(Wahlroos ja taloustoimittajat) JULKAISTU: Kansan ääni Nro 2/2013 Björn Wahlroos on viime aikoina ollut roimasti esillä julkaisemansa kirjan johdosta, hänestä on tehty teatterikappale ja nyt Tampereen yliopiston journalistiikkalaitoksen oppilaat ovat tekemässä hänestä kirjaa.

(Katainen ja Kokoomus)  JULKAISTU: Kansan ääni Nro 1/2014 (Hesari ei julkaissut) Aina joskus on hyvä katsoa peruutuspeiliin ja muistella mitä poliitikot ovat aikoinaan tulleet luvanneeksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoitti (HS 20.3.) vaalien alla otsikolla: ”Lisää työtä ja verotuloja” painottaen Suomen tarvitsevan ”työllistävää verouudistusta”. Sen mukaan jos yritys saa lievemmällä verotuksella kerätyksi enemmän voittoja, sillä on mahdollisuus investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Teoriassa näin taloustieteilijät väittävät, mutta miten se toimii tosielämässä?

(Ylä-Liedenpohja) Hesari ei julkaissut v.1996 Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedepohja kirjoitti (4.3. 1996) HS/Vieraskynä-palstalla otsikolla: ” Työ on liian kallista ”. Kirjoitus sisälsi sen verran yksinkertaistettuja näkemyksiä, että niitä on pakko oikoa ja kyseenalaistaa.

(Jyrki Juusela) JULKAISTU: Kansan Uutiset 9.1. 2003 otsikolla: “Puheet työvoimapulasta ovat jälleen liioiteltuja”. Salon Seudun Sanomat 2.2. 2005 otsikolla: “Työvoimapulan uhka ei ole todellinen”. Työvoiman maahantuonnin välttämättömyydestä puhuttiin ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa, ja toistamiseen asiasta puhuttiin yhtä vakavasti 1990-luvun taitteessa. 1980-luvun lopulla meni lujaa. Markka oli vapautettu. Tunnelma oli se, että jos hidastelit kävelyä pankin kohdalla, niin pankki jo tyrkytti lainaa. Tuntureihin rakennettiin taas miljoonakämppiä. Työvoimapula uhkasi taas koko maata. Työministeri Matti Puhakka ja työnantajat esittivät tuolloin vähintään 20 000 työntekijän vuosivauhdilla ulkomaisen työvoiman hankkimista maahan.

(Ylä-Liedenpohja, Kanniainen) JULKAISTU: Vakuutusväki 8 / 2002, Helsingin Sanomat 23.11. 2002 (lyhennettynä), Kansan Uutiset 19.11. 2002. Työelämän joustoja on peräänkuulutettu ihmelääkkeenä uusien työpaikkojen saamiseksi. Esimerkiksi Teollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Johannes Koroma (viimeksi HS 12. 10) ja taloustieteen professorit Vesa Kanniainen , Jouko Ylä-Liedenpohja ja Erkki Koskela ovat jo vuosia edustaneet näkemystä, että liian hyvä työsuhdeturva ja työelämän joustamattomuus estävät uusien työpaikkojen syntymistä. Siitäkin huolimatta, että työntekijät ovat joustaneet palkoissaan koko 90-luvun ajan. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisen työntekijän ostovoima on neljänneksi heikoin EU:ssa. Vain kreikkalainen ja portugalilainen teollisuustyöntekijä saa palkallaan vähemmän tavaraa ja palveluja kuin suomalainen. Palkat ovat Suomessa EU-maiden vaatimatonta keskitasoa ja palvelualoilla huomattavasti huonommat kuin teollisuudessa. Nämä matalapalkkaise...

