Politiikan ja talouden takinkäännökset
(Ben Zyskovicz , Kanniainen)
Hesari, eikä Aamulehti julkaissut.
Silmiini osui vanha teksti: ”Arvoisa äänestäjä! Vaalit ovat tulossa, ja koska vaalit ovat ainoa tilaisuus, jolloin sinäkin voit olla päättämässä tämän maan asioista, on tärkeätä, että käytät äänioikeuttasi”. – Oheinen kirjoitus voisi olla minkä tahansa puolueen ehdokkaan.
”Tulisimme toimimaan pääomavirtojen ohjaamiseksi suurteollisuudelta pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle”... – nyt teksti haiskahtaa vasemmistoliittolaisen ehdokkaan kirjoitukselta.
”Varsinkin pääomavirtojen ohjaamisen, mutta myös verohelpotusten antaminen maaseudulle poistaisivat työttömyyden melkein kokonaan”. – nyt taas teksti tuoksahtaa kepulaiselta.
”Kommunistit ja suuri raha ovat paiskanneet kättä ja tehneet valtavilla liikevaihtoveroilla pienyritteliäisyyden mahdottomaksi samalla kun he ovat antaneet suuryrityksiin verohelpotuksia. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tämän epäkohdan korjaaminen on kansantaloudellisesti tärkeätä, tulen pyrkimään siihen, mikäli minut valitaan”. – nyt taitaa olla demariehdokas äänessä.
”Se, että rikkaat jatkuvasti vain rikastuvat, että köyhät taasen köyhtyvät, johtuu suurelta osin prosenttikorotuksista palkoissa. Toisin sanoen rikkaan palkankorotus on aina suurempi kuin köyhän, koska korotus on suhteessa palkkaan siten että mitä suurempi palkka, sitä suurempi korotus. Tämän silmiinpistävän epäkohdan korjaaminen on ensi askel palkkahaitarin supistamisessa, johon pyrin”. – Nyt kuulostaa taas ay-henkisen vasurin tekstiltä.
”Eduskunta on täynnä huijareita, jotka eivät ole kiinnostuneita kansan hyväksi toimimisesta, vaan oman edun tavoittelusta. Me SMP:ssä olemme uusi voima, ja me haluamme toimia kansan ja varsinkin sen vähäosaisten hyväksi”. – Nyt kyseessä voisi olla vaikkapa perussuomalaisten ehdokas.
”Äänestämällä minua ja puoluettani äänestät eduskuntaan uutta voimaa, joka tosissaan haluaa toimia koko Suomen, myöskin sinun, hyväksi”.
Nämä sitaatit olivat kuitenkin aloittelevan poliitikon Ben Zyskowiczin ainekirjoituksesta vuodelta 1970 (Suomen Uutiset 19.3.) ja kertovat hänen silloisesta maailmankuvastaan.
Sittemmin hän on ”parantanut mielipiteitään” ja tehnyt puoluevalinnassaan täydellisen takinkäännöksen. Se ei ole mitenkään ainutlaatuista poliitikkojen keskuudessa. Hänen silloiset näkemyksensä tosin sopisivat täydellisesti tähän aikaan.
Nykyisin hän on Kokoomuspuolueen yksi pääideologeista. Nuori koulupoika huomasi nopeasti, että SMP:n riveissä ei voi rikastua eikä päästä vallan lähteille. Parasta liittyä puolueeseen, jonka taustalla pyörii suuri raha.
Takinkäännös saattaa johtua myös hänen sukujuuristaan. Juutalaiset ovat kunnostautuneet älykkäänä kansakuntana. Heitä on maailmalla vain 14-15 miljoonaa, mutta peräti 22 prosenttia kaikista Nobel-palkituista on juutalaisia. Se kertoo juutalaisten älykkyydestä mutta ei välttämättä viisaudesta. Hitlerin kenraalienkin älykkyysosamäärä oli huomattavasti keskiarvoa korkeampi.
Erityisesti he ovat menestyneet pankkialalla. Jo keskiajalla he olivat koronkiskurin maineessa aloittaessaan pankkitoimintaa Euroopassa. Ehkä siksi, koska Toora ei kiellä koronkiskontaa, kun taas esimerkiksi Koraani kieltää koron perimisen lainarahalta.
1800-luvulla valtaan nousi erityisesti Rothschildin perheen pankki-imperiumi Saksassa. Suku levitti pankkitoimintaa Lontooseen, Pariisiin ja Napoliin. Muitakin suuria juutalaisia pankkisukuja syntyi kuten Warburgit Hampurissa, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrosit Lontoossa, Sassoonit Intiassa, Guenzburgit Pietarissa jne.
Kaikkialla he ovat nopeasti haalineet ympäröivän varallisuuden omakseen. Yhdysvalloissakin heitä on vain pari prosenttia, mutta he pyörittävät täysin sen rahamaailmaa sekä politiikkaa ja ovat republikaanien puolue-eliittiä.
Jopa nyt surullisen kuuluisaksi tulleet investointipankitkin ovat juutalaisten perustamia. Juutalaisomisteisia pankkeja ovat alkuaan mm. maailman suurin investointipankki Goldman Sachs ja juuri nurin mennyt Lehman Brothers. Muita juutalaisia pankkiireita Amerikassa ovat olleet mm. J.W. Seligman, Loeb Kuhn, Thaman Landenburg, Freses Lazard jne.
Myös Venäjän nykyiset valtion omaisuuden ryöstäneet oligarkit ovat pääosin juutalaisia. Samoin maailman suurimman sijoitushuijauksen tehnyt Bernard Madoff. Tosin heidän joukossaan on ollut muutamia intellektuelleja ajattelijoita kuten esimerkiksi Karl Marx ja Lev Trotski.
Nyt pääoman juoksupoikana toimivalta Zyskowiczilta on tainnut unohtua, että pääoman kasautumisella harvojen käsiin on oma ikävä kääntöpuolensa.
Hitleriäkään ei suututtanut se, että juutalaisilla oli hieman muita kookkaampi nenä ja että he pyörittelivät tooraansa ja mumisivat käsittämättömiä kipa päässä. Häntä raivostutti se, että köyhät askenaasijuutalaiset, jotka olivat hetkeä aikaisemmin tulleet itäisestä Euroopasta, olivat nopeasti Saksan pääoman, teollisuuden ja pankkitoiminnan ytimessä.
Idästä tulleita juutalaisia pidettiin aluksi köyhiin mustalaisiin verrattavissa olevina syöpäläisinä, joita pidettiin toisen luokan kansalaisina. 1800-luvulla suomalaisetkaan kauppiaat eivät antaneet juutalaisille kauppiaille toimilupia kauppapaikkoihin, vaan he saivat kaupustella vain torikauppiaina.
30-luvulla kuitenkin puhdasrotuiset arjalaiset joutuivat työttömiksi ja huomasivat joutuneensa juutalaisten ”paitojen pesijäksi”.
Stalinkin sai käyttövoimansa työttömyydestä sekä keisarivallan ja aateliston tuottamasta eriarvoisuudesta. Historia kertoo karua kieltään, mihin massatyöttömyys, eriarvoisuus ja rikkaitten rikastuminen saattaa johtaa. Suomestakin Zyskowiczilla pitäisi olla eriarvoisuudesta riittävän karmaisevia kokemuksia kansalais- tai sisällissodan tiimoilta. Nykyinen massatyöttömyys ja tuloerojen lisääntyminen ei paljon poikkea aiemmista.
Terrorismia, itsemurhapommeja, rikollisuutta ja rikkaitten kidnappauksia lunnasvaatimuksineen esiintyy jo kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomessakin eriarvoisuus on räjähtänyt sen jälkeen kun Kokoomus ja uusliberalistiset opit ovat heidän mukanaan päässeet valtaan.
Sitten nuoruusvuosien Zyskowicz on omaksunut uusliberalismin opit kritiikittä siinä kuin ortodoksijuutalainen tooran ja vanhan testamentin opit. Nykyisen markkinaliberalismin uskonkappaleet tulevat Yhdysvalloista ja ovat voimakkaasti sikäläisen poliittisen ja yhteiskuntailmapiirin leimaamia.
Itävaltalaisen Friedrich von Hayekin ja unkarilaissyntyisen juutalaisen Milton Friedmanin opit ovat olleet näihin päiviin asti kokoomuslaisen ”vapaus” –käsitteen maanpäällinen ”toora”.
Taloustieteilijä John Maynard Keynesin talousopit olivat vallalla toisen maailmansodan jälkeen. Friedmanin monetaristiset talousopit pääsivät vallalle kun Yhdysvalloissa oikeistolainen Ronald Reagan ja Isossa-Britanniassa oikeistolainen Margaret Thatcher pääsivät valtaan.
Silloin tapahtui täydellinen takinkääntö ns. taloustieteissä tai pitäisikö sanoa oikeammin uskomustieteissä. Heidän ”tooraansa” Zyskowicz ja Kokoomus ovat uskoneet ja niitä levittäneet.
Taloustiede on jostakin käsittämättömästä syystä saanut vuosien saatossa ”tieteen” statuksen. Vanhan kaskun mukaan kun kolmelta talousteoreetikolta pyytää vastausta johonkin ongelmaan, saa viisi keskenään ristiriitaista vastausta ja kaikki vastaajat ovat talous-nobelilla palkittuja.
Alfred Nobel kääntyisi haudassaan, jos hän tietäisi, että hänen nimissään harrastetaan noituutta eli jaettaisiin pakinto, jossa tutkijat ovat päätyneet täysin vastakkaisiin johtopäätöksiin, kuten James Tobinille ja Robert E. Lucasille. Edellinen piti markkinoiden poliittista sääntelyä tarpeellisena ja jälkimmäinen tarpeettomana. Taloustieteen palkinto lisättiin palkintoarsenaaliin vasta vuonna 1969, kun ruotsalaiset pankkipiirit halusivat nostaa rahoitusalojen statusta ”tieteenalana”..
Kaksi surkuhupaisaa esimerkkiä talousnobelin saajista ovat Myron Scholes ja Robert Merton. Se saivat palkintonsa juuri johdannaismarkkinoiden toiminnan tutkimisesta. He alkoivat toteuttaa omia laskentamallejaan amerikkalaisessa sijoitusrahastossa Long-Term Capital Managementissa. Muutaman toimintavuoden jälkeen se romahti syksyllä 1998 päädyttyään 3,7 miljardin dollarin tappioon.
Heidän nerokkaita laskentakaavojaan hyödynsivät myös nykyiset investointipankkiirit, joiden ahneus ajoi koko maailman nykyiseen lamaan. Tämä talouden uusliberalistinen uskomusoppi ajaa nyt miljoonat ihmiset, työttömyyteen, kurjuuteen, toivottomuuteen ja osan jopa itsemurhiin.
Tämän haaksirikon jälkeen pääomien ”vapauden” –ideologia on taas kääntämässä takkiaan. Jopa oikeistolaiset poliitikot kuten Nicolas Sarkozy ja Gordon Brown ovat vaatineet pääomien sääntelyä ja Tobinin veroa kun kaikki kansalaisilta kerätyt verorahat menevät nyt pankkijärjestelmän pystyssä pitämiseen.
Suomalaisten talousprofessorien enemmistökin on ollut finanssimarkkinoiden romahtamisen jälkeen aika hiljaa. Vielä 90-luvulla mm. Jouko Ylä-Liedenpohja, Vesa Kanniainen, Erkko Autio, Erkki Koskela, Matti Virén, Paul Lillrank, Klaus Kultti, Seppo Honkapohja, Pertti Haaparanta, Vesa Puttonen, Jaakko Pehkonen, Bengt Holmström jne hehkuttivat talouslehdistössä finanssimarkkinoiden vapauden siunauksellisuutta.
Keynesläinen taloususkonto on onneksi tulossa jälleen muotiin. Se on myrkkyä äkkirikastumista janoaville juutalaisille ja muillekin finanssipiirien edustajille kuten Björn Wahlroosille (hänkin entinen takinkääntäjä). Toivottavasti taloustieteilijöiden ja poliitikkojen takinkäännös säästää meidät uusilta Hitlereiltä ja Stalineilta ja kaikki nykyiset uusrikkaat (ja rikkaat juutalaisetkin) uudelta holokaustilta. Suomessakin on hiljattain tapahtunut pienenä enteenä Herlinin perheenjäsenen kidnappaus lunnasrahojen toivossa.
Jo Tapiolan pääjohtaja Otso Kalpala sanoi aikoinaan, että raha on kuin lantaa. Sen ei ole hyvä olla pellolla yhdessä kasassa, vaan tasaisti levitettynä pellolla, jolloin tulee hyvä sato.
Zyskowiczillekin voisi suositella uutta takinkäännöstä ja palaamista ajattelussaan takaisin kouluvuosien lähtöruutuun.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Ari.ojapelto@taloverkot.fi
Hesari, eikä Aamulehti julkaissut.
Silmiini osui vanha teksti: ”Arvoisa äänestäjä! Vaalit ovat tulossa, ja koska vaalit ovat ainoa tilaisuus, jolloin sinäkin voit olla päättämässä tämän maan asioista, on tärkeätä, että käytät äänioikeuttasi”. – Oheinen kirjoitus voisi olla minkä tahansa puolueen ehdokkaan.
”Tulisimme toimimaan pääomavirtojen ohjaamiseksi suurteollisuudelta pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle”... – nyt teksti haiskahtaa vasemmistoliittolaisen ehdokkaan kirjoitukselta.
”Varsinkin pääomavirtojen ohjaamisen, mutta myös verohelpotusten antaminen maaseudulle poistaisivat työttömyyden melkein kokonaan”. – nyt taas teksti tuoksahtaa kepulaiselta.
”Kommunistit ja suuri raha ovat paiskanneet kättä ja tehneet valtavilla liikevaihtoveroilla pienyritteliäisyyden mahdottomaksi samalla kun he ovat antaneet suuryrityksiin verohelpotuksia. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tämän epäkohdan korjaaminen on kansantaloudellisesti tärkeätä, tulen pyrkimään siihen, mikäli minut valitaan”. – nyt taitaa olla demariehdokas äänessä.
”Se, että rikkaat jatkuvasti vain rikastuvat, että köyhät taasen köyhtyvät, johtuu suurelta osin prosenttikorotuksista palkoissa. Toisin sanoen rikkaan palkankorotus on aina suurempi kuin köyhän, koska korotus on suhteessa palkkaan siten että mitä suurempi palkka, sitä suurempi korotus. Tämän silmiinpistävän epäkohdan korjaaminen on ensi askel palkkahaitarin supistamisessa, johon pyrin”. – Nyt kuulostaa taas ay-henkisen vasurin tekstiltä.
”Eduskunta on täynnä huijareita, jotka eivät ole kiinnostuneita kansan hyväksi toimimisesta, vaan oman edun tavoittelusta. Me SMP:ssä olemme uusi voima, ja me haluamme toimia kansan ja varsinkin sen vähäosaisten hyväksi”. – Nyt kyseessä voisi olla vaikkapa perussuomalaisten ehdokas.
”Äänestämällä minua ja puoluettani äänestät eduskuntaan uutta voimaa, joka tosissaan haluaa toimia koko Suomen, myöskin sinun, hyväksi”.
Nämä sitaatit olivat kuitenkin aloittelevan poliitikon Ben Zyskowiczin ainekirjoituksesta vuodelta 1970 (Suomen Uutiset 19.3.) ja kertovat hänen silloisesta maailmankuvastaan.
Sittemmin hän on ”parantanut mielipiteitään” ja tehnyt puoluevalinnassaan täydellisen takinkäännöksen. Se ei ole mitenkään ainutlaatuista poliitikkojen keskuudessa. Hänen silloiset näkemyksensä tosin sopisivat täydellisesti tähän aikaan.
Nykyisin hän on Kokoomuspuolueen yksi pääideologeista. Nuori koulupoika huomasi nopeasti, että SMP:n riveissä ei voi rikastua eikä päästä vallan lähteille. Parasta liittyä puolueeseen, jonka taustalla pyörii suuri raha.
Takinkäännös saattaa johtua myös hänen sukujuuristaan. Juutalaiset ovat kunnostautuneet älykkäänä kansakuntana. Heitä on maailmalla vain 14-15 miljoonaa, mutta peräti 22 prosenttia kaikista Nobel-palkituista on juutalaisia. Se kertoo juutalaisten älykkyydestä mutta ei välttämättä viisaudesta. Hitlerin kenraalienkin älykkyysosamäärä oli huomattavasti keskiarvoa korkeampi.
Erityisesti he ovat menestyneet pankkialalla. Jo keskiajalla he olivat koronkiskurin maineessa aloittaessaan pankkitoimintaa Euroopassa. Ehkä siksi, koska Toora ei kiellä koronkiskontaa, kun taas esimerkiksi Koraani kieltää koron perimisen lainarahalta.
