(Raimo Sailas, Kokoomus) JULKAISTU: Aamulehti 11.3. 2012 otsikolla: Ei saisi puhua vain säästöistä. Nyt kaikki mediat ja vallassa olevat poliitikot puhuvat vain säästöistä. Kreikkaa ollaan kuristamassa jättimäisillä säästöillä hengiltä EU:n ja IMF:n johdolla.

(Heikki Taimio, Jaakko Kiander) JULKAISTU: Kansan Uutiset/Viikkolehti/Horisontti-palsta 6.8. 2010 Kysymys maailman vaarallisimmasta yrityksestä vie varmaan lukijan  ajatukset heti aseteollisuuteen tai saastuttaviin monikansallisiin öljy-yhtiöihin (kuten esimerkiksi Shell), joiden toimintaedellytyksiä turvataan sotateollisuudella. Olemme myös paheksuneet teollisuusmaissa toimivia jättiyrityksiä, jotka ovat siirtäneet tuotantonsa orjatyöksi matalapalkkamaihin. Useimmista niistä on tullut pelkkiä treidausyhtiöitä, kuten Nike, jolla ei ole yhtään omaa tehdasta. Nike ostaa tuotannon kiinalaisilta alihankkijoilta alihintaan, kertovat ostoksensa kymmenellä tai jopa sadalla myydessään tavarat kehittyneissä teollisuusmaissa brändituotteina ylihintaan.

(Jukka Paarma, Ambrosius, Björn Wahlroos) JULKAISTU: Aamulehti SU/Asiat / Puheenaihe 4.5 2008. Kirkkoisät eivät rohkene tuomita oman aikamme syntejä. Moraali rapautuu ja miljoonia ihmisiä kuolee maailmassa, koska moraalin ammattilaiset takertuvat yhä 2000 vuoden takaisiin synnin määritelmiin, kirjoittaa Ari Ojapelto .   Monet etiikkaan ja moraaliin liittyvät kysymykset ovat tulleet globalisoituneessa maailmassa niin vaikeiksi ja monimutkaisiksi, että etiikan ja moraalin ammattilaisetkin välttelevät ottamasta kantaa ”synnin” uusiin vuosisatoja ollut kansalaisten moraalin vartija. Saarnastuolista on annettu elämänohjeita ja Raamatun ikivanhaa sanomaa on yritetty tulkita nykypäivään. Katekismuksen kymmenen käskyä ilmaisevat elämän peruslain: mitä meidän tulee tehdä ja mitä jättää tekemättä. Käskyt keskittyvän lähinnä yksilöiden välisiin käyttäytymissääntöihin ja lihallisiin synteihin. Nyky-yhteiskunnan laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vääryydet vanhoista ohjeist...

(Jorma Ollila) JULKAISTU: Kansan Uutiset 9.1. 2003 otsikolla: “Puheet työvoimapulasta ovat jälleen liioiteltuja”.  Salon Seudun Sanomat 2.2. 2005 otsikolla: “Työvoimapulan uhka ei ole todellinen”. Työvoiman maahantuonnin välttämättömyydestä puhuttiin ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa, ja toistamiseen asiasta puhuttiin yhtä vakavasti 1990-luvun taitteessa. 1980-luvun lopulla meni lujaa. Markka oli vapautettu. Tunnelma oli se, että jos hidastelit kävelyä pankin kohdalla, niin pankki jo tyrkytti lainaa. Tuntureihin rakennettiin taas miljoonakämppiä. Työvoimapula uhkasi taas koko maata. Työministeri Matti Puhakka ja työnantajat esittivät tuolloin vähintään 20 000 työntekijän vuosivauhdilla ulkomaisen työvoiman hankkimista maahan. Tämä työvoimapula päättyi kaikkien aikojen suurimpaan lamaan ja työttömyyteen (yli 400 000 työtöntä). Työvoimapula-puheet päättyivät siihen. Nyt taas 2000-luvun alussa TT:n silloinen hallituksen puheenjohtaja Jyrki Juusela on ehdottanut, että ...

(Raimo Sailas, Sauli Niinistö) JULKAISTU: Salon seudun Sanomat 2.10. 2000, Forssan Sanomat 1.10. 2000, Kirkko&Kaupunki 11. 10 2000. Koko 90-luvun on päättäjien keskuudessa hoettu, että kannustinloukut ovat työttömyyden vähentymisen ja yrittämisen pahin este. Työttömät ovat vain työtä vieroksuvia sosiaalipummeja jotka lekottelevat ylimitoitetun sosiaaliturvan varassa. Esimerkiksi valtiosihteeri Raimo Sailas on todennut, että kysymys on vain siitä, mihin on varaa. “Hyvinvointikehityksen loppuvaiheessa lyötiin yli. Jos on ilmaista leipää, aina sitä on jokin määrä hakemassa”, hän on todennut. Teollisuuden poikkeuksellisen nopeasta kasvusta huolimatta työttömyyden hidas aleneminen on pistänyt pohtimaan keinoja, joilla työttömyysvauhtia voitaisiin nopeuttaa. Yhtenä keinona on tähän asti nähty työttömien työhalujen kasvattaminen ns. kannustinloukkuja purkamalla. Viimeksi valtionvarainministeri Sauli Niinistö ehdotti yhdeksi keinoksi ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastam...