JULKAISTU: Helsingin Sanomat 23. 3. 1997, Kansan Uutiset / horisontti-palsta: otsikolla: “Työttömyys on poistettavissa”. 16.5.2002. Salon Seudun Sanomat 4.11. 2002 otsikolla: “Lama päättyi, mutta ongelmat eivät hellitä”. Kohta kymmenen vuotta koneet ovat käyneet punaisina, teollisuustuotannon vuosittainen kasvu laman pohjalta on ollut neljä kertaa kovemmalla kuin Euroopan teollisuusmaiden keskiarvo, mutta työttömyysluvut eivät vain ota pienentyäkseen kuten aina ennen. Tehdyt työtunnit ovat vieläkin alhaisemmalla tasolla kuin 80-luvun lopulla. Jos näin jättimäisen noususuhdanteen aikana ei ole onnistuttu Suomessa merkittävästi työttömyyttä vähentämään, niin mitenkä sitten laskusuhdanteen aikana? On täysin mahdollista, että seuraavan laskusuhdanteen aikana saamme ehkä toisen mokoman työttömiä lisää. Varsinkin, kun olemme EMU:n rahaliiton jäseniä. Emme voi silloin edes devalvaation avulla kurjistua ja saada sen avulla hintakilpailukykyä. Ainoaksi kilpailukyvyn parannuskeinoksi jää t...

(Lauri Ihalainen) JULKAISTU: Aamulehti, 17.7.2001, Länsiväylä / Puheenvuoro-palsta, 29.7.2001, Kansan Uutiset 30.7.2001, Lapin Kansa 13.9.2001, Yliopisto 15/2001, Keskipohjanmaa 22.10.2001, Toimikas 12/2001, Vakuutusväki 9/2001, Salon Seudun Sanomat 17.2. 2002 otsikolla: “Parantunut työllisyys on tilastokikkailua”. Kaikissa viimeaikaisissa työttömyyttä käsitelleissä uutisissa on iloittu viime vuosina tapahtuneesta positiivisesta kehityksestä. Tilastollisesti työttömyys on pienentynyt ja työllisten määrä on tilastollisesti lisääntynyt. On kollektiivisesti ylläpidetty melkoista tilastollista valhetta. Työttömyystilastoja kaunisteltu muuttamalla työttömyyden kriteerejä. Työllisen ja työttömän määrittelyn kriteereitä on heikennetty koko 90-luvun ajan. Näin on saatu työttömyystilastot näyttämään edes siedettäviltä. Samaa tekniikkaa on jouduttu käyttämään muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Britanniassa pääministeri Thatcherin aikana työttömän määritelmää heikennettiin 21 kertaa ja aina t...

(Johny Åkerholm) JULKAISTU: Kansan Uutiset 13.12. 2000. “Uusi talous” on muoti-ilmaus, jolla ei ole yksiselitteistä määritelmää. Lähinnä tietotekniikan nopeaan etenemiseen ja sen uusiin mahdollisuuksiin liittyvää kehitysvaihetta kaikessa taloudenpidossa kutsutaan yleensä uudeksi taloudeksi. Kysymys on talouden uusista teknologisoituneesta toimintavälineistöstä, jonka vaikutukset ovat yhtä mullistavat kuin aikanaan teollisen vallankumouksen höyry- ja polttomoottoreilla. Nyt muutos ei koske ainoastaan teollisuutta vaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita globalisoituneessa maailmassa. Uusi talous on saanut taloustieteilijät ja ekonomistit ymmälle, koska vanhat taloustieteen lainalaisuudet eivät tahdo toimia enää kuten teorian mukaan pitäisi. Esimerkiksi valtionvarainministeriössä alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm on uudesta taloudesta niin ymmällään, että vaati äskettäin Suomen Pankilta laajempaa talousanalyysiä siitä, miten talouden lainalaisuudet toimivat yhteisen eurorahan olo...

(Johannes Koroma) JULKAISTU: Kansan Uutiset 10.2. 2000 Suomessa on päättäjien keskuudessa hellitty ajatusta, että kun teollisuus vähentää työpaikkoja niin palvelut luovat uusia työpaikkoja. Kun julkisen sektorin ylläpitoon ei tahdo enää löytyä rahoitusta, pelastusta työttömyysongelmiin on etsitty erityisesti yrittäjyyden ja yksityisten palveluelinkeinojen piiristä. Varsinkin TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma on useissa yhteyksissä levitellyt tällaista näkemystä. Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä Koroman hellimää uskomusta. Julkinen sektori on suurin palvelualan työllisistä Vuonna 1989 se työllisti 560 800 työntekijää. Kymmenen vuotta myöhemmin (1999) julkiset palvelut työllistivät 538 900 henkeä. Vähennystä 21 200 henkeä. Kauppa työllisti vastaavana ajanjaksona 367 800 ja 355 300 henkeä. Vähennystä 12 500 henkeä. Liikenne työllisti puolestaan 187 200 ja 177 300 henkeä. Vähennystä 10 600 henkeä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan piirissä vastaavat työllisyysluvut olivat 79 800...