1800-luvulla valtaan nousi erityisesti Rothschildin perheen pankki-imperiumi Saksassa. Suku levitti pankkitoimintaa Lontooseen, Pariisiin ja Napoliin. Muitakin suuria juutalaisia pankkisukuja syntyi kuten Warburgit Hampurissa, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrosit Lontoossa, Sassoonit Intiassa, Guenzburgit Pietarissa jne.
Kaikkialla he ovat nopeasti haalineet ympäröivän varallisuuden omakseen. Yhdysvalloissakin heitä on vain pari prosenttia, mutta he pyörittävät täysin sen rahamaailmaa sekä politiikkaa ja ovat republikaanien puolue-eliittiä.
Jopa nyt surullisen kuuluisaksi tulleet investointipankitkin ovat juutalaisten perustamia. Juutalaisomisteisia pankkeja ovat alkuaan mm. maailman suurin investointipankki Goldman Sachs ja juuri nurin mennyt Lehman Brothers. Muita juutalaisia pankkiireita Amerikassa ovat olleet mm. J.W. Seligman, Loeb Kuhn, Thaman Landenburg, Freses Lazard jne.
Myös Venäjän nykyiset valtion omaisuuden ryöstäneet oligarkit ovat pääosin juutalaisia. Samoin maailman suurimman sijoitushuijauksen tehnyt Bernard Madoff. Tosin heidän joukossaan on ollut muutamia intellektuelleja ajattelijoita kuten esimerkiksi Karl Marx ja Lev Trotski.
Nyt pääoman juoksupoikana toimivalta Zyskowiczilta on tainnut unohtua, että pääoman kasautumisella harvojen käsiin on oma ikävä kääntöpuolensa.
Hitleriäkään ei suututtanut se, että juutalaisilla oli hieman muita kookkaampi nenä ja että he pyörittelivät tooraansa ja mumisivat käsittämättömiä kipa päässä. Häntä raivostutti se, että köyhät askenaasijuutalaiset, jotka olivat hetkeä aikaisemmin tulleet itäisestä Euroopasta, olivat nopeasti Saksan pääoman, teollisuuden ja pankkitoiminnan ytimessä.
Idästä tulleita juutalaisia pidettiin aluksi köyhiin mustalaisiin verrattavissa olevina syöpäläisinä, joita pidettiin toisen luokan kansalaisina. 1800-luvulla suomalaisetkaan kauppiaat eivät antaneet juutalaisille kauppiaille toimilupia kauppapaikkoihin, vaan he saivat kaupustella vain torikauppiaina.
30-luvulla kuitenkin puhdasrotuiset arjalaiset joutuivat työttömiksi ja huomasivat joutuneensa juutalaisten ”paitojen pesijäksi”.
Stalinkin sai käyttövoimansa työttömyydestä sekä keisarivallan ja aateliston tuottamasta eriarvoisuudesta. Historia kertoo karua kieltään, mihin massatyöttömyys, eriarvoisuus ja rikkaitten rikastuminen saattaa johtaa. Suomestakin Zyskowiczilla pitäisi olla eriarvoisuudesta riittävän karmaisevia kokemuksia kansalais- tai sisällissodan tiimoilta. Nykyinen massatyöttömyys ja tuloerojen lisääntyminen ei paljon poikkea aiemmista.
Terrorismia, itsemurhapommeja, rikollisuutta ja rikkaitten kidnappauksia lunnasvaatimuksineen esiintyy jo kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomessakin eriarvoisuus on räjähtänyt sen jälkeen kun Kokoomus ja uusliberalistiset opit ovat heidän mukanaan päässeet valtaan.
Sitten nuoruusvuosien Zyskowicz on omaksunut uusliberalismin opit kritiikittä siinä kuin ortodoksijuutalainen tooran ja vanhan testamentin opit. Nykyisen markkinaliberalismin uskonkappaleet tulevat Yhdysvalloista ja ovat voimakkaasti sikäläisen poliittisen ja yhteiskuntailmapiirin leimaamia.
Itävaltalaisen Friedrich von Hayekin ja unkarilaissyntyisen juutalaisen Milton Friedmanin opit ovat olleet näihin päiviin asti kokoomuslaisen ”vapaus” –käsitteen maanpäällinen ”toora”.
Taloustieteilijä John Maynard Keynesin talousopit olivat vallalla toisen maailmansodan jälkeen. Friedmanin monetaristiset talousopit pääsivät vallalle kun Yhdysvalloissa oikeistolainen Ronald Reagan ja Isossa-Britanniassa oikeistolainen Margaret Thatcher pääsivät valtaan.
