Debatti SAK:n Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antilan kanssa Kansan Uutisten palstoilla.
VAIHE 1.
AO:n kirjoitus Viikkoliitteessä:
Onko SAK ajan tasalla?
JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkolehti 21.3. 2014.
Kansan Uutisissa oli toimittaja Jouko Hurun tekemä aukeaman haastattelu SAK:n tutkimuspäällikkö Jorma Antilasta (KU/VL 21.2. 2014). Otsikko oli optimistinen: ”Tekninen vallankumous voi nostaa metalliteollisuuden”. Ja apuotsikko oli: ”Tuleeko työ takaisin Suomeen?”
Jutussa kerrottiin, että "Kaikkiaan Antilalla on myönteinen kokonaisnäkemys suomalaisen työn mahdollisuuksista". Hän visioi, että vaikka metallisuuden tuotanto on siirtymässä matalapalkkamaihin, koneisiin asennettu ”äly” antaa uusia lupaavia mahdollisuuksia huoltoon, valvontaan ja varaosapalveluun.
Antila unohti, että suomalaiset metallialan yritykset (Kone, Metso, KCI Konecranes jne) ovat monikansallisia yrityksiä, joiden henkilökunta on 90-95 prosenttisesti muita kuin suomalaisia. Suomesta ei huoltomies lähde Kiinaan.
Lähetin Antilalle tilastotietoa ja ihmettelyä siitä, että viimeisten 25 vuoden aikana Suomeen ei ole saatu yhtään uutta työtä (=työtuntia), vaikka Suomen tuotanto on 90-luvun laman jälkeen finanssikriisin alkuun saakka EU-maiden paras! Siis paraskaan kasvu ei ole tuonut yhtään uutta työtä, vaikka AY –liikkeen johtajat niin uskottelevat.
Antila antoi ymmärtää, että palvelualalle syntyy vastaava määrä uutta työtä, mikä teollisuuden haalarityöpaikoissa menetetään. Kun peräsin häneltä tutkimus- ja tilastotietoa väitteittensä tueksi, hän vastasi:
”Kaipaatte minulta näkemystä siihen, mitä töitä tulee
ja kuinka paljon. En lähde arvailemaan. Vaikka kaikista markkinatalouden piirteistä ja seurauksista en pidäkään, on se kuitenkin hyvin joustava järjestelmä”. – Pyynnöistäni huolimatta ei tullut tutkimustietoa.
Vastauksensa lopussa hän väitti: ”Työllisyys on kasvanut kaikkialla, vaikka uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Suhdannevaihtelut tietysti ovat aiheuttaneet heilahteluita, mutta pidemmän ajan trendi on kuitenkin ollut ylöspäin”.
Kun pyysin taas tutkimus- ja tilastotietoa uusien työpaikkojen kasvun määristä maittain, en taaskaan saanut häneltä mitään faktaa tai dataa, vaikka Antila käyttää titteliä ”tutkimuspäällikkö”.
Onko SAK:n tutkimusyksikön tiedon ja osaamisen taso todella näin hataralla pohjalla? Odotan vieläkin faktatietoa. Asia on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
VAIHE 2
Antilan vastaus AO:lle.
Täsmennys Ojapellolle
JULKAISTU: JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkolehti 4.4. 2014.
Hyvä herra Ojapelto, en vastannut kirjoitukseenne Kansan Uutisten mielipidesivulla (21.3.), koska se oli osoitettu SAK:n tutkimuspäällikölle.
Minulla ei ole tapana vastata muiden organisaatioiden edustajille suunnattuihin viesteihin. Sähköpostiviestissänne kuitenkin kerroitte, että viesti oli tarkoitettu minulle. Kerrankos sitä sattuu, että tietokirjailijaksi itseään kutsuva ihminen sekoittaa faktat.
Suomessa oli vuonna 1860 työllisiä 576 400 (mitattu henkilötyövuosina). Vuonna 2013 työllisiä oli 2 457 000. Molemmat tiedot ovat kenen tahansa haettavissa ilmaiseksi Tilastokeskuksen nettisivujen tietopalvelusta (www.tilastokeskus.fi).
Edellä mainittujen vuosien välillä on tehty varsin merkittäviä ihmistyötä säästäviä teknologisia keksintöjä: sähkömoottori, polttomoottori ja tietokone, vain muutamia mainitakseni.
Työllisyys ei kuitenkaan ole romahtanut vaan kasvanut moninkertaiseksi. Minun osaltani keskustelu aiheesta päättyy tähän.
Jorma Antila
Tutkimuspäällikkö
Metallityöväen liitto
VAIHE 3.
