Eriarvoisuus uhkaa yhteiskuntarauha
JULKAISTU: Kansan Uutiset 16.10. 2001, Aamulehti 29.10.2001, Ilta-Sanomat 1.4. 2000.
Aina on löytynyt eri maiden välistä ja maiden sisäistä eriarvoisuutta. Skandinaaviset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin olleet viitoittamassa tietä kansalaisten hyvinvointierojen tasaamisessa - siis eriarvoisuuden poistamisessa ja tasa-arvon luomisessa.
Nyt 90-luvulla kuitenkin, loistavasta bruttokansantuotteen kasvusta ja viennin kolminkertaistumisesta huolimatta, suomalaiset yllättäen jakautuivat kahtia: menestyjiin ja luusereihin. Historiasta löydämme tukuttain esimerkkejä, mihin eriarvoistuminen saattaa johtaa.
Suomenkin historiasta löydämme esimerkkejä eriarvoisuuden synnyttämistä konflikteista. Torppariaikaan ja kansalaissotaan perehtyneen professori Heikki Ylikankaan näkemykset valaisevat eriarvoisuutta ja sen yhteiskunnallisia jälkiseuraamuksia.
Hän on todennut lehtihaastattelussa kansalaissodasta: “Kysymys oli ensi sijassa köyhälistön kapinasta omien olojensa puolesta oman alueensa yläluokkaa - kartanonomistajia, tehtailijoita ja sivistyneistöä - vastaan”. Ymmärrettäväksi sen tekee Ylikankaan mukaan: “Pohjoispuolinen Suomi oli vailla kumouspaineita. Talonpoikainen agraarialue oli lähettänyt suhteellisen liikaväestönsä siirtolaisiksi Amerikkaan. - Etelässä sen sijaan vallitsi kansan keskuudessa köyhyys, oppimattomuus ja niiden myötä toivottomuus. Palkkaerot olivat jopa satakertaisia. Muonamies sai sata markkaa, lehtori 4 000 markkaa ja hovioikeudenneuvos 10 000 markkaa kuukaudessa”.
Ylikangas vetää yhtäläisyyksiä tähän päivään: “Pitkäaikaistyöttömät ovat nyt samanlaisessa jamassa kuin 80 vuotta sitten tuon yhteiskunnan köyhät, maattomat työläiset. Ylikankaan haastattelun otsikko oli muotoiltu pahinta ennakoivaan muotoon: “Alkavatko suomalaiset uudelleen ampua toisiaan?”
Tulevassa tietoyhteiskunnassa 20 prosentille valiokansalaisista riittää hyvin palkattua, motivoivaa työtä, ja lopuista tulee uuden ajan torppareita. Heistä tulee tilapäisiä pätkä- ja “päivätyöläisiä”, joiden pitää tyytyä mihin työhön tahansa ja millä palkalla tahansa. Jos yhteiskunnalta loppuvat rahat pitämään tätä “turhaa joukkoa” hengissä, voi käydä kuten Amerikassa on jo käynyt.
Kaikki sodat ja konfliktit, niin nykyiset kuin menneetkin, ovat pääosin seurausta näiden “menestyjien” ja “luusereiden” välisestä eriarvoisuudesta. Kaikki suuret ja “kyvykkäät menestyjät”, kuten Stalin ja Hitler saivat alkuvoimansa tästä eriarvoisuudesta.
Hitleriäkin alkoi kiukuttaa yhteiskunnan hyötykäyttöön kelpaamattomat kansalaiset. Niinpä hän “eliminoi” ennen juutalaisvainoja n. 200 000 mielisairasta ja muuta vähälahjaista kansalaista. Samoin meillä Suomessa on nostanut päätään ns. uusliberalismi. Näitä menestyviä suurituloisia on alkanut kiukuttaa yhä sietämättömämmäksi käyvä verotus, kun näistä “työtä vieroksuvista sosiaalipummeista” on pidettävä huolta. Jos heidät jatkossa jätetään kadulle, kuten Yhdysvalloissa, voi herätä vaatimuksia, että nämä “tarpeettomat” pitää tunkea polttouuneihin tai köyhien gettoihin häiritsemästä rikkaiden rikastumista. He ovat vain tarpeeton kuluerä, joka heikentää kansakunnan kilpailukykyä ja estää menestyneiden rikastumista.
