkitoiminnan siirtyminen tietokonepohjaiseksi itsepalveluksi näkyy 34 400 työpaikan vähennyksenä.


Tilastokeskuksen tilaston “Palvelujen työlliset” kohta “Muut yksityiset palvelut” on saanut ansiotonta tilastollista lisäystä sen johdosta, että teollisuus on ulkoistanut melkein kaikki aputoimintansa.
Aikaisemmin yrityksen palkkalistoilla oli vartiointimiehiä, siivoojia, ruokalanpitäjiä, mainososastoja, kirjanpitäjiä, tilitoimistoja, atk-ihmisiä jne. Ne kasvattivat aikaisemmin teollisuustilastoja. Nyt ne kasvattavat ansiotta palvelutilastoja, sillä ulkoistamalla nämä aputoiminnot, usein samat työntekijät tekevät edelleen entiset työt, mutta nyt eri yrityksen ja tilastollisesti palvelut -nimikkeen alla.

Vuonna 1989 nämä yksityiset palvelut työllistivät 187 200 henkeä. Kymmenen vuotta myöhemmin ne työllistivät 168 400 henkeä. Siis ne ovat vähentäneet 9 900 henkeä, vaikka kaiken virallisen hehkutuksen ja tilastollisen keplottelujenkaan jälkeen niiden olisi pitänyt lisätä rutosti työpaikkoja!

Kun lasketaan yhteen kaikki palvelualojen työpaikkojen vähennykset, palvelualat ovat 90-luvulla kaiken kaikkiaan vähentäneet yhteensä 89 300 työpaikkaa. Tämä ei tue yleistä käsitystä, että olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan. Saati sitten, että palvelualoilta tulisi pelastus uusien työpaikkojen suhteen. Nämä yksityiset palvelualat ovat kaiken kukkuraksi epätyypillisä matalapalkka-aloja, joilla ei enää tule toimeen.
Näille pätkätyöläisille, jotka pendelöivät työttömyyden ja tilapäisten keikkojen välillä, riitti vuoden aikana tehdyistä työtunneista laskettuna töitä ainoastaan 4,8:ksi kuukaudeksi. Vuosiansioiksi tuli 33 000 markkaa. Näiden osuus oli jo 45 prosenttia kaikista työsuhteista vuonna 1998.

Olemme kulkemassa yhä kiihtyvällä vauhdilla internet-pohjaiseen itsepalveluyhteiskuntaan. Pankkisektori on vasta näyttänyt pientä esimakua, siitä mitä palvelusektorilla tulee työpaikkojen suhteen käymään. Seuraavana on vuorossa vakuutustoiminta, kaupankäynti, matkatoimistot jne. Palveluala on vasta alan “järkeistämisen” alkuaskelmilla.

Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@kolumbus.fi

Luetuimmat

Kävijöitä