(Ylä-Liedenpohja) JULKAISTU: Kansan uutiset / 28.10 2003 otsikolla: “Thatcherin työlaista ei ole esimerkiksi Suomelle “, Vakuutusväki 8 / 2003. Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja kirjoitti (HS / 30.7. 2003): “Thatcherin työlaki toimii”. Uusliberalistisille näkemyksilleen uskollisena hän peräänkuulutti markkinoiden vapautta työsuhteissakin ja väitti sen edesauttavan pysyvien työpaikkojen syntymistä. “Eikö Suomessakin kannattaisi omaksua Thatcherin työlait, jotta emme kokisi samanlaista kriisiä, joista Britannia Thatcherin johdolla nousi”, talousprofessori kysyi. Lisäksi hän ehdotti: “Eikö meidän pitäisi päästä kokonaan irti laittoman irtisanomisen käsitteestä ja koko irtisanomissuojasta? Silloin kaikki työntekijät palkattaisiin aina toistaiseksi. Tai työnantajat saisivat käyttää kilpailuvalttinaan määräaikaisia työsopimuksia aivan kuin ammattiurheilussa kilpaillaan parhaista joukkuepelaajista”. Mihinkähän tutkimuksiin Ylä-Liedenpohjan uskomukset perustuvat? Ainaki...

(Sarasvuo) JULKAISTU: Pohjalainen 7.2. 2005, Karjalan Maa 3.2. 2005, Kansan Uutiset / KU / Viikkolehti 11.2. 2005, Yliopisto-lehti / Puheenvuoro Nro 5 / 2005. Megaluokan liikemies Donald Trump aloitti MTV:ssä uuden “viimeinen pari uunista ulos” ohjelman nimeltä “Diili”. Siinä multimiljonääri etsi itselleen uutta työntekijää johonkin bisnesimperiuminsa yhtiöön, jossa voittajalle maksetaan pätkätyöläisenä huippuluokan johtajan 250 000 dollarin palkkaa vuoden ajan. Diili-ohjelma propagoi meillekin amerikkalaisen rahassa mitattavan unelman. Ahneus ja kilpailutilanteessa juoniminen, liittoutuminen ja toisen selkään puukottaminen auttavat menestymään aivan kuten tosi-työelämässä. Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo jatkoi ohjelmaa suomalaisella Diili-sarjalla. Ohjelma on kuin pidennetty Trainers Housen yritysesittely tai mainos-spotti. Konsepti on melkein samanlainen kuin esikuvansa, mutta siitä hieman inhimillistetty. Sarasvuo ei karju 15 kertaa “saat potkut”, vaan sanoo “vapautan sinu...

(Virkkunen, Meriläinen, Apunen, Ruokanen) JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite / Horisontti-palsta 16.10.2009, Työelämän Tutkimus-lehti Nro 3/2009, Vapaa Suomi-lehti 9/2009 Viime aikoina johtavat talousekonomistit ovat ennustaneet talouskehitykseen positiivista käännettä. Samanaikaisesti he kuitenkin povaavat työttömyyden nousevan Suomessa yli 10:een prosenttiin. Syyksi selitetään Suomen vientivetoisen teollisuuden hidas elpyminen. Tutkimuslaitoksetkin ovat kehittäneet työttömyyden jatkumiselle vaihtelevan selittelyarsenaalin. Presidentti Urho Kekkonen runnasi aikoinaan hätätilahallituksen kun valtakuntaan syntyi yllättäen 60 000 työtöntä. Nyt moninkertainenkaan työttömyysaste ei herätä poliittisissa päättäjissä kummempaa huolestumista. Mediakin kaluaa vuosikaupalla pääministerin ja poliitikkojen tyttöystävistä ja lahjusskandaaleista. Jeremy Rifkin julkaisi vuonna 1995 kohua herättäneen kirjan ”The End of Work”. Suomeksi se julkaistiin pari vuotta myöhemmin. Jopa silloinen...