AO:n vastaus Antilalle.
Työn väheneminen on totta.
JULKAISTU: KU/Viikkoliite 25.4.2014
SAK:n Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila heitti "kevyttä kenttähuumoria" perustellessaan uskomustaan, että tuotannon teknologisoitumisesta huolimatta yhteiskuntaan on aina syntynyt uutta työtä ja työpaikkoja.
Kaikkialle levinnyt massatyöttömyys ei ole hänen mukaansa mikään ongelma vaan lopetettujen työpaikkojen tilalle tulee vastaava määrä uusia, korkeaa osaamista vaativia ja entistä paremmin palkattuja työpaikkoja.
Työelämän tutkijana hän kaivoi työvoimatilastot vuosilta 1860 (!) ja 2013 ja totesi, että työllisiä ja työpaikkoja on syntynyt lähes pari miljoonaa lisää.
Hänen todisteluketjunsa olisi ollut vieläkin vakuuttavampi, kun hän olisi ottanut aloitusvuodeksi Kristuksen syntymävuoden!
Antilan kommentti allekirjoittaneelle oli KU:n Viikkoliitteessä (4.4. 2014) sivulla 31. Minulla oli samassa lehdessä seuraavalla sivulla (32) Horisontti-kirjoitus otsikolla: "Verotusko tapissa?" (ks liitetiedosto).
Siinä käsittelin vähän perusteellisemmin työn ja verotulojen hiipumista viimeisten 30 vuoden aikana. Aikana, jolloin teollisuuden ja palveluiden tuotannossa automaatio, robotoituminen, digitalisaatio ja teknologian avulla matalapalkkamaiden siirretty orjatyö on tullut "iloksemme" lisäämään yritysten ns. "tuottavuutta".
On lohdullista, että ammattiyhdistysliikkeen tutkimuspäällikkö on luottavainen tulevaisuuteen, vaikka tilastoista näkee yksiselitteisesti, että digitalisaation johdosta kaikissa kehittyneissä maissa palkkojen osuus kansantulosta on dramaattisesti pienentynyt. Suomessa vuodesta 1992 vähennys 58 prosentista 50 prosenttiin.
AY-liikkeen pitäisi ymmärrykseni mukaan olla etujärjestö, jonka uskotaan olevan palkansaajan asialla.
Ari Ojapelto
tietokirjailija
Tampere
AO:n kirjoitus Viikkoliitteessä:
Onko SAK ajan tasalla?
JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkolehti 21.3. 2014.
Kansan Uutisissa oli toimittaja Jouko Hurun tekemä aukeaman haastattelu SAK:n tutkimuspäällikkö Jorma Antilasta (KU/VL 21.2. 2014). Otsikko oli optimistinen: ”Tekninen vallankumous voi nostaa metalliteollisuuden”. Ja apuotsikko oli: ”Tuleeko työ takaisin Suomeen?”
Jutussa kerrottiin, että "Kaikkiaan Antilalla on myönteinen kokonaisnäkemys suomalaisen työn mahdollisuuksista". Hän visioi, että vaikka metallisuuden tuotanto on siirtymässä matalapalkkamaihin, koneisiin asennettu ”äly” antaa uusia lupaavia mahdollisuuksia huoltoon, valvontaan ja varaosapalveluun.
Antila unohti, että suomalaiset metallialan yritykset (Kone, Metso, KCI Konecranes jne) ovat monikansallisia yrityksiä, joiden henkilökunta on 90-95 prosenttisesti muita kuin suomalaisia. Suomesta ei huoltomies lähde Kiinaan.
Lähetin Antilalle tilastotietoa ja ihmettelyä siitä, että viimeisten 25 vuoden aikana Suomeen ei ole saatu yhtään uutta työtä (=työtuntia), vaikka Suomen tuotanto on 90-luvun laman jälkeen finanssikriisin alkuun saakka EU-maiden paras! Siis paraskaan kasvu ei ole tuonut yhtään uutta työtä, vaikka AY –liikkeen johtajat niin uskottelevat.
Antila antoi ymmärtää, että palvelualalle syntyy vastaava määrä uutta työtä, mikä teollisuuden haalarityöpaikoissa menetetään. Kun peräsin häneltä tutkimus- ja tilastotietoa väitteittensä tueksi, hän vastasi:
”Kaipaatte minulta näkemystä siihen, mitä töitä tulee
ja kuinka paljon. En lähde arvailemaan. Vaikka kaikista markkinatalouden piirteistä ja seurauksista en pidäkään, on se kuitenkin hyvin joustava järjestelmä”. – Pyynnöistäni huolimatta ei tullut tutkimustietoa.
Vastauksensa lopussa hän väitti: ”Työllisyys on kasvanut kaikkialla, vaikka uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Suhdannevaihtelut tietysti ovat aiheuttaneet heilahteluita, mutta pidemmän ajan trendi on kuitenkin ollut ylöspäin”.
Kun pyysin taas tutkimus- ja tilastotietoa uusien työpaikkojen kasvun määristä maittain, en taaskaan saanut häneltä mitään faktaa tai dataa, vaikka Antila käyttää titteliä ”tutkimuspäällikkö”.
Onko SAK:n tutkimusyksikön tiedon ja osaamisen taso todella näin hataralla pohjalla? Odotan vieläkin faktatietoa. Asia on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
VAIHE 2
Antilan vastaus AO:lle.
Täsmennys Ojapellolle
JULKAISTU: JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkolehti 4.4. 2014.
Hyvä herra Ojapelto, en vastannut kirjoitukseenne Kansan Uutisten mielipidesivulla (21.3.), koska se oli osoitettu SAK:n tutkimuspäällikölle.
Minulla ei ole tapana vastata muiden organisaatioiden edustajille suunnattuihin viesteihin. Sähköpostiviestissänne kuitenkin kerroitte, että viesti oli tarkoitettu minulle. Kerrankos sitä sattuu, että tietokirjailijaksi itseään kutsuva ihminen sekoittaa faktat.
Suomessa oli vuonna 1860 työllisiä 576 400 (mitattu henkilötyövuosina). Vuonna 2013 työllisiä oli 2 457 000. Molemmat tiedot ovat kenen tahansa haettavissa ilmaiseksi Tilastokeskuksen nettisivujen tietopalvelusta (www.tilastokeskus.fi).
Edellä mainittujen vuosien välillä on tehty varsin merkittäviä ihmistyötä säästäviä teknologisia keksintöjä: sähkömoottori, polttomoottori ja tietokone, vain muutamia mainitakseni.
Työllisyys ei kuitenkaan ole romahtanut vaan kasvanut moninkertaiseksi. Minun osaltani keskustelu aiheesta päättyy tähän.
Jorma Antila
Tutkimuspäällikkö
Metallityöväen liitto
VAIHE 3.
AO:n vastaus Antilalle.
Työn väheneminen on totta.
JULKAISTU: KU/Viikkoliite 25.4.2014
SAK:n Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila heitti "kevyttä kenttähuumoria" perustellessaan uskomustaan, että tuotannon teknologisoitumisesta huolimatta yhteiskuntaan on aina syntynyt uutta työtä ja työpaikkoja.
Kaikkialle levinnyt massatyöttömyys ei ole hänen mukaansa mikään ongelma vaan lopetettujen työpaikkojen tilalle tulee vastaava määrä uusia, korkeaa osaamista vaativia ja entistä paremmin palkattuja työpaikkoja.
Työelämän tutkijana hän kaivoi työvoimatilastot vuosilta 1860 (!) ja 2013 ja totesi, että työllisiä ja työpaikkoja on syntynyt lähes pari miljoonaa lisää.
Hänen todisteluketjunsa olisi ollut vieläkin vakuuttavampi, kun hän olisi ottanut aloitusvuodeksi Kristuksen syntymävuoden!
Antilan kommentti allekirjoittaneelle oli KU:n Viikkoliitteessä (4.4. 2014) sivulla 31. Minulla oli samassa lehdessä seuraavalla sivulla (32) Horisontti-kirjoitus otsikolla: "Verotusko tapissa?" (ks liitetiedosto).
Siinä käsittelin vähän perusteellisemmin työn ja verotulojen hiipumista viimeisten 30 vuoden aikana. Aikana, jolloin teollisuuden ja palveluiden tuotannossa automaatio, robotoituminen, digitalisaatio ja teknologian avulla matalapalkkamaiden siirretty orjatyö on tullut "iloksemme" lisäämään yritysten ns. "tuottavuutta".
On lohdullista, että ammattiyhdistysliikkeen tutkimuspäällikkö on luottavainen tulevaisuuteen, vaikka tilastoista näkee yksiselitteisesti, että digitalisaation johdosta kaikissa kehittyneissä maissa palkkojen osuus kansantulosta on dramaattisesti pienentynyt. Suomessa vuodesta 1992 vähennys 58 prosentista 50 prosenttiin.
AY-liikkeen pitäisi ymmärrykseni mukaan olla etujärjestö, jonka uskotaan olevan palkansaajan asialla.
Ari Ojapelto
tietokirjailija
Tampere