Yhdysvalloissa rikkaat ovat jo vapaaehtoisesti eritäytyneet sähköisin piikkilangoin omiin luksusgettoihinsa.
Hitlerin juutalaisvihakaan ei syntynyt uskonnollisesta vieroksunnasta, eikä siitä, että juutalaiset pyörittivät tooraansa ja että heillä sattui olemaan vähän muita kansalaisia kookkaampi nenä. Hitleriä ärsytti erityisesti se, että juutalaiset olivat koko saksalaisen pankkimaailman, talouselämän ja kulttuurielämän johdossa. Juutalaiset ovat aina olleet älykkäämpiä, ahkerampia ja menestyvämpiä kuin ympäröivä yhteisö, missä päin maailmaa he sitten ovat asuneetkin.
Mikään muu “rotu” ei ole väkimääräänsä suhteutettuna tuottanut niin paljon lahjakkaita taiteilijoita ja nobelisteja kuin juutalaiset. Erityisen lahjakkaita he ovat olleet kauppiaina ja pankkiireina pystyen hyödyntämään ympäröivää yhteisöä omaksi varallisuudekseen kaikkialla tehokkaammin kuin muut. Esimerkiksi juutalaiset ovat erittäin hyvin edustettuna nykyäänkin USA:n pankkimaailmassa.
Edes heidän uskontonsa ei ole kieltänyt koronkiskontaa, kuten islam ja katoliset uskonnot. Erityisen tehokkaasti juutalaiset onnistuivat lisäämään varallisuuttaan saksalaisten kustannuksella Saksan hyperinflaation aikana ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuloerojen kasvu ja massatyöttömyys purkautui fasismin nousuun. Hitler onnistui lopettamaan työttömyyden lykkäämällä työttömälle saksalaiselle kihvelin kouraan ja laittamaan heidät rakentamaan autobahnoja.
Hitleriä alkoi kuitenkin kiukuttaa, kun “puhdasrotuinen arjalainen” joutui Saksassa yhä useammin silittämään rikkaitten juutalaisten paidat. Valitettavasti näistä paidansilittäjistä tulee olemaan valtavaa ylitarjontaa tulevassa tietoyhteiskunnassa, ja silitettäviä paitoja on yhä harvemmassa. Näiden syrjäytyneiden markkinahintansa tulevassa tietoyhteiskunnassa tuskin tulee yltämään vapaassa markkinataloudessa edes torppariajan alustalaisen tasolle.
Uustorpparius on jo keskuudessamme. Suomessa 45 prosenttia työvoimasta pendelöi pätkätöiden ja työttömyyden välillä.
Tästä yhteiskunnan eriarvoisuudesta on historian valossa syntynyt aina jokin kansanliike tai “ismi”. Nyt ei ole muodissa sosialismi eikä kommunismi. Toivottavasti uusi ismi ei tule olemaan tulevaisuudessa myöskään kansallissosialismi tai mikään muukaan totalitaarinen ääriliike.
Uusia yrittäjiä kuitenkin pulpahtaa pintaan kuten Ranskassa Jean-Marie Le Pen, Itävallassa Jörg Haider, Hollannissa äärioikeistolainen Vaams Block, Italiassa Umberto Boss sekä Saksassa ja Ruotsissa uusnatsistiset liikkeet. Mitähän seuraavaksi?
Kehitysmaissa eriarvoisuus purkautuu taas uskonnollisina ääriliikkeinä ja terrorismina. Äskettäinen järkyttävä ja tuomittava World Trade Centeriin ja Pentagoniin kohdistunut jättimäinen itsemurhaisku kertoo karua kieltään niistä yhteiskunnallisista paineista, joita maailmalla kytee.
Nyt pieni ääriryhmä ja terroristijoukko uhmasi ja piti pilkkanaan pelkkien paperiveitsien avulla maailman mahtavimman maan tiedustelu-, turvallisuus- ja tietokoneajan asejärjestelmiä. Esihistoriallisten aseiden avulla hyvin koulutettu pieni terroristiryhmä teki kaapatusta siviililentokoneesta manuaalisesti ohjattavia kerosiinipommeja, jolloin yli 3 000 amerikkalaista siviiliä menetti henkensä kolmen “ohjuksen” iskussa.
Raaka kapitalismi, joka on nyt vallalla lähes kaikkialla maailmassa on omiaan synnyttämään lisääntyvää eriarvoisuutta, katkeruutta ja vihaa. On vain ajan kysymys, milloin nöyryytetyt ihmiset laajemminkin saavat mittansa täyteen. Katkeruus ja viha lisääntyvät ihmisten keskuudessa, koska heidän tekemänsä työn tulokset liukenevat yhä harvempien saalistajien taskuihin.
Uskontoa ja uskonnollisilla ääriliikkeillä voidaan oppimattomia ja kurjuudessa eläviä ihmisiä valjastaa vaikka minkälaisiin hirmutekoihin. Jo Irakin ja Iranin välisessä sodassa lapsia manipuloitiin uskonnon avulla eläviksi “miinaharavaksi” polkemaan miinoja ennen kuin varsinaiset sotilaat lähtivät hyökkäykseen.
Aikaisemminkin eriarvoisuus on muokannut mielialoja jollekin “ismille” suotuisaksi. Tsaarin Venäjällä, Japanilaisen alistamassa Kiinassa, amerikkalaisen mafian ja suuryhtiöiden vallassa olleessa Kuubassa muokkasi rajoittamaton kapitalistinen saalistus tehokkaasti mieliä suopeiksi silloiselle kommunismille.
Alkaako vallankumousten uusi kierros taas Venäjältä? Kun Venäjän ryövärikapitalismi on saavuttanut nykyisen tason, olemme nähneet jo sellaisenkin ihmeen, että kommunistit ovat yltäneet taas suurimmaksi puolueeksi vapaissa vaaleissa maan juuri vapauduttua kommunismin vallasta.
Eriarvoisuus toimii useimpien väkivaltaisten liikkeiden kasvualustana. Valtioneuvos Harri Holkerilla on kokemuksia Pohjois-Irlannin vuosikausia kestäneen vihanpidon rauhanhieronnasta ja näkemyksiä niiden syistä. Taannoisessa televisiohaastattelussa hän kertoi käsityksensä siitä, miksi nuoret miehet liittyvät Pohjois-Irlannissa väkivaltaisiin terroristijärjestöihin.
Jos nuori mies on työtön sekä köyhä ja hänellä ei ole päivisin mitään tekemistä, niin aika pian hän alkaa tuntea olevansa tarpeeton. Jos sitten joku terroristijärjestön edustaja tarttuu olkapäähän ja tarjoaa jännittävää puuhaa, kiusaus on suuri. Kun tällainen uusi jäsen joutuu vannomaan uskollisuusvalan järjestölle, paluuta ei enää ole. Terroristijärjestöillä ei ole luopujille kuin yksi tuomio ja se on teloitus.
Sitten Holkeri kertoi, että varakas protestantti ja varakas katolinen voivat asua vierekkäin täysin rauhassa ja ongelmitta. Uskonto on Pohjois-Irlannissa vain keppihevonen, jolla ei ole juuri mitään tekemistä pommi-iskujen kanssa. Eriarvoisuus ja työttömyys ovat ongelmien todellinen syy, niin kuin muissakin konfliktipesäkkeissä. Rikkaiden kesken ei ole eriarvoisuutta. Rikkaat löytävät yhteisrintaman välittömästi ja uhka tulee aina muualta.
Vaikka kehitysmaissa kuolee lapsia ja aikuisia kuin kärpäsiä, eivät ne jaksa kiinnostaa kehittyneitä länsimaita. Kun Yhdysvalloissa kuolee 6 000 ihmistä terroristien World Trade Centeriin tekemässä lentoiskussa, televisio muutti hetkessä Suomessakin koko ohjelmakartan ja aloitti koko illan kestävän suoran ohjelman katastrofista.
Kun Ruandan joukkosurmissa tapettiin lähes miljoona ihmistä ja Bosnian tai Kosovon sodissa kymmeniä tuhansia, ei Suomessa näkynyt lippuja puolitangossa, ei eduskunnassa eikä työpaikoilla pidetty hiljaisia hetkiä. Senaatintorilla ei vietetty kaikkien uskontokuntien yhteistä rukoushetkeä. - Ihmishengen (media)arvo on kovin erilainen eri puolilla maapalloa.