JULKAISTU: Vapaa Suomi Nro 1 / 2006 Koska poliittiset päättäjät ovat ymmärtämättömyyttään antaneet täydellisen vapauden markkinavoimille, edes ay-liikkeen tulisi terästäytyä. Sen tulokset palkansaajien etujen puolustajana 90-luvulla eivät näytä kovin kehuttavilta. Demarit ja ay-liike kehuvat Eero Heinäluoman johdolla luoneensa yli 300 000 uutta työpaikkaa. Todellisuudessa työttömyys on parantunut 90-luvun lopulla vain erilaisilla tilastollisilla kepulikonsteilla. Valtakunnassa tehtiin vuonna 2000 lähes puoli miljardia työtuntia vähemmän kuin vuonna 1990. Vieläkin tehdään 71 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin 13 vuotta sitten. Työmäärä tehdään nyt vain useampina joustavina epätyypillisinä työsuhteina, joilla työntekijä ei enää elä. Väki jakaantuu kahteen ryhmään: niihin 50-, 60- ja 70-lukulaisiin, joiden irtisanominen on kiinteän työsuhteen vuoksi hankalampaa ja niiden 80-luvun jälkeen syntyneisiin, joiden irtisanomiseksi riittää huono pärstäkerroin, sairaus, raskaus tai yksi po...

JULKAISTU: HS / Debatti 24. 9. 2006, s. D 7 Huippuosaamisesta, tuotekehittelystä ja yrittäjyydestä on leivottu suomalaista ratkaisua työttömyyteen. Ehdotetut lääkkeet eivät tepsi, kirjoittaa Ari Ojapelto. Osaaminen on nostettu viime vuosina Suomen uudeksi pelastusopiksi, jonka uskotaan ratkaisevan paitsi suomalaisten yritysten myös kansantalouden ongelmat. Osaamisesta on löydetty myös ratkaisu työttömyyteen. Kun takavuosina etsittiin neuvoja työttömyyden vähentämiseksi, lääkkeiksi määrättiin muista maita kovempaa tuotannon kasvua, matalia korkoja, julkisten menojen vähentämistä, veronalennuksia, yksityisen palvelutuotannon kasvattamista ja kilpailukyvyn parantamista. Niitä kaikkia on kokeiltu ja samalla purettu hyvinvointivaltiota. Kaikkien Suomessa tehtyjen työtuntien määrä on silti pienempi kuin vuonna 1990, vaikka bruttokansantuote ja teollisuustuotanto ovat kaksinkertaistuneet ja vienti kolminkertaistunut.

JULKAISTU: Aamulehti, 17.7.2001, Länsiväylä / Puheenvuoro-palsta, 29.7.2001, Kansan Uutiset 30.7.2001, Lapin Kansa 13.9.2001, Yliopisto 15/2001, Keskipohjanmaa 22.10.2001, Toimikas 12/2001, Vakuutusväki 9/2001, Salon Seudun Sanomat 17.2. 2002 otsikolla: “Parantunut työllisyys on tilastokikkailua”. Kaikissa viimeaikaisissa työttömyyttä käsitelleissä uutisissa on iloittu viime vuosina tapahtuneesta positiivisesta kehityksestä. Tilastollisesti työttömyys on pienentunyt ja työllisten määrä on tilastollisesti lisääntynyt. On kollektiivisesti ylläpidetty melkoista tilastollista valhetta. Työttömyystilastoja kaunisteltu muuttamalla työttömyyden kriteerejä. Työllisen ja työttömän määrittelyn kriteereitä on heikennetty koko 90-luvun ajan. Näin on saatu työttömyystilastot näyttämään edes siedettäviltä. Samaa tekniikkaa on jouduttu käyttämään muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Britanniassa pääministeri Thatcherin aikana työttömän määritelmää heikennettiin 21 kertaa ja aina työntekijän asema huo...