(Lauri Helve) JULKAISTU: Kansan Uutiset 20.2. 2000, Vakuutusväki 1 / 2001. Kauppalehden päätoimittaja Lauri Helve on usein kirjoituksissaan kritisoinut “ylimitoitettua” työttömyysturvaa, joka estää työttömiä hakeutumasta työhön. Viimeisin oli otsikoitu: “Kepillä töihin” (KL 1.12. 2000.). Siinä hän referoi Uppsalan yliopiston professori Bertil Holmlundin tutkimusta Ruotsissa. Siinä hän todistelee, että työttömyysturvan leikkauksilla on selviä vaikutuksia työllisyyteen. Holmlund tutki kollegojensa kanssa Ruotsin vuoden 1996 työttömyysturvauudistusten vaikutuksia. Tuolloin ansiosidonnaisen työttömyysturvan korvaustaso pudotettiin 80 prosentista 75 prosenttiin. Tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti virtaa työttömyydestä työllisiksi 10 prosentilla. Tulokset saivat Kauppalehdessä näyttävän, kuuden palstan jutun. On huomioitava, että ansiosidonnaisten korvaustaso on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Kannustinloukkuja on käytetty usein hyvinvointivaltion alasajon perust...

(Jukka Pekkarinen) JULKAISTU: SAK Tiedottaa, Nro 3, 2000, Lääkärilehti Nro 10 / 2000, Kansan Uutiset 18.4. 2000, Yliopisto-lehti Nro 8 / 2000, Ilta-Sanomat 16. 6. 2000. Professori Jukka Pekkarisen johdolla ilmestyi vuosi sitten usean kirjoittajan kokoomakirja “ Takaisin täystyöllisyyteen ”. Kirjan nimi jo kertoo taloustieteilijöiden lujan uskon, että kaikille löytyy myös tulevaisuudessa markkinaehtoisia työpaikkoja. Varsinkin kun “virallisista” tilastoista on voinut todeta lievän positiivisen kehityksen työllisyyden suhteen. Nykyistä talouspolitiikkaa, jota demarit ovat johtaneet, Pekkarinen sitten hehkuttaakin niin kuin kirja olisi Lipposen tilaustyö: “Työllisyys on kohentunut tuotannon kasvuvauhtiin nähden odotetulla tavalla, ja viimeisen neljän vuoden aikana toteutunut työttömyyden kasvuvauhti hakee EU-maiden viimeaikaisesta taloushistoriasta vertaistaan”. Asiasta voi olla kuitenkin toista mieltä. Jos työpaikat olisivat kasvaneet teollisuustuotannon kasvun suhteessa, kute...

(Olli Kivinen) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta: 13.3. 2002. Itseään puolueettomana lehtenä mainostavan lehden päätoimittaja-kolumnisti Olli Kivinen kirjoitti (HS 7.2.2002) otsikolla: “Argentiina opettaa” seuraavasti. “Argentiinan tärkein opetus on politiikan merkitys...Väärällä politiikalla saadaan helposti aikaan kansallisia katastrofeja, joita on turha yrittää kaataa globalisaation tai muiden ulkopuolisten syiden päälle. Argentiinan sodanjälkeinen historia on tulvillaan vääriä päätöksiä, olivatpa vallassa peronistit tai sotilasdiktaattorit. Keskeinen syy jatkuvaan taantumiseen oli jatkuva yli varojen eläminen. Maahan tuotiin eurooppalaistyylinen hyvinvointirakennelma, jonka maksamiseen ei ollut varaa”. Heti perään televisiosta tuli toimittaja Vesa Toijosen toimittama Ulkolinja-ohjelma (YLE1, 20.2.), jossa hän oli paikan päällä haastatellut sikäläisiä asiantuntijoita. Heidän näkemyksensä poikkesivat täysin Kivisen Argentiina-analyysistä ja varsinkin globalisaatio...