Silloin tapahtui täydellinen takinkääntö ns. taloustieteissä tai pitäisikö sanoa oikeammin uskomustieteissä. Heidän ”tooraansa” Zyskowicz ja Kokoomus ovat uskoneet ja niitä levittäneet.
Taloustiede on jostakin käsittämättömästä syystä saanut vuosien saatossa ”tieteen” statuksen. Vanhan kaskun mukaan kun kolmelta talousteoreetikolta pyytää vastausta johonkin ongelmaan, saa viisi keskenään ristiriitaista vastausta ja kaikki vastaajat ovat talous-nobelilla palkittuja.
Alfred Nobel kääntyisi haudassaan, jos hän tietäisi, että hänen nimissään harrastetaan noituutta eli jaettaisiin pakinto, jossa tutkijat ovat päätyneet täysin vastakkaisiin johtopäätöksiin, kuten James Tobinille ja Robert E. Lucasille. Edellinen piti markkinoiden poliittista sääntelyä tarpeellisena ja jälkimmäinen tarpeettomana. Taloustieteen palkinto lisättiin palkintoarsenaaliin vasta vuonna 1969, kun ruotsalaiset pankkipiirit halusivat nostaa rahoitusalojen statusta ”tieteenalana”..
Kaksi surkuhupaisaa esimerkkiä talousnobelin saajista ovat Myron Scholes ja Robert Merton. Se saivat palkintonsa juuri johdannaismarkkinoiden toiminnan tutkimisesta. He alkoivat toteuttaa omia laskentamallejaan amerikkalaisessa sijoitusrahastossa Long-Term Capital Managementissa. Muutaman toimintavuoden jälkeen se romahti syksyllä 1998 päädyttyään 3,7 miljardin dollarin tappioon.
Heidän nerokkaita laskentakaavojaan hyödynsivät myös nykyiset investointipankkiirit, joiden ahneus ajoi koko maailman nykyiseen lamaan. Tämä talouden uusliberalistinen uskomusoppi ajaa nyt miljoonat ihmiset, työttömyyteen, kurjuuteen, toivottomuuteen ja osan jopa itsemurhiin.
Tämän haaksirikon jälkeen pääomien ”vapauden” –ideologia on taas kääntämässä takkiaan. Jopa oikeistolaiset poliitikot kuten Nicolas Sarkozy ja Gordon Brown ovat vaatineet pääomien sääntelyä ja Tobinin veroa kun kaikki kansalaisilta kerätyt verorahat menevät nyt pankkijärjestelmän pystyssä pitämiseen.
Suomalaisten talousprofessorien enemmistökin on ollut finanssimarkkinoiden romahtamisen jälkeen aika hiljaa. Vielä 90-luvulla mm. Jouko Ylä-Liedenpohja, Vesa Kanniainen, Erkko Autio, Erkki Koskela, Matti Virén, Paul Lillrank, Klaus Kultti, Seppo Honkapohja, Pertti Haaparanta, Vesa Puttonen, Jaakko Pehkonen, Bengt Holmström jne hehkuttivat talouslehdistössä finanssimarkkinoiden vapauden siunauksellisuutta.
Keynesläinen taloususkonto on onneksi tulossa jälleen muotiin. Se on myrkkyä äkkirikastumista janoaville juutalaisille ja muillekin finanssipiirien edustajille kuten Björn Wahlroosille (hänkin entinen takinkääntäjä). Toivottavasti taloustieteilijöiden ja poliitikkojen takinkäännös säästää meidät uusilta Hitlereiltä ja Stalineilta ja kaikki nykyiset uusrikkaat (ja rikkaat juutalaisetkin) uudelta holokaustilta. Suomessakin on hiljattain tapahtunut pienenä enteenä Herlinin perheenjäsenen kidnappaus lunnasrahojen toivossa.
Jo Tapiolan pääjohtaja Otso Kalpala sanoi aikoinaan, että raha on kuin lantaa. Sen ei ole hyvä olla pellolla yhdessä kasassa, vaan tasaisti levitettynä pellolla, jolloin tulee hyvä sato.
Zyskowiczillekin voisi suositella uutta takinkäännöstä ja palaamista ajattelussaan takaisin kouluvuosien lähtöruutuun.
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Ari.ojapelto@taloverkot.fi