Yhdysvallat ei ole valmis käyttämään tämän eriarvoisuuden estämiseksi kehitysapuun edes YK:n suosittamaa 0,7 prosenttia kansantulostaan. Kuitenkin se on valmis laittamaan tuhansia miljardeja Yhdysvaltojen ylle suunniteltuun “ohjuskilpeen”, jonka teknisestä toimivuudesta ei ole edes takeita. Samoin presidentti Bush on saanut blankon shekin terrorihyökkäyksen kostoiskuun, jonka kustannuksia ei kukaan edes tiedä.
Amerikkalaiset ovat ihmeissään, miksi joku voi vihata heitä niin paljon, että turvautuvat tällaisiin epäinhimillisiin kostoiskuihin. He unohtavat täysin yhdysvaltojen kansalaisten rahoittaman CIA:n suunnittelemat ja tukemat murhaiskut Chileen, Libyaan sekä Sikojenlahden hyökkäyksen Kuubaan, Grenadaan, Panamaan jne.
Terroristiksi epäilty Osama bin Laden oli hetki sitten CIA:n kouluttama ja rahoittama vapautussankari. Nykyisen presidentin isä George Bush - joka aikoinaan jo oli rikastunut öljyllä - myönsi, että sen energiapolitiikka on ajanut Yhdysvallat liian riippuvaiseksi Lähi-idästä. Öljyn takia Yhdysvallat aikoinaan tuki Irakin Husseinia ja öljyn takia se myös hyökkäsi häntä vastaan. Niissä iskuissa siviilejä kuoli monin verroin enemmän kuin WTC:n iskussa.
Yhdysvalloille öljy on niin tärkeä, että se on vuosikymmeniä pitänyt Saudi-Arabian itsevaltaista kuningassukua pystyssä. Maata, josta puuttuvat kaikki normaalit demokraattiset vapaudet, joita vapaa Amerikka julistaa ajavansa. Suurin osa Yhdysvaltojen tärkeimmistä tukikohdista Persianlahden alueella on ripoteltu hyvin tarkasti suurimpien öljykenttien viereen.
Aina näiden Lähi-Idän operaatioiden taustalla on ollut tarve turvata amerikkalaisen liike-elämän edut, amerikkalaisille tärkeä öljyn saanti, eikä suinkaan humaaninen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.
Yhdysvaltojen pääoman “taloudelliset iskut” eli kansainvälinen valuuttakeinottelu on myös jättänyt myös savuavia raunioita Meksikossa, Kaukoidässä, Brasiliassa, Venäjällä, Argentiinassa, jolloin miljoonia ihmisiä on joutunut työttömiksi ja köyhyyteen.
Mutta onko sillä moraalifilosofisesti suurtakaan merkitystä, ryöstääkö ja tapaako lähimmäisiään puukolla, lentokoneilla vai valuuttakursseilla.
Suomen ja koko maailman hyvinvointi ja työpaikat tuntuvat riippuvan nyt USA:n pörssin reaktioista. USA:n pörssin pitkään jatkunutta alamäkeä ei suinkaan helpota tämä maailmankaupan symboleihin tehty tuhoisa terroristien lentokoneisku. Vaikka pelkät aineelliset tuhot ja noin 6 000 vainajan vakuutuskorvaukset kohoavat kymmeniin miljardeihin, iskun välilliset kustannukset saattavat kohota vieläkin suuremmiksi ja tuntua meilläkin.
Heti kolme lentoyhtiötä meni konkurssiin ja muutkin lentoyhtiöt vähentävät yli 100 000 työntekijällä henkilökuntaansa lentomatkustuksen kysynnän puutteessa vaikka valtio lupasi lentoyhtiölle yli 100 miljardia markkaa. Boeing-lentoyhtiö on ilmoittanut saneeraavansa kolmasosan työntekijöistään eli yli 30 000 työntekijää tilausten hiipuessa. Vakuutusyhtiöiden ja lentoyhtiöiden tuleva tuloskunto ei taida nyt hidastaa USA:n pörssin jo aiempaa kovaa alamäkeä.
Yhdysvallat oli 90-luvulla ainut markkina-alue maailmassa, joka jaksoi kasvaa. Kun sekin nyt tyrehtyy, suomalaistenkin työpaikat joutuvat myös välillisesti kansainvälisen terrori-iskun kohteeksi - tosin pienellä viiveellä. Ja suomalaisetkin duunarit joutuvat kärsimään USA:n maailmalla harjoittaman isännöimispolitiikan seurauksista.
Vaikka Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala vielä runsas puoli vuotta sitten vannoi, että Yhdysvaltojen talouden alamäellä ei ole mitään vaikutusta Suomen talouteen ja työllisyyteen.
Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@taloverkot.fi
Aina on löytynyt eri maiden välistä ja maiden sisäistä eriarvoisuutta. Skandinaaviset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin olleet viitoittamassa tietä kansalaisten hyvinvointierojen tasaamisessa - siis eriarvoisuuden poistamisessa ja tasa-arvon luomisessa.
Nyt 90-luvulla kuitenkin, loistavasta bruttokansantuotteen kasvusta ja viennin kolminkertaistumisesta huolimatta, suomalaiset yllättäen jakautuivat kahtia: menestyjiin ja luusereihin. Historiasta löydämme tukuttain esimerkkejä, mihin eriarvoistuminen saattaa johtaa.
Suomenkin historiasta löydämme esimerkkejä eriarvoisuuden synnyttämistä konflikteista. Torppariaikaan ja kansalaissotaan perehtyneen professori Heikki Ylikankaan näkemykset valaisevat eriarvoisuutta ja sen yhteiskunnallisia jälkiseuraamuksia.
Hän on todennut lehtihaastattelussa kansalaissodasta: “Kysymys oli ensi sijassa köyhälistön kapinasta omien olojensa puolesta oman alueensa yläluokkaa - kartanonomistajia, tehtailijoita ja sivistyneistöä - vastaan”. Ymmärrettäväksi sen tekee Ylikankaan mukaan: “Pohjoispuolinen Suomi oli vailla kumouspaineita. Talonpoikainen agraarialue oli lähettänyt suhteellisen liikaväestönsä siirtolaisiksi Amerikkaan. - Etelässä sen sijaan vallitsi kansan keskuudessa köyhyys, oppimattomuus ja niiden myötä toivottomuus. Palkkaerot olivat jopa satakertaisia. Muonamies sai sata markkaa, lehtori 4 000 markkaa ja hovioikeudenneuvos 10 000 markkaa kuukaudessa”.
Ylikangas vetää yhtäläisyyksiä tähän päivään: “Pitkäaikaistyöttömät ovat nyt samanlaisessa jamassa kuin 80 vuotta sitten tuon yhteiskunnan köyhät, maattomat työläiset. Ylikankaan haastattelun otsikko oli muotoiltu pahinta ennakoivaan muotoon: “Alkavatko suomalaiset uudelleen ampua toisiaan?”
Tulevassa tietoyhteiskunnassa 20 prosentille valiokansalaisista riittää hyvin palkattua, motivoivaa työtä, ja lopuista tulee uuden ajan torppareita. Heistä tulee tilapäisiä pätkä- ja “päivätyöläisiä”, joiden pitää tyytyä mihin työhön tahansa ja millä palkalla tahansa. Jos yhteiskunnalta loppuvat rahat pitämään tätä “turhaa joukkoa” hengissä, voi käydä kuten Amerikassa on jo käynyt.
Kaikki sodat ja konfliktit, niin nykyiset kuin menneetkin, ovat pääosin seurausta näiden “menestyjien” ja “luusereiden” välisestä eriarvoisuudesta. Kaikki suuret ja “kyvykkäät menestyjät”, kuten Stalin ja Hitler saivat alkuvoimansa tästä eriarvoisuudesta.
Hitleriäkin alkoi kiukuttaa yhteiskunnan hyötykäyttöön kelpaamattomat kansalaiset. Niinpä hän “eliminoi” ennen juutalaisvainoja n. 200 000 mielisairasta ja muuta vähälahjaista kansalaista. Samoin meillä Suomessa on nostanut päätään ns. uusliberalismi. Näitä menestyviä suurituloisia on alkanut kiukuttaa yhä sietämättömämmäksi käyvä verotus, kun näistä “työtä vieroksuvista sosiaalipummeista” on pidettävä huolta. Jos heidät jatkossa jätetään kadulle, kuten Yhdysvalloissa, voi herätä vaatimuksia, että nämä “tarpeettomat” pitää tunkea polttouuneihin tai köyhien gettoihin häiritsemästä rikkaiden rikastumista. He ovat vain tarpeeton kuluerä, joka heikentää kansakunnan kilpailukykyä ja estää menestyneiden rikastumista.
Yhdysvalloissa rikkaat ovat jo vapaaehtoisesti eritäytyneet sähköisin piikkilangoin omiin luksusgettoihinsa.
Hitlerin juutalaisvihakaan ei syntynyt uskonnollisesta vieroksunnasta, eikä siitä, että juutalaiset pyörittivät tooraansa ja että heillä sattui olemaan vähän muita kansalaisia kookkaampi nenä. Hitleriä ärsytti erityisesti se, että juutalaiset olivat koko saksalaisen pankkimaailman, talouselämän ja kulttuurielämän johdossa. Juutalaiset ovat aina olleet älykkäämpiä, ahkerampia ja menestyvämpiä kuin ympäröivä yhteisö, missä päin maailmaa he sitten ovat asuneetkin.
Mikään muu “rotu” ei ole väkimääräänsä suhteutettuna tuottanut niin paljon lahjakkaita taiteilijoita ja nobelisteja kuin juutalaiset. Erityisen lahjakkaita he ovat olleet kauppiaina ja pankkiireina pystyen hyödyntämään ympäröivää yhteisöä omaksi varallisuudekseen kaikkialla tehokkaammin kuin muut. Esimerkiksi juutalaiset ovat erittäin hyvin edustettuna nykyäänkin USA:n pankkimaailmassa.
Edes heidän uskontonsa ei ole kieltänyt koronkiskontaa, kuten islam ja katoliset uskonnot. Erityisen tehokkaasti juutalaiset onnistuivat lisäämään varallisuuttaan saksalaisten kustannuksella Saksan hyperinflaation aikana ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuloerojen kasvu ja massatyöttömyys purkautui fasismin nousuun. Hitler onnistui lopettamaan työttömyyden lykkäämällä työttömälle saksalaiselle kihvelin kouraan ja laittamaan heidät rakentamaan autobahnoja.
Hitleriä alkoi kuitenkin kiukuttaa, kun “puhdasrotuinen arjalainen” joutui Saksassa yhä useammin silittämään rikkaitten juutalaisten paidat. Valitettavasti näistä paidansilittäjistä tulee olemaan valtavaa ylitarjontaa tulevassa tietoyhteiskunnassa, ja silitettäviä paitoja on yhä harvemmassa. Näiden syrjäytyneiden markkinahintansa tulevassa tietoyhteiskunnassa tuskin tulee yltämään vapaassa markkinataloudessa edes torppariajan alustalaisen tasolle.
Uustorpparius on jo keskuudessamme. Suomessa 45 prosenttia työvoimasta pendelöi pätkätöiden ja työttömyyden välillä.
Tästä yhteiskunnan eriarvoisuudesta on historian valossa syntynyt aina jokin kansanliike tai “ismi”. Nyt ei ole muodissa sosialismi eikä kommunismi. Toivottavasti uusi ismi ei tule olemaan tulevaisuudessa myöskään kansallissosialismi tai mikään muukaan totalitaarinen ääriliike.
Uusia yrittäjiä kuitenkin pulpahtaa pintaan kuten Ranskassa Jean-Marie Le Pen, Itävallassa Jörg Haider, Hollannissa äärioikeistolainen Vaams Block, Italiassa Umberto Boss sekä Saksassa ja Ruotsissa uusnatsistiset liikkeet. Mitähän seuraavaksi?
Kehitysmaissa eriarvoisuus purkautuu taas uskonnollisina ääriliikkeinä ja terrorismina. Äskettäinen järkyttävä ja tuomittava World Trade Centeriin ja Pentagoniin kohdistunut jättimäinen itsemurhaisku kertoo karua kieltään niistä yhteiskunnallisista paineista, joita maailmalla kytee.
Nyt pieni ääriryhmä ja terroristijoukko uhmasi ja piti pilkkanaan pelkkien paperiveitsien avulla maailman mahtavimman maan tiedustelu-, turvallisuus- ja tietokoneajan asejärjestelmiä. Esihistoriallisten aseiden avulla hyvin koulutettu pieni terroristiryhmä teki kaapatusta siviililentokoneesta manuaalisesti ohjattavia kerosiinipommeja, jolloin yli 3 000 amerikkalaista siviiliä menetti henkensä kolmen “ohjuksen” iskussa.
Raaka kapitalismi, joka on nyt vallalla lähes kaikkialla maailmassa on omiaan synnyttämään lisääntyvää eriarvoisuutta, katkeruutta ja vihaa. On vain ajan kysymys, milloin nöyryytetyt ihmiset laajemminkin saavat mittansa täyteen. Katkeruus ja viha lisääntyvät ihmisten keskuudessa, koska heidän tekemänsä työn tulokset liukenevat yhä harvempien saalistajien taskuihin.
Uskontoa ja uskonnollisilla ääriliikkeillä voidaan oppimattomia ja kurjuudessa eläviä ihmisiä valjastaa vaikka minkälaisiin hirmutekoihin. Jo Irakin ja Iranin välisessä sodassa lapsia manipuloitiin uskonnon avulla eläviksi “miinaharavaksi” polkemaan miinoja ennen kuin varsinaiset sotilaat lähtivät hyökkäykseen.
Aikaisemminkin eriarvoisuus on muokannut mielialoja jollekin “ismille” suotuisaksi. Tsaarin Venäjällä, Japanilaisen alistamassa Kiinassa, amerikkalaisen mafian ja suuryhtiöiden vallassa olleessa Kuubassa muokkasi rajoittamaton kapitalistinen saalistus tehokkaasti mieliä suopeiksi silloiselle kommunismille.
Alkaako vallankumousten uusi kierros taas Venäjältä? Kun Venäjän ryövärikapitalismi on saavuttanut nykyisen tason, olemme nähneet jo sellaisenkin ihmeen, että kommunistit ovat yltäneet taas suurimmaksi puolueeksi vapaissa vaaleissa maan juuri vapauduttua kommunismin vallasta.
Eriarvoisuus toimii useimpien väkivaltaisten liikkeiden kasvualustana. Valtioneuvos Harri Holkerilla on kokemuksia Pohjois-Irlannin vuosikausia kestäneen vihanpidon rauhanhieronnasta ja näkemyksiä niiden syistä. Taannoisessa televisiohaastattelussa hän kertoi käsityksensä siitä, miksi nuoret miehet liittyvät Pohjois-Irlannissa väkivaltaisiin terroristijärjestöihin.
Jos nuori mies on työtön sekä köyhä ja hänellä ei ole päivisin mitään tekemistä, niin aika pian hän alkaa tuntea olevansa tarpeeton. Jos sitten joku terroristijärjestön edustaja tarttuu olkapäähän ja tarjoaa jännittävää puuhaa, kiusaus on suuri. Kun tällainen uusi jäsen joutuu vannomaan uskollisuusvalan järjestölle, paluuta ei enää ole. Terroristijärjestöillä ei ole luopujille kuin yksi tuomio ja se on teloitus.
Sitten Holkeri kertoi, että varakas protestantti ja varakas katolinen voivat asua vierekkäin täysin rauhassa ja ongelmitta. Uskonto on Pohjois-Irlannissa vain keppihevonen, jolla ei ole juuri mitään tekemistä pommi-iskujen kanssa. Eriarvoisuus ja työttömyys ovat ongelmien todellinen syy, niin kuin muissakin konfliktipesäkkeissä. Rikkaiden kesken ei ole eriarvoisuutta. Rikkaat löytävät yhteisrintaman välittömästi ja uhka tulee aina muualta.
Vaikka kehitysmaissa kuolee lapsia ja aikuisia kuin kärpäsiä, eivät ne jaksa kiinnostaa kehittyneitä länsimaita. Kun Yhdysvalloissa kuolee 6 000 ihmistä terroristien World Trade Centeriin tekemässä lentoiskussa, televisio muutti hetkessä Suomessakin koko ohjelmakartan ja aloitti koko illan kestävän suoran ohjelman katastrofista.
Kun Ruandan joukkosurmissa tapettiin lähes miljoona ihmistä ja Bosnian tai Kosovon sodissa kymmeniä tuhansia, ei Suomessa näkynyt lippuja puolitangossa, ei eduskunnassa eikä työpaikoilla pidetty hiljaisia hetkiä. Senaatintorilla ei vietetty kaikkien uskontokuntien yhteistä rukoushetkeä. - Ihmishengen (media)arvo on kovin erilainen eri puolilla maapalloa.
Yhdysvallat ei ole valmis käyttämään tämän eriarvoisuuden estämiseksi kehitysapuun edes YK:n suosittamaa 0,7 prosenttia kansantulostaan. Kuitenkin se on valmis laittamaan tuhansia miljardeja Yhdysvaltojen ylle suunniteltuun “ohjuskilpeen”, jonka teknisestä toimivuudesta ei ole edes takeita. Samoin presidentti Bush on saanut blankon shekin terrorihyökkäyksen kostoiskuun, jonka kustannuksia ei kukaan edes tiedä.
Amerikkalaiset ovat ihmeissään, miksi joku voi vihata heitä niin paljon, että turvautuvat tällaisiin epäinhimillisiin kostoiskuihin. He unohtavat täysin yhdysvaltojen kansalaisten rahoittaman CIA:n suunnittelemat ja tukemat murhaiskut Chileen, Libyaan sekä Sikojenlahden hyökkäyksen Kuubaan, Grenadaan, Panamaan jne.
Terroristiksi epäilty Osama bin Laden oli hetki sitten CIA:n kouluttama ja rahoittama vapautussankari. Nykyisen presidentin isä George Bush - joka aikoinaan jo oli rikastunut öljyllä - myönsi, että sen energiapolitiikka on ajanut Yhdysvallat liian riippuvaiseksi Lähi-idästä. Öljyn takia Yhdysvallat aikoinaan tuki Irakin Husseinia ja öljyn takia se myös hyökkäsi häntä vastaan. Niissä iskuissa siviilejä kuoli monin verroin enemmän kuin WTC:n iskussa.
Yhdysvalloille öljy on niin tärkeä, että se on vuosikymmeniä pitänyt Saudi-Arabian itsevaltaista kuningassukua pystyssä. Maata, josta puuttuvat kaikki normaalit demokraattiset vapaudet, joita vapaa Amerikka julistaa ajavansa. Suurin osa Yhdysvaltojen tärkeimmistä tukikohdista Persianlahden alueella on ripoteltu hyvin tarkasti suurimpien öljykenttien viereen.
Aina näiden Lähi-Idän operaatioiden taustalla on ollut tarve turvata amerikkalaisen liike-elämän edut, amerikkalaisille tärkeä öljyn saanti, eikä suinkaan humaaninen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.
Yhdysvaltojen pääoman “taloudelliset iskut” eli kansainvälinen valuuttakeinottelu on myös jättänyt myös savuavia raunioita Meksikossa, Kaukoidässä, Brasiliassa, Venäjällä, Argentiinassa, jolloin miljoonia ihmisiä on joutunut työttömiksi ja köyhyyteen.
Mutta onko sillä moraalifilosofisesti suurtakaan merkitystä, ryöstääkö ja tapaako lähimmäisiään puukolla, lentokoneilla vai valuuttakursseilla.
Suomen ja koko maailman hyvinvointi ja työpaikat tuntuvat riippuvan nyt USA:n pörssin reaktioista. USA:n pörssin pitkään jatkunutta alamäkeä ei suinkaan helpota tämä maailmankaupan symboleihin tehty tuhoisa terroristien lentokoneisku. Vaikka pelkät aineelliset tuhot ja noin 6 000 vainajan vakuutuskorvaukset kohoavat kymmeniin miljardeihin, iskun välilliset kustannukset saattavat kohota vieläkin suuremmiksi ja tuntua meilläkin.
Heti kolme lentoyhtiötä meni konkurssiin ja muutkin lentoyhtiöt vähentävät yli 100 000 työntekijällä henkilökuntaansa lentomatkustuksen kysynnän puutteessa vaikka valtio lupasi lentoyhtiölle yli 100 miljardia markkaa. Boeing-lentoyhtiö on ilmoittanut saneeraavansa kolmasosan työntekijöistään eli yli 30 000 työntekijää tilausten hiipuessa. Vakuutusyhtiöiden ja lentoyhtiöiden tuleva tuloskunto ei taida nyt hidastaa USA:n pörssin jo aiempaa kovaa alamäkeä.
Yhdysvallat oli 90-luvulla ainut markkina-alue maailmassa, joka jaksoi kasvaa. Kun sekin nyt tyrehtyy, suomalaistenkin työpaikat joutuvat myös välillisesti kansainvälisen terrori-iskun kohteeksi - tosin pienellä viiveellä. Ja suomalaisetkin duunarit joutuvat kärsimään USA:n maailmalla harjoittaman isännöimispolitiikan seurauksista.
Vaikka Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala vielä runsas puoli vuotta sitten vannoi, että Yhdysvaltojen talouden alamäellä ei ole mitään vaikutusta Suomen talouteen ja työllisyyteen.
Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@taloverkot.fi