JULKAISTU: Kansan Uutiset 16.10. 2001, Aamulehti 29.10.2001, Ilta-Sanomat 1.4. 2000. Aina on löytynyt eri maiden välistä ja maiden sisäistä eriarvoisuutta. Skandinaaviset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin olleet viitoittamassa tietä kansalaisten hyvinvointierojen tasaamisessa - siis eriarvoisuuden poistamisessa ja tasa-arvon luomisessa. Nyt 90-luvulla kuitenkin, loistavasta bruttokansantuotteen kasvusta ja viennin kolminkertaistumisesta huolimatta, suomalaiset yllättäen jakautuivat kahtia: menestyjiin ja luusereihin. Historiasta löydämme tukuttain esimerkkejä, mihin eriarvoistuminen saattaa johtaa. Suomenkin historiasta löydämme esimerkkejä eriarvoisuuden synnyttämistä konflikteista. Torppariaikaan ja kansalaissotaan perehtyneen professori Heikki Ylikankaan näkemykset valaisevat eriarvoisuutta ja sen yhteiskunnallisia jälkiseuraamuksia. Hän on todennut lehtihaastattelussa kansalaissodasta: “Kysymys oli ensi sijassa köyhälistön kapinasta omien olojensa puolesta oman alueensa ylä...

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisontti-palsta 23.7.2003, Salon Seudun Sanomat 21.7. 2003 otsikolla: “Paluuta piikayhteiskuntaan tarjotaan taas lääkkeeksi” Olin lähes kymmenen vuotta sitten (25. 8. 96) Paasikiviopistolla Kokoomuksen “tulevaisuushautomon” järjestämässä esitelmä- ja keskustelutilaisuudessa. Esitelmässäni totesin: “Teknologia on peruuttamattomasti aikaansaanut sen yhteiskunnallisen muutoksen, että kaikille ei enää tavara- ja palvelutuotannossa riitä perinteistä palkkatyötä. Nyt tilannetta yritetään korjata pakottamalla työttömät kaikenlaisiin tilapäisiin, osa-aikaisiin, piika- ja muihin hanttihommiin, kun “kunnon” perinteistä kokoaikatyötä työtä ei ole enää tarjolla.” Salin perältä joku naisihminen paheksui minun “halveksivaa” suhtautumistani piika-sanaan ja naisten tekemään kotityöhön. Minä en suinkaan halveksi kotona tehtävää työtä, teki sen sitten piika tai joku muu. Ongelma vain on siinä, ollaanko valmiita maksamaan markkinahinta. Toiseksi, kuka on oikeutettu pääsemää...

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Horisonttipalsta 27.6. 2006 otsikolla: “Kateusyhteiskunnastako ahneuteen?” Rikkaat ovat protestoineet aina verotietojen julkistusta. Se kuulemma lietsoo vain kateutta ja siinä loukataan yksityisyyden suojaa. Avoimessa yhteiskunnassa tarvitaan kuitenkin poliittisten päätösten perustaksi tietoa tulo-ja varallisuussuhteista ja niiden kehityksestä, juuri siksi, että se ovat kiusallista. Finanssioikeuden professori Kari S. Tikan mukaan verotiedot kertovat esimerkiksi sen, että palkansaajien ja omistajien väliin on syntynyt uusi työsuhdeoptioiden miljonääriluokka. Hän epäilee, että sitoutumisen sijasta nämä “omistajien agentit” ovat usein tulleet työantajistaan taloudellisesti riippumattomaksi. Lehtien julkistamat rikkaitten ranking-listat antavat kuitenkin puutteellisen ja liian kauniin kuvan todellisesta kehityksestä. Aikaisemmin osingot olivat verovapaita. Vuoden 1993 Esko Ahon hallituksen pääomatuloveron uudistuksen jälkeen se tuli kokonaan verovapaaksi jollo...

JULKAISTU: Kansan Uutiset 16. 11. 2006 Kunnallinen paikallishallinto on ollut kiivaan poliittisen keskustelun kohteena. Pontimena keskusteluun ovat olleet kustannussäästöt ja toimintojen tehostaminen. Kunnallisdemokratia ja paikallinen itsehallinto on viimeinen demokraattinen linnake, jota halutaan kynsin hampain puolustaa. Siihen on myös aihetta, koska valtiollisella tasolla poliittisesta päätösvallasta on noin 80 prosenttia luovutettu Brysseliin ja taloudellisesta päätösvallasta kaksi kolmasosaa kansainvälisille pääomamarkkinoille. Suomea koskevissa asioissa valta on jo muualla. Vallan ulkoistaneet eduskunnan poliittiset päättäjät ovat 90-luvun laman jälkeen koko ajan kiristäneet kuntia ja vähentäneet niiden saamia valtionosuuksia sekä samanaikaisesti siirtäneet kunnan harteille aiemmin valtiolle kuuluneita velvotteita. “Kuntien menoja kasvattaa se, että valtio siirtää kunnille uusia tehtäviä, mutta osallistuu esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tehtäviin alle kolmasosal...