Virén ja faktat pöytään
JULKAISTU: Yliopisto-lehti 10 / 2001
Taloustieteen professori Matti Viren heitti kevyttä herjaa allekirjoittaneesta (Yliopistolehti 6/2001) otsikolla: "Chomskyn vuodatuksia jo riittävästi". Arvostellessaan ensin Chomsky'ä, hän hän hyökkää ja vähättelee allekirjoittanutta seuraavasti: "Samanlaiseen sinnikkyyteen pystyy Suomessa vain Ari Ojapelto, jonka ketjukirje (aiheena taloustieteen typeryys) ilmestyy ties monetta kymmenettä (sadatta?) kertaa saman Yliopisto-lehden puheenvuoropalstalla".
Fil.lis. Markus Lång ehti jo puuttua oleelliseen, vastatessaan Virénille puolestani (Yliopisto 7/2001) otsikolla: "Talouseliitin maailmankuvasta". Hän vastasi osuvasti: "Jos Chomsky ja Ojapelto ovat väärässä, eikö prof. Viren voisi osoittaa, miten ja miksi he ovat väärässä? Kiistoja ei voida ratkaista vetoamalla epäolennaisiin, ulkopuolisiin seikkoihin". - Tuohon ei ole paljoa lisäämistä.
Virénin kommenttia haluaisin korjata heti toteamalla, että ilmeisesti hänen sisälukutaidossaan on puutteita, kun hän väittää minun toistaneen Yliopiso -lehden palstoilla aina samaa "ketjukirjettä". Olen toki kirjoittanut lukuisia taloustiedettä kritisoivia kirjoituksia, mutta aina eri näkökulmasta ja referoiden muidenkin taloustiedettä arvostelleita näkemyksiä. - Tuskin Yliopisto-lehti edes julkaisisi samaa juttua sataa kertaa, niin kuin Virén antaa ymmärtää.
Viimeksi kritisoin taloustieteilijöitä (YO 5/2001) otsikolla: "Tulevaisuuden ennustaminen ei ole mahdotonta", jossa kritisoin taloustieteilijöiden kyvyttömyyttä ennustaa tulevaisuutta, jotta poliitikot voisivat tehdä järkeviä päätöksiä. Edellisellä (YO 15/2000) kerralla: "Onko taloustiede tiedettä vai uskontoa?", jossa referoin sijoittaja George Sorosin kirjaa: "Kansainvälisen kapitalismin kriisi". Sitä ennen (YO 8/2000) kritisoin taloustieteen professori Jukka Pekkarisen kirjaa "Takaisin täystyöllisyyteen" otsikolla: "Takaisin torpparijärjestelmään". Sitä ennen kritisoin (YO 4/1998) professori Mauri Luukkalan näkemyksiä. Sitä ennen arvostelin puolestaan ( 3/ 1998) professori Vesa Kanniaisen näkemyksiä. Aina on ollut eri ongelma ja eri perustelut.
Olen kritisoinut taloustieteilijöitä myös muissakin medioissa, kuten referoimalla Per-Erik Lönnforsin kirjaa otsikolla: "Polttakaa taloustieteen oppikirjat". (Ilta-Sanomat 28.12 1999, Kansan Uutiset 10.5. 2000). Olen kritisoinut professori Bengt Holmströmin näkemyksiä otsikolla: "Suuri osa tietotekniikkayrityksiä on täysiä kuplia" (Kansan Uutiset 14.3. 2000). Uusliberalistisia taloustieteilijöitä olen kritisoinut otsikolla: "Missä on taloustieteilijöiden moraali?" (Kansan Uutiset 10. 2. 2000). Samoin kritisoin dosentti Pentti Vartian kirjaa: "Teknologia ja Työ" otsikolla: "Taloustiede ei tunnista teknologista työttömyyttä" (Ilta-Sanomat 1. 2. 2000, Työelämä Nro 2. 2000, Salon Seudun Sanomat 5.4. 2000, Kansan Uutiset 10. 10 2000). Kritisoin myös professori Matti Pohjolan kirjaa: "Suomalainen työttömyys" otsikolla: "Korkojen nousuko työttömyyden suurin syy?" (Futura-lehti Nro 4 1999, Vasama Nro 3 / 2000, Kanava Nro 4-5 / 2000). Virénin näkemyksiä olen kritisoinut aikaisemmin otsikolla: "Missä on taloustieteilijöiden yhteiskunnallinen vastuu?" (Kanava Nro 3 1999).
Siis Virénin ainoa syytös "ketjukirjeestä", joka kohdistui allekirjoittaneeseen, ei edes pidä paikkaansa. Sen jokainen Yliopisto-lehden lukija voi jälkikäteen tarkistaa. Onko talousdebatin taso tällaista nyky-Suomessa? Edellä luetelluista kirjoituksistani luulisi löytyvän "virheitä" ja "vääriä näkemyksiä", joita Virénin ammattitaidolla ei pitäisi olla vaikeata asiaperustein korjata.
En voi muuta kuin yhtyä Långin näkemykseen, kun hän kirjoittaa: "Opponentin väitettä ei kuitenkaan voida kumota vain sillä, että mainitaan - ivallisesti - hänen esittäneen kantansa usein".
Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@taloverkot.fi
Taloustieteen professori Matti Viren heitti kevyttä herjaa allekirjoittaneesta (Yliopistolehti 6/2001) otsikolla: "Chomskyn vuodatuksia jo riittävästi". Arvostellessaan ensin Chomsky'ä, hän hän hyökkää ja vähättelee allekirjoittanutta seuraavasti: "Samanlaiseen sinnikkyyteen pystyy Suomessa vain Ari Ojapelto, jonka ketjukirje (aiheena taloustieteen typeryys) ilmestyy ties monetta kymmenettä (sadatta?) kertaa saman Yliopisto-lehden puheenvuoropalstalla".
Fil.lis. Markus Lång ehti jo puuttua oleelliseen, vastatessaan Virénille puolestani (Yliopisto 7/2001) otsikolla: "Talouseliitin maailmankuvasta". Hän vastasi osuvasti: "Jos Chomsky ja Ojapelto ovat väärässä, eikö prof. Viren voisi osoittaa, miten ja miksi he ovat väärässä? Kiistoja ei voida ratkaista vetoamalla epäolennaisiin, ulkopuolisiin seikkoihin". - Tuohon ei ole paljoa lisäämistä.
Virénin kommenttia haluaisin korjata heti toteamalla, että ilmeisesti hänen sisälukutaidossaan on puutteita, kun hän väittää minun toistaneen Yliopiso -lehden palstoilla aina samaa "ketjukirjettä". Olen toki kirjoittanut lukuisia taloustiedettä kritisoivia kirjoituksia, mutta aina eri näkökulmasta ja referoiden muidenkin taloustiedettä arvostelleita näkemyksiä. - Tuskin Yliopisto-lehti edes julkaisisi samaa juttua sataa kertaa, niin kuin Virén antaa ymmärtää.
Viimeksi kritisoin taloustieteilijöitä (YO 5/2001) otsikolla: "Tulevaisuuden ennustaminen ei ole mahdotonta", jossa kritisoin taloustieteilijöiden kyvyttömyyttä ennustaa tulevaisuutta, jotta poliitikot voisivat tehdä järkeviä päätöksiä. Edellisellä (YO 15/2000) kerralla: "Onko taloustiede tiedettä vai uskontoa?", jossa referoin sijoittaja George Sorosin kirjaa: "Kansainvälisen kapitalismin kriisi". Sitä ennen (YO 8/2000) kritisoin taloustieteen professori Jukka Pekkarisen kirjaa "Takaisin täystyöllisyyteen" otsikolla: "Takaisin torpparijärjestelmään". Sitä ennen kritisoin (YO 4/1998) professori Mauri Luukkalan näkemyksiä. Sitä ennen arvostelin puolestaan ( 3/ 1998) professori Vesa Kanniaisen näkemyksiä. Aina on ollut eri ongelma ja eri perustelut.
Olen kritisoinut taloustieteilijöitä myös muissakin medioissa, kuten referoimalla Per-Erik Lönnforsin kirjaa otsikolla: "Polttakaa taloustieteen oppikirjat". (Ilta-Sanomat 28.12 1999, Kansan Uutiset 10.5. 2000). Olen kritisoinut professori Bengt Holmströmin näkemyksiä otsikolla: "Suuri osa tietotekniikkayrityksiä on täysiä kuplia" (Kansan Uutiset 14.3. 2000). Uusliberalistisia taloustieteilijöitä olen kritisoinut otsikolla: "Missä on taloustieteilijöiden moraali?" (Kansan Uutiset 10. 2. 2000). Samoin kritisoin dosentti Pentti Vartian kirjaa: "Teknologia ja Työ" otsikolla: "Taloustiede ei tunnista teknologista työttömyyttä" (Ilta-Sanomat 1. 2. 2000, Työelämä Nro 2. 2000, Salon Seudun Sanomat 5.4. 2000, Kansan Uutiset 10. 10 2000). Kritisoin myös professori Matti Pohjolan kirjaa: "Suomalainen työttömyys" otsikolla: "Korkojen nousuko työttömyyden suurin syy?" (Futura-lehti Nro 4 1999, Vasama Nro 3 / 2000, Kanava Nro 4-5 / 2000). Virénin näkemyksiä olen kritisoinut aikaisemmin otsikolla: "Missä on taloustieteilijöiden yhteiskunnallinen vastuu?" (Kanava Nro 3 1999).
Siis Virénin ainoa syytös "ketjukirjeestä", joka kohdistui allekirjoittaneeseen, ei edes pidä paikkaansa. Sen jokainen Yliopisto-lehden lukija voi jälkikäteen tarkistaa. Onko talousdebatin taso tällaista nyky-Suomessa? Edellä luetelluista kirjoituksistani luulisi löytyvän "virheitä" ja "vääriä näkemyksiä", joita Virénin ammattitaidolla ei pitäisi olla vaikeata asiaperustein korjata.
En voi muuta kuin yhtyä Långin näkemykseen, kun hän kirjoittaa: "Opponentin väitettä ei kuitenkaan voida kumota vain sillä, että mainitaan - ivallisesti - hänen esittäneen kantansa usein".
Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@taloverkot.fi