Näitä toimittajien pitäisi kysyä. (Verkkomedia)
JULKAISTU: Verkkomedia 8.4. 2015
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13218
Vaalit lähestyvät ja taas on vaalilupausten aika. Kaikkien puolueiden päättäjät ovat jo vuosikymmeniä luvanneet äänestäjilleen järjestää työtä ja uusia työpaikkoja – onnistumatta.
Nyt Keskustan nykyinen gallup-tähti Juha Sipilä lupaa 200 000 uutta työpaikkaa kuten Paavo Lipponen valtakaudellaan. Matti Vanhanen puolestaan lupasi 100 000 uutta työpaikkaa ja Jyrki Katainen lupasi painaa työttömyyden alle viiteen prosenttiin. Alexander Subb lupailee myös 200 000 uutta työpaikkaa ja Antti Rinne lupaa 100 000 uutta työpaikkaa.
Kummallisinta on, että toimittajat eivät ole puuttuneet näihin vuosikymmeniä jatkuneihin katteettomiin lupauksiin, vaikka ne ovat järjestään epäonnistuneet.
Ovatko toimittajat maan ammattitaidottomin ammattiryhmä? Eikö ammattitaitoon kuulu osata etsiä aiheeseen liittyviä tilastoja ja tulkita niitä? Vai puuttuuko toimittajilta osaaminen tai rohkeus vai molemmat – vai ovatko he umpilaiskoja?
Toimittajat eivät ymmärrä, että työn määrää ei pidä tulkita työpaikkojen määrällä vaan tehtyjen työtuntien määrällä. Tilastokikkailulla ja epätyypillisillä työsuhteilla (nollatyöpaikat jne,) saadaan työpaikkojen määrä tilastollisesti isommaksi kuin mikä on todellisen työn määrä (tehdyt työtunnit). Tilastoissa ei näy myöskään ns. laaja työttömyys.
Graafi Nro 4 / Työttömyys/laaja/Suomi/ 1988-2014
Toimittajat eivät myöskään ole ihmetelleet, mikseivät työtunnit ole kasvaneet vaikka BKT on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 1990. Kaikki poliitikot ovat kuorossa valehdelleet, että talouden kasvu luo työpaikkoja. Teknologia alkoi vaikuttaa työpaikkoja supistavaksi jo 70-luvulla.
Graafi Nro 13a: Työtunnit/BKT/Tuottavuus/1975-2013
Edellisen laman jäljiltä Suomen BKT:n kasvu oli EU-maiden paras vuosien 1994-2007 välisenä aikana (13v). Noin 4-5 prosentin vuosikasvu oli yli kaksi kertaa nopeampaa kuin EU-maiden keskiarvo.
Graafi Nro 18b/ BKT / Suomi / Vuosimuutos 1990-2013
Näin hurjallakaan kasvuvauhdilla työtuntien määrä ei kasvanut vuoden 1990 lähtötason yläpuolelle. Toimittajat eivät ymmärtäneet ihmetellä sitä.
Graafi Nro 20b: BKT/Saksa/2004.2014
EK ja poliittinen oikeisto uskovat viennin elpymisen lisäävän BKT:n ja sitä kautta uusien työpaikkojen määrää. Vaikka 2000-luvulla Saksan vienti on ollut ylivoimaisesti maailman suurinta (suurempi kuin Kiinan), sen BKT:n kasvu on juuri ja juuri pysynyt nollan yläpuolella. Välillä Saksa sakkasi jo miinuksen puolelle.
Silti kaikki poliitikot ja toimittajat uskovat ja uskottelevat viennin lisäävän työpaikkoja.
/
Graafi Nro 9: BKT/ Euroalue / 10v.keskiarvo/1960-2013
Poliitikoilta, taloustoimittajilta ja talousprofessoreilta on jäänyt ymmärtämättä, että digitalisaation seurauksena kaikissa kehittyneissä maissa ostovoimainen kuluttaja on siirtynyt kortistoon ja muitten elätettäväksi. Matalapalkkamaan uusi ostovoima on vain murto-osa G20-maiden ostovoimasta.
Seurauksena markkinat ja maailmanlaajuinen BKT on systemaattisesti hiipunut nollasummamarkkinoiksi. Koska tuottavuus teknologian avulla kasvaa nopeammin kuin markkinat, poliitikkojen täytyy olla vastuuttomia valehtelijoita, jos ne tällä yhtälöllä lupaavat uusia työpaikkoja.
Samaa täydellistä ymmärtämättömyyttä voi sanoa näistä ”vallan vahtikoirista”, jotka eivät osaa/uskalla/saa ottaa näitä ilmiselviä poliitikkojen esittämiä valheita juttujensa aiheeksi ja julkiseen läpivalaisuun.
Olen lähettänyt alla olevan (asiasta vähän perusteellisemman) linkin ja siihen kuuluvat 12 kysymystä kaikille Hesarin, Ylen ja muillekin taloustoimittajille.
Vielä en ole havainnut yhdenkään toimittajan käyttävän kysymyksiäni hyväkseen kun he ovat haastatelleet päättäjiä. Vaikka olen kantanut valmiit dokumentit toimittajien nenän eteen – miksihän?
Yllä esitetyn ”rautalangan” pitäisi olla niin yksinkertainen ja selkeä, että ”hitaimmankin” toimittajan pitäisi ymmärtää, mistä on kysymys.
http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/11/pelaistaisiko-protektionismi.html
Edellä olevan linkin esityksestä toimittajien, professoreiden, työelämän tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja ay-liikkeen velvollisuus on vastata kansalaisille seuraaviin kysymyksiin – ja myös toimittajilla on velvollisuus kysyä ja vaatia päättäjiltä uskottavat vastaukset niihin:
1. Kun Suomesta on hävinnyt finanssikriisin aikana lähes 80 000 teollista työpaikkaa, miksi ei digimaailmaan ei ole syntynyt vastaavaa määrää uusia työpaikkoja?
2. Digitekniikan sovelluksista 2/3 osaa liittyy tuotantotekniikan ja internet-pohjaisen itsepalvelun kehittämiseen. Se luo muutaman uuden työpaikan, mutta hävittää vanhoja työpaikkoja monin verroin enemmän.
3. Digitekniikka lisää toki tuottavuutta. Kun tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat, miten se voi kasvattaa työpaikkoja?
4. Miten on mahdollista, että työ (=työtunnit) eivät ole lisääntyneet Suomessa, vaikka Suomen talous on kasvanut 2-3 kertaa nopeammin kuin EU-maiden keskiarvo (BKT lähes kaksinkertaistunut) 90-luvun laman jälkeen aina finanssikriisin alkuun asti (15v)?
5. Miksi talouden kasvu ei enää luo työpaikkoja, vaikka kaikki poliitikot, EK, ay-johtajat ja taloustoimittajat niin väittävät? Työpaikat eivät ole kasvaneet 70-luvun puolenvälin jälkeen tuotannon kasvun suhteessa. Miksi toimittajat eivät ota tätä julkisuudessa ylläpidettyä valhetta esille?
6. Miksi maailman ylivoimaisesti parhaan vientimaan Saksan talouskasvu on lipsahtanut pakkasen puolelle? Markkinaosuuden ryöstö toisilta mailta nollasummamarkkinoilla ei kasvata markkinoiden kokonaiskysyntää.
7. Kun teollisten työpaikkojen tilalle on syntynyt pääasiassa palvelualojen ns. "paskatyöpaikkoja" joilla ei enää elä, miten se kasvattaa ostovoimaa? Suomessa uusista työpaikoista on 80% näitä ns. ”paskatyöpaikkoja”.
8. Yrittäjille on annettu lukuisia verohelpotuksia, varallisuusvero ja kelamaksut poistettu, yhteisövero alennettiin 26 prosentista 20 prosenttiin ja siitä huolimatta uusia työtunteja ei ole syntynyt vaikka niin luvattiin. Missä olikaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset? http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/04/verotusko-tapissa.html
9. Kun pääomat vapautettiin, OECD, IMF, Maailmanpankki ja EU lupasivat, että talous lähtee rakettimaiseen nousuun ja tulee miljoonia uusia työpaikkoja. ILO: tilastot kertovat, että finanssikriisin jälkeen vuodesta 2007 pelkästään G20 maista on kadonnut 54 miljoonaa työpaikkaa. Työpaikkoja ei ole tullut, mutta miljonäärejä kyllä.
10. Kuinka teknologialla aikaansaatu tuottavuus ja sitä kautta saadut tuotot ohjautuvat/ohjataan takaisin markkinoiden ostovoimaksi? - nythän on käynnissä jatkuva supistamisen, kurjistumisen ja ostovoiman katoamisen kierre pohjalle. Ostovoiman kehitys on kuitenkin kaiken kasvun, yrittäjyyden ja työpaikkojen tärkein edellytys.
11. Miksi poliitikot ovat vapauden ideologian varjolla päästäneet pankit niin suuriksi ja ilman valvontaa, että niiden taseissa on pelkkien johdannaispapereiden arvo kymmenen kertaa suurempi kuin koko maailman bruttokansantuote? (ks. esitykseni viimeinen graafi Nro 22: Mitenkä reaalimaailman mustan alueen (reaalitalous) rahamäärällä maksetaan pankkien sinisen alueen johdannaiskupla (virtuaalitalous)?)
http://ariojapelto.blogspot.fi/2012/10/avoin-kysymys-taloustieteilijoille-ja.html
12. Väitetään, että finanssikriisi on ohi, vaikka pankkien taseissa olevien johdannaispaperien määrä on vain kasvanut eikä vähentynyt niin kuin pitäisi. Samoin varjopankkitoiminnan velat ovat lisääntyneet ja EU-maiden kokonaisvelka on 4,7 kertaa niiden BKT. Miten näin ylivelkaiset maat voivat lisätä kulutuskysyntäänsä?
Ari Ojapelto,
tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
PS. Toimittajien kollektiiviseen vaikenemiseen löytyy vastaus oheisesta tutkimuksesta:
Aikalainen / 9.12. 2014 / Ilkka Ruostetsaari
http://aikalainen.uta.fi/2014/12/09/valtaeliitti-kannattaa-kokoomusta/
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13218
Vaalit lähestyvät ja taas on vaalilupausten aika. Kaikkien puolueiden päättäjät ovat jo vuosikymmeniä luvanneet äänestäjilleen järjestää työtä ja uusia työpaikkoja – onnistumatta.
Nyt Keskustan nykyinen gallup-tähti Juha Sipilä lupaa 200 000 uutta työpaikkaa kuten Paavo Lipponen valtakaudellaan. Matti Vanhanen puolestaan lupasi 100 000 uutta työpaikkaa ja Jyrki Katainen lupasi painaa työttömyyden alle viiteen prosenttiin. Alexander Subb lupailee myös 200 000 uutta työpaikkaa ja Antti Rinne lupaa 100 000 uutta työpaikkaa.
Kummallisinta on, että toimittajat eivät ole puuttuneet näihin vuosikymmeniä jatkuneihin katteettomiin lupauksiin, vaikka ne ovat järjestään epäonnistuneet.
Ovatko toimittajat maan ammattitaidottomin ammattiryhmä? Eikö ammattitaitoon kuulu osata etsiä aiheeseen liittyviä tilastoja ja tulkita niitä? Vai puuttuuko toimittajilta osaaminen tai rohkeus vai molemmat – vai ovatko he umpilaiskoja?
Toimittajat eivät ymmärrä, että työn määrää ei pidä tulkita työpaikkojen määrällä vaan tehtyjen työtuntien määrällä. Tilastokikkailulla ja epätyypillisillä työsuhteilla (nollatyöpaikat jne,) saadaan työpaikkojen määrä tilastollisesti isommaksi kuin mikä on todellisen työn määrä (tehdyt työtunnit). Tilastoissa ei näy myöskään ns. laaja työttömyys.
Graafi Nro 4 / Työttömyys/laaja/Suomi/ 1988-2014
Toimittajat eivät myöskään ole ihmetelleet, mikseivät työtunnit ole kasvaneet vaikka BKT on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 1990. Kaikki poliitikot ovat kuorossa valehdelleet, että talouden kasvu luo työpaikkoja. Teknologia alkoi vaikuttaa työpaikkoja supistavaksi jo 70-luvulla.
Graafi Nro 13a: Työtunnit/BKT/Tuottavuus/1975-2013
Graafi Nro 18b/ BKT / Suomi / Vuosimuutos 1990-2013
Näin hurjallakaan kasvuvauhdilla työtuntien määrä ei kasvanut vuoden 1990 lähtötason yläpuolelle. Toimittajat eivät ymmärtäneet ihmetellä sitä.
Graafi Nro 20b: BKT/Saksa/2004.2014
EK ja poliittinen oikeisto uskovat viennin elpymisen lisäävän BKT:n ja sitä kautta uusien työpaikkojen määrää. Vaikka 2000-luvulla Saksan vienti on ollut ylivoimaisesti maailman suurinta (suurempi kuin Kiinan), sen BKT:n kasvu on juuri ja juuri pysynyt nollan yläpuolella. Välillä Saksa sakkasi jo miinuksen puolelle.
Silti kaikki poliitikot ja toimittajat uskovat ja uskottelevat viennin lisäävän työpaikkoja.
/
Graafi Nro 9: BKT/ Euroalue / 10v.keskiarvo/1960-2013
Poliitikoilta, taloustoimittajilta ja talousprofessoreilta on jäänyt ymmärtämättä, että digitalisaation seurauksena kaikissa kehittyneissä maissa ostovoimainen kuluttaja on siirtynyt kortistoon ja muitten elätettäväksi. Matalapalkkamaan uusi ostovoima on vain murto-osa G20-maiden ostovoimasta.
Seurauksena markkinat ja maailmanlaajuinen BKT on systemaattisesti hiipunut nollasummamarkkinoiksi. Koska tuottavuus teknologian avulla kasvaa nopeammin kuin markkinat, poliitikkojen täytyy olla vastuuttomia valehtelijoita, jos ne tällä yhtälöllä lupaavat uusia työpaikkoja.
Samaa täydellistä ymmärtämättömyyttä voi sanoa näistä ”vallan vahtikoirista”, jotka eivät osaa/uskalla/saa ottaa näitä ilmiselviä poliitikkojen esittämiä valheita juttujensa aiheeksi ja julkiseen läpivalaisuun.
Olen lähettänyt alla olevan (asiasta vähän perusteellisemman) linkin ja siihen kuuluvat 12 kysymystä kaikille Hesarin, Ylen ja muillekin taloustoimittajille.
Vielä en ole havainnut yhdenkään toimittajan käyttävän kysymyksiäni hyväkseen kun he ovat haastatelleet päättäjiä. Vaikka olen kantanut valmiit dokumentit toimittajien nenän eteen – miksihän?
Yllä esitetyn ”rautalangan” pitäisi olla niin yksinkertainen ja selkeä, että ”hitaimmankin” toimittajan pitäisi ymmärtää, mistä on kysymys.
http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/11/pelaistaisiko-protektionismi.html
Edellä olevan linkin esityksestä toimittajien, professoreiden, työelämän tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja ay-liikkeen velvollisuus on vastata kansalaisille seuraaviin kysymyksiin – ja myös toimittajilla on velvollisuus kysyä ja vaatia päättäjiltä uskottavat vastaukset niihin:
1. Kun Suomesta on hävinnyt finanssikriisin aikana lähes 80 000 teollista työpaikkaa, miksi ei digimaailmaan ei ole syntynyt vastaavaa määrää uusia työpaikkoja?
2. Digitekniikan sovelluksista 2/3 osaa liittyy tuotantotekniikan ja internet-pohjaisen itsepalvelun kehittämiseen. Se luo muutaman uuden työpaikan, mutta hävittää vanhoja työpaikkoja monin verroin enemmän.
3. Digitekniikka lisää toki tuottavuutta. Kun tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat, miten se voi kasvattaa työpaikkoja?
4. Miten on mahdollista, että työ (=työtunnit) eivät ole lisääntyneet Suomessa, vaikka Suomen talous on kasvanut 2-3 kertaa nopeammin kuin EU-maiden keskiarvo (BKT lähes kaksinkertaistunut) 90-luvun laman jälkeen aina finanssikriisin alkuun asti (15v)?
5. Miksi talouden kasvu ei enää luo työpaikkoja, vaikka kaikki poliitikot, EK, ay-johtajat ja taloustoimittajat niin väittävät? Työpaikat eivät ole kasvaneet 70-luvun puolenvälin jälkeen tuotannon kasvun suhteessa. Miksi toimittajat eivät ota tätä julkisuudessa ylläpidettyä valhetta esille?
6. Miksi maailman ylivoimaisesti parhaan vientimaan Saksan talouskasvu on lipsahtanut pakkasen puolelle? Markkinaosuuden ryöstö toisilta mailta nollasummamarkkinoilla ei kasvata markkinoiden kokonaiskysyntää.
7. Kun teollisten työpaikkojen tilalle on syntynyt pääasiassa palvelualojen ns. "paskatyöpaikkoja" joilla ei enää elä, miten se kasvattaa ostovoimaa? Suomessa uusista työpaikoista on 80% näitä ns. ”paskatyöpaikkoja”.
8. Yrittäjille on annettu lukuisia verohelpotuksia, varallisuusvero ja kelamaksut poistettu, yhteisövero alennettiin 26 prosentista 20 prosenttiin ja siitä huolimatta uusia työtunteja ei ole syntynyt vaikka niin luvattiin. Missä olikaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset? http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/04/verotusko-tapissa.html
9. Kun pääomat vapautettiin, OECD, IMF, Maailmanpankki ja EU lupasivat, että talous lähtee rakettimaiseen nousuun ja tulee miljoonia uusia työpaikkoja. ILO: tilastot kertovat, että finanssikriisin jälkeen vuodesta 2007 pelkästään G20 maista on kadonnut 54 miljoonaa työpaikkaa. Työpaikkoja ei ole tullut, mutta miljonäärejä kyllä.
10. Kuinka teknologialla aikaansaatu tuottavuus ja sitä kautta saadut tuotot ohjautuvat/ohjataan takaisin markkinoiden ostovoimaksi? - nythän on käynnissä jatkuva supistamisen, kurjistumisen ja ostovoiman katoamisen kierre pohjalle. Ostovoiman kehitys on kuitenkin kaiken kasvun, yrittäjyyden ja työpaikkojen tärkein edellytys.
11. Miksi poliitikot ovat vapauden ideologian varjolla päästäneet pankit niin suuriksi ja ilman valvontaa, että niiden taseissa on pelkkien johdannaispapereiden arvo kymmenen kertaa suurempi kuin koko maailman bruttokansantuote? (ks. esitykseni viimeinen graafi Nro 22: Mitenkä reaalimaailman mustan alueen (reaalitalous) rahamäärällä maksetaan pankkien sinisen alueen johdannaiskupla (virtuaalitalous)?)
http://ariojapelto.blogspot.fi/2012/10/avoin-kysymys-taloustieteilijoille-ja.html
12. Väitetään, että finanssikriisi on ohi, vaikka pankkien taseissa olevien johdannaispaperien määrä on vain kasvanut eikä vähentynyt niin kuin pitäisi. Samoin varjopankkitoiminnan velat ovat lisääntyneet ja EU-maiden kokonaisvelka on 4,7 kertaa niiden BKT. Miten näin ylivelkaiset maat voivat lisätä kulutuskysyntäänsä?
Ari Ojapelto,
tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
PS. Toimittajien kollektiiviseen vaikenemiseen löytyy vastaus oheisesta tutkimuksesta:
Aikalainen / 9.12. 2014 / Ilkka Ruostetsaari
http://aikalainen.uta.fi/2014/12/09/valtaeliitti-kannattaa-kokoomusta/