lauantai 28. elokuuta 2010

EU:n ja Kataisen uskottavuus.


JULKAISTU: Kansan Uutiset 26.11. 2010 (Tuolloin ei tiedetty Irlannin tuen suuruutta)

Aikoinaan, kun Suomi liitettiin EU:n arvoyhteisöön ja rahaunioniin, meille luvattiin rahamarkkinoiden vakautta. Samoin luvattiin kasvua ja työllisyyttä.

Pääomien vapauttaminen oli kaikkien vapauksien äiti. Valitettavasti poliittiset päättäjät eivät ymmärtäneet tuolloin, mitä ”vapauden –ideologia” merkitsi pääoma- ja pankkimaailmassa.
Kun Yhdysvalloista alkoi vuonna 2008 nykyinen finanssikriisi, valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi, että se ei tule koskemaan EU:ta ja varsinkaan Suomea.

Poliitikot eivät ymmärtäneet mitä seuraa, kun pankkien johdannaismarkkinat olivat kasvaneet IMF:n mukaan 11 -kertaisiksi koko maailman BKT:hen verrattuna. Ei Kataisella eikä valtionvarainministeriön asiantuntijoilla mikään hälytyskello soinut. Kaikki oli vain ”fantastista”.
Islannin pankkien romahdus oli alkusoittoa EU:n tulevalle kehitykselle. Kun Islanti ei ollut EU:n jäsen, se oli tietysti islantilaisten syytä, kun eivät olleet liittyneet EU:n ”turvasatamaan”. Vielä tuolloinkin Katainen väitti, ettei kriisi koske Suomea.

Kun sitten Kreikka ajautui suoritustilaan ja suomalaiset veronmaksajat joutuivat EU:n ja Suomen antamien lainojen takuumieheksi. Kreikkaa Suomi on tukenut vasta runsaalla puolella miljardilla. Suomi on sitoutunut lainaamaan kolmelle kriisimaalle eli Kreikalle, Islannille ja Latvialle yhteensä 2,2 miljardia euroa.


EU:n koko tukipaketti oli 110 miljardia euroa. Katainen riemuitsi Kreikan lainapaketin jälkeen, että ”EU otti niskalenkin markkinavoimista”.

Kreikan romahduksen jälkeen eurooppalaiset poliitikot vasta heräsivät prinsessa ruususen unestaan ja markkinoita rauhoittaakseen tekivät ns. pankkien ”stressitestit”. Niiden seurauksena, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kaikki pankit läpäisivät ne – mukaan luettuna irlantilaiset pankit. Kaiken piti taas olla hyvin.

Stressitestin läpäisseet irlantilaiset pankit ovat nyt kuitenkin vuorossa. Katainen vaatii nyt miehekkäästi ”takuita” Irlannilta, kun Suomi joutuu taas kerran lainaajaksi ja takaajaksi. Samoin hän vaati takuita jo Kreikan yhteydessä, mutta Saksan ja Ranskan ”isot pojat ja tytöt” evät ottaneet ”kykypuolueen” edustajan toivomuksia kuuleviin korviinsa. Hehän olivat pelastamassa omia pankkejaan, eikä Kreikan valtiota.

EU:n keskuspankki on jo tukenut Irlantia 100 miljardilla eurolla ostamalla Irlannin joukkovelkakirjoja, kun ne eivät enää kelpaa markkinasijoittajille.

Herää kysymys, mistä EKP saa rahat tällaiseen konkurssikypsän valtion pönkittämiseen. Irlantihan on joutunut pakkoraossa sosialisoimaan konkurssikypsät pankkinsa.

EKP:n takuumiehenä on tietysti EU:n jäsenvaltiot ja sitä kautta veronmaksajat! EKP on saanut rahaa yksinkertaisesti laittamalla setelipainonsa pyörimään, jotta markkinoille saataisiin rahaa, kun sijoittajat eivät enää usko Irlantiin. Hyperinflaatio taitaa olla ainoa keino selviytyä jättiveloista, vaikka se asuntovelallisille on myrkkyä.

Edellisen laman jälkeen Irlanti paistatteli Suomen kanssa talouden kasvutilastojen kärjessä. Suomen kasvu perustui teollisuuden ja viennin kasvuun, mutta Irlannin kasvu perustui pelkkään ”kuplatalouteen”. Sinne houkuteltiin pankkitoimintaa ja itc -yrityksiä määräaikaisella verovapaudella (yleensä 10v.) ja erittäin alhaisella 12 prosentin yritysverotuksella (Suomi 26%, USA 39%, Japani41%, Kiina 25%, Intia 34%)

Se sai Irlannin talouden keinotekoiseen kasvuun, jonka seurauksena pankkisektorin koko kasvoi seitsenkertaiseksi maan talouden kokoon nähden. Islannin kuplatalouden yhteydessä pankkisektori oli kasvanut yksitoistakertaiseksi ja Yhdysvaltojen romahduksen yhteydessä kaksinkertaiseksi.

Vaikka Katainen on nimittänyt Suomea EU:ssa ”haukkatarhan kukoksi”, Suomelta tuskin kysytään mitään, vaikka Katainen vaatii takuita. Suomi joutuu muiden mukana maksamaan EU:n ja IMF:n suunnittelemat toiset lähes 100 miljardin euron tukiaiset Irlannille.

Seuraavana vuorossa ovat Portugali, Espanja, Italia. Jonon päässä saattavat olla myös Englanti ja Ranska, jos näiden maiden pankit eivät pysy pystyssä. Tätä on se EU:n tuoma ”taloudellinen vakaus”.
EU:n ydinvaltioiden pankit ovat vastuuttomasti tyrkyttäneet lainoja nyt vaikeuksissa oleville etelävaltioille. Niiden pelastamisesta ei ole todellisuudessa kysymys, vaan saksalaisten, ranskalaisten ja englantilaisten pankkien. Pankit ovat tyrkyttäneet velkaa kaikille ja kaikkialle niin, että koko maailma makaa velkapommin päällä. Se voi räjähtää lopullisesti ihan milloin vain.

Vaikka Katainen röyhistelee ”pitävänsä tiukkaa linjaa”, hän on vain pelinappula muiden johtamassa pelissä äänettömänä yhtiömiehenä. ”Vapauden ideologian” sokaisemana hän on laittamassa suomalaistenkin veronmaksajien rahoja ulkomaisten pankkien pohjattomaan mustaan aukkoon.
Edellä kerrottu valitettavasti todentaa, mitä on Suomen korkeimman talouspäättäjän osaaminen ja ammattitaito talousasioissa. Vaikka valtionvarainministerin palkkataso on murto-osa isoimpien pankkien johtajien palkoista, voisi häneltä edellyttää edes jonkinlaista visiointikykyä tulevasta taloudellisesta kehityksestä.

Voisi olettaa myös, että Katainen laittaisi kaiken osaamisensa peliin, jotta pankkien osakkeenomistajat laitettaisiin täysimääräisesti vastuuseen aiheuttamistaan yhteiskunnallisista tuhoista. Kataisen pitäisi mennä opintomatkalle Brasiliaan tutustumaan sen pankkijärjestelmään.

Poliitikot ovat vapauden ideologian sokaisemana päästäneet pankit keskittymään ja kasvamaan niin suuriksi toimijoiksi, että niitä ei voi päästää konkurssiin. Siksi tuntuu vastuuttomalta ja farisealaiselta huutaa aina veronmaksajia pelastajaksi poliitikkojen omista virheistä.

Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Tampere

Luetuimmat

Kävijöitä