Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuuta 6, 2016.

Oikeistolaista propagandaa tieteen kaavussa.

Kuva
JULKAISTU: Verkkomedia ?.11. 2015 Äskettäin Etla julkaisi raportin nimeltä ”Työn murros – Riittääkö dynamiikka”. Kirjoittajina neljä tohtoritason tutkijaa (Mika Maliranta, Vesa Vihriälä, Petri Rouvinen ja Antti Kauhanen). Raportin mukaan työt jakautuvat siis yhä enemmän korkea- ja matalapalkkaisiin, eli kuilu eri palkansaajaryhmien välillä kasvaa. Syyt ovat tutut digitalisaatio ja globalisaatio.

EU lisännyt pankkien uhkapelimahdollisuuksia

Kuva
JULKAISTU: Kansan uutiset / Verkkolehti 5. 7. 2015-10-17 http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/3397934/eu-lisannyt-pankkien-uhkapelimahdollisuuksia Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli rauniona ja hirveissä veloissa. Saksan velat olivat tuolloin suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa ja vastasivat 21 prosenttia kansantuotteesta. Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkojamaat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi.

Kuinka alas palkkojen tulisi joustaa?

Kuva
JULKAISTU: Kansan Uutiset / Verkkolehti 7. 7. 2015 Otsikolla: ”Duunarien palkat joustavat, kaikilla raha ei riitä elämiseen.” http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/3398831/duunarien-palkat-joustavat-kaikilla-raha-ei-riita-elamiseen Kun suomalaiset ovat nyt valuuttaunionin jäseniä, kilpailukykyä ei voida enää palauttaa devalvaation avulla kuten Ruotsi on tehnyt. Kahdessa vuosikymmenessä euroalueen maat menettivät yli neljänneksen kilpailukyvystään, pääasiassa euron kalleuden vuoksi.

Mikä EU:ssa on vikana?

Kuva
JULKAISTU: Verkkomedia 28.4. 2015 http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13335 Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli rauniona ja hirveissä veloissa. Saksan velat olivat tuolloin suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa ja vastasivat 21 prosenttia kansantuotteesta. Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkojamaat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi. Maksuvalmiuden varalta sovittiin sovittelumekanismi joka takasi, että lainoittajamaat ostaisivat Saksalta enemmän tuotteita kuin myyvät sinne.

Kuinka pitkään Kreikka kiikkuu ”löyhässä hirressä?”

Kuva
Verkkomedia 13.3. 2015  http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=13090 Kreikan surullinen ”vesikidutus” jatkuu ja jatkuu. EU ei pysty tekemään ratkaisua Kreikan tulevaisuudesta. Taas tehtiin kiireessä nahkapäätös. Neljän kuukauden jatkoaika on maaliskuun alusta kesäkuun loppuun, mutta ei ulotu sen pidemmälle tulevaisuuteen. Kreikan valtiolla on kuitenkin myös kesäkuun jälkeen erääntyviä maksuvelvoitteita – mutta ei tietoa niiden rahoittamisesta.

Mitä työelämän tutkimuksen pitäisi tutkia?

Kuva
JULKAISTU:  Verkkomedia 18.2. 2015 http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=12895 Ingressi: Työelämän tutkimus-lehden päätoimittaja Mia Tammelin pyysi minulta kirjoituksen lehden teemanumeroon 2015. Tein työtä käskettyä ja lähetin hänelle oheisen kirjoituksen: ” Mitä työelämän tutkimuksen pitäisi tutkia?”

Kykypuolueen valioyksilön avulla Suomi nousuun?

Kuva
JULKAISTU: Verkkomedia 2.3. 2015. http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=12992 Pääministeri Alexander Stubb on kertonut itse taivutelleensa Hjallis Harkimon kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2015. Tämä ”legendaarinen bisnesmies” seuraa toista ”urheilulegendaa” Kalevi Kummolaa, joka jo oli aikoinaan kansanedustaja ja ymmärsi verkostoitua poliittisten päättäjien kanssa.

Viimeisimmät kirjoitukset Kansan Uutisten